Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö Hekan vuokra-asuntojen asukkaat ja hintataso puhuttavat jälleen.

Nimimerkki Ärsyyntynyt äiti Helsingistä kertoi mielipidekirjoituksessaan (HS 17.9.), että kaksi hänen hyvätuloista ystävätärtään asuu puoli-ilmaiseksi kaupungin vuokra-asunnoissa.

Lue lisää: Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksihttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000006240793.html

Toinen ystävätär ansaitsee kirjoittajan mukaan noin 3 500 euroa kuukaudessa ja asuu 520 euron kuukausivuokralla kaupungin kaksiossa. Toisen ystävättären kuukausipalkka puolestaan on noin 4 000 euroa ja hän asuu merenrannassa kolmiossa myös edullisella vuokralla, nimimerkki kertoo.

Kirjoittaja haluaa selvyyttä siihen, maksavatko veronmaksajat turhaan hyvätuloisten edullisista asumisratkaisuista, kun monilla pienituloisilla on vaikeuksia saada Helsingistä asuntoa.

”Kuka tarttuisi tähän epäkohtaan, jotta edullisia asuntoja saisivat ne, jotka niitä oikeasti tarvitsevat?” Ärsyyntynyt äiti Helsingistä kysyi mielipidekirjoituksessaan.

Hekalla on monia prameita vuokra-asuntotaloja ympäri Helsinkiä. Yksi upeimmista, kenties hienoin, seisoo Linnakadulla Katajanokalla. Vuonna 1906 valmistuneessa jugend-rakennuksessa keskimääräinen neliöhinta on 13,09 euroa arvostetulla alueella.

Viimeksi samaa keskustelua käytiin vuoden 2017 huhtikuussa, kun Hekan asunnoissa asuville lähetettiin kirjeitähttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005189514.html. Niissä viitattiin silloisen pääministeri Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kaikkien pääkaupunkiseudun Ara-asukkaiden tulot tarkistetaan viiden vuoden välein.

Heka-asuntojen uusia asukkaita koskevat tulorajat astuivat voimaan 1. tammikuuta 2017. Yksin asuvan tuloraja ennen veroja oli 3 000 euroa kuukaudessa ja kahden aikuisen talouden 5 100 euroa. Lapsiperheissä tuloraja nousi 600–650 eurolla lasta kohden.

Vanhoihin sopimuksiin tulorajat eivät vaikuttaneet.

Runsaan vuoden jälkeen helmikuussa 2018 tulorajoista kuitenkin luovuttiin. Hallitus luopui suunnitelmistaan ryhtyä tekemään Ara-asuntojen asukkaille tulojen määräaikaistarkastuksia. Ympäristöministeriön tilaama selvitys osoitti rajoissa useita ongelmakohtia, kuten tulotarkistusten mahdollisesti aiheuttamat kannustinloukut. Vuokralainen saattaisi esimerkiksi olla ottamatta vastaan uutta työpaikkaa, jos pelkona olisi asunnon menettäminen.

HS soitti läpi Helsingin neljän suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajat. Heistä ainoana kaupungin vuokra-asuntoihin kohdistuvia tulorajoja kannatti kokoomuksen Daniel Sazonovhttps://www.hs.fi/haku/?query=daniel+sazonov.

”Itse olen edustanut pitkään sitä linjaa, että olisi syytä kohdentaa kaupungin asuntokantaa ennen kaikkea pieni- ja keskituloisille eli sille joukolle, joka aidosti tukea tarvitsee.”

Sazonovin mukaan kohdennusta voisi toteuttaa kolmella mahdollisella keinolla. Ensimmäinen keino olisi nimenomaan tuloraja, toinen tulotason mukana kallistuvat vuokrat ja kolmas tuettujen vuokra-asuntojen määrän kokonaisvaltainen vähentäminen.

Erityisesti viimeinen keino purkaisi Sazonovin mukaan sitä rakenteellista ongelmaa, joka tuettuun vuokra-asumiseen liittyy.

”Meidän pitäisi pienentää tuetun asumisen osuutta kaikesta asuntotuotannosta, koska se purkaisi sitä rakenteellista ongelmaa, jossa tuki tuntuu kohdentuvan liian usein epätarkoituksenmukaisella tavalla.”

Vihreiden Kaisa Hernberghttps://www.hs.fi/haku/?query=kaisa+hernberg, Sdp:n Eveliina Heinäluomahttps://www.hs.fi/haku/?query=eveliina+heinaluoma ja vasemmistoliiton Anna Vuorjokihttps://www.hs.fi/haku/?query=anna+vuorjoki eivät ole tulorajoitusten kannalla.

”Kaupungin vuokra-asuntojen asukkaista aika pieni prosentti on oikeasti hyvätuloisia. Pikemminkin vuokra-asunnoissa asuu keskimäärin pienituloisia”, Hernberg sanoo.

Helsinki selvittihttps://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsingin-kaupungin-vuokra-asunnoissa-asuvien-tulotaso tilannetta, kun tulorajat olivat voimassa: asuntokunnista viisi prosenttia ylitti ne.

Hernbergin mielestä kaupungin vuokra-asuntojen määrää pitäisi lisätä, koska Helsinki tarvitsee matalasti palkattujen alojen työvoimaa kipeästi. Yhdeksi ratkaisuksi hän esittää kaupungin työsuhdeasuntojen parempaa hyödyntämistä.

Sdp:n Heinäluoma ja vasemmistoliiton Vuorjoki ovat samoilla linjoilla siitä, että tuettuja vuokra-asuntoja pitäisi olla enemmän. Tällä hetkellä Helsingin vapaiden markkinoiden vuokrataso on pienituloisille kohtuuttoman korkea. Tulorajojakaan he eivät kannata.

”On hyvä, että meillä on sekoittavaa asuntotuotantoa, joka pitkällä tähtäimellä takaa sen, että erilaisia ihmisiä asuu naapureina”, Heinäluoma kertoo.

Heinäluoma sanoo, että tulorajat lähinnä toisivat hankalia tilanteita niissä tapauksissa, jos vuokralla asuvien kaupunkilaisten tulotasot hieman nousisivat. Vuorjoki korostaa sitä, että nämä asunnot ovat ihmisten koteja, joista he itse maksavat vuokraa.

”Koti ei voi mennä alta milloin tahansa. Pitää olla mahdollisuus luottaa siihen, että asunnossa voi asua. Tämän oikeuden ei pitäisi olla kiinni senhetkisistä tuloista”, Vuorjoki sanoo.

Kaikki kolme nostavat esiin sen, että tulorajoissa olisi vaara, että ihmiset joutuisivat kieltäytymään työmahdollisuuksista sen vuoksi, että he menettäisivät asuntonsa.

”Esimerkiksi lasten kesätyöt voisivat nostaa hetkellisesti perheen tulotasoa niin, että se vaikuttaisi asumiseen”, Hernberg sanoo.

Kokoomuksen Sazonovin mukaan tulorajojen asettamisen pitäisi tapahtua ennakoitavasti. Esimerkiksi edellisen hallituksen kaavailemaa viiden vuoden asumisaikaa hän pitää hyvänä. Tässä mallissa tulot tarkistettaisiin viiden vuoden välein.

”Jos oltaisiin tilanteessa, jossa tulorajat olisivat ennalta tiedossa, en pitäisi sitä sellaisena ongelmana, jota siitä nyt maalaillaan”, Sazonov kertoo.

”Toinen malli olisi se, että vuokrataso nousee tulojen mukana. Silloin voisi jäädä asumaan, vaikka tulotaso nousisi. Vuokra voisi nousta aina markkinahintaan asti.”

Heka omistaa Helsingissä noin 48 500 Ara-vuokra-asuntoa.

Ara-asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Niitä on Suomessa yhteensä noin 375 000. Asuntoja omistavat sekä julkisyhteisöt että muut yleishyödylliset yhteisöt.

Ara-asuntojen tavoite on tarjota asukkaille turvallista asumista kohtuullisin kustannuksin. Niiden on oltava julkisesti ja yleisesti haettavissa. Vuokrat Ara-asunnoissa määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Asuntoihin pitää ensisijaisesti valita vähävaraisia ja pienituloisia asukkaita.