Valtava urakka

50-vuotiaan Lauttasaaren sillan remontti on kaikilla mittapuilla poikkeuksellisen vaativa.

Lauttasaaren salmen yli on päässyt siltaa pitkin 1930-luvun puolivälistä lähtien. Sitä ennen samalla paikalla liikennöi lautta, jonka aikakaudesta muistuttaa edelleen sillan kupeessa toimiva Mutterikahvila.

Ta­piolan rakentaminen ja Lauttasaaren väkiluvun kasvu johtivat siihen, ettei vanhan sillan välityskyky riittänyt. Vuonna 1965 valmistuikin Lapinlahden moottoritiesilta, ja pian sen jälkeen alkuperäinen Lauttasaaren silta purettiin ja korvattiin uudella, nyt peruskorjattavalla sillalla.

Rakennustyön laatua voi nykynäkökulmasta pitää kohtuullisena. Sillan kunto on kuitenkin ankarien säärasitusten takia huono.

”Lauttasaaren silta on saanut koko maan ylivoimaisesti korkeimmat vauriosummapisteet. Pistelukua ei tosin kannata orjallisesti tuijottaa, sillä suurilla silloilla tämä arviointitapa antaa liiankin negatiivisen kuvan todellisesta kunnosta, koska yksityiskohtia on suhteellisesti enemmän. Korjaus on kuitenkin välttämätön ja kannattaa tehdä nyt”, projektinjohtaja Eero Sihvonen Helsingin kaupungilta sanoo.


Jos korjausta vielä olisi odotettu, sillan kuntoluokka olisi saattanut romahtaa pykälää alemmas eli tasolle, jolla taloudellisesti järkevä korjaaminen ei enää ole mahdollista.

Hyväksytty urakkatarjous on 18,5 miljoonaa euroa, joka sisältää sillan korjauksen ja vahventamisen lisäksi muun muassa kahden alikäytävän korjauksen ja katumuutoksia. Lopullinen urakkasumma ratkeaa Sihvosen mukaan urakan edetessä.

Kantavuutta lisää

Sillan teräsbetoniset reunapalkit ovat syöpyneet uusimiskuntoon. Sääsuojan sisällä tehdään sillan kannelle noin kymmenen sentin vahvuinen muotoiluvalu ja lopuksi vedeneristys.

”Vanha teräsbetoninen kansilaatta on jo jyrsitty pois”, Krea­te oy:n työpäällikkö Matti Rekilä kertoo.


Kannesta liikennekuormat ja rakenteiden painosta johtuvat kuormat siirtyvät teräksiseen kotelorakenteeseen. Kukin teräksinen kotelo ulottuu tuelta seuraavalle tuelle. Kaikkia koteloita on vahvistettava tukien kohdilta, mikä on yksi koko urakan vaativimpia tehtäviä. Vahvistus hoituu teräslevyin, joiden paksuus ja muut mitat vaihtelevat paikan mukaan.


”Sillan kantavuutta oli parannettava, koska nykyiset suunnitteluohjeet poikkeavat alkuperäisissä suunnitelmissa noudatetuista vuoden 1965 suunnitteluohjeista. Vaihtoehtoja teräslevyin tehtävälle vahvistukselle ei juuri ollut – jollei sellaiseksi katsota nykyisen sillan purkamista ja uuden rakentamista”, Pontek oy:n diplomi-insinööri Juhani Hyvönen kertoo.

Suurimmat levyt painavat 900 kiloa, ja ne kiinnitetään sillan kanteen alapuolitse telineeltä meren päällä. Tällaisen työn hallitsijoita on niin harvassa, että työn sai tehdäkseen kalajokelainen Urakointiasennus M. Rautio oy.


Ennen asennusten alkamista urakoitsijan oli tutkittava puoli vuosisataa vanhan teräksen laatu ja tehtävä koeporauksia levyjen kiinnittämiseksi sillan kanteen. Saksasta tilatuilla erikoisporanterillä voi kullakin porata vain parikymmentä reikää ennen kuin jälki alkaa heiketä siinä määrin, että on vaihdettava uusi pora.

”Tämä oli tiedossa aiempien lukuisten ratasiltakorjausten kokemusten kautta. Sekin oli arvattavissa, etteivät alkuperäiset kuvat, joissa hitsisaumojen ja pulttien paikat on esitetty, todennäköisesti pidä paikkaansa. Näin oli, ja suuri osa valmistelutöistä on ollut mittauksia ja niiden perusteella tehtävien tarkekuvien laatimista. On sovittu rakennuttajan ja suunnittelijan kanssa, että se kuuluu meille”, yhtiön toimitusjohtaja Markku Rautio kertoo.

Sillan tunkkaus loppuvuodesta

Kun teräslevyt on saatu loppuvuodesta paikalleen, on vuorossa vanhojen tukilaakereiden vaihto. Tämä vaatii sillan nostoa, joka tullaan tekemään tunkkaamalla. Tuki kerrallaan heivataan muutama millimetri ylös siksi ajaksi, jonka laakerin vaihto vie.

”Voimat ovat kolmen meganewtonin luokkaa per tunkki. Niiden vastaanottamiseksi kullakin tuella tarvitaan useita halkaisijaltaan 600-millimetrisiä teräsputkia, jotka pultataan merenpohjassa anturaperustuksen päälle”, työnjohtaja Otto Översti Kreatelta kertoo.

Voimien mittavuudesta antaa käsityksen myös anturoiden kahden metrin paksuus. Anturat on aikanaan valettu vedenpinnan alapuolelle. Silta on perustettu paaluille, jotka on asennettu kovaan pohjaan kallioon saakka. Anturoita ei tarvitse nyt vahvistaa, toisin kuin teräksisiä ylärakenteita.


Sillan läppäsiltaosuudella teräsrakenteita on myös kansilaatassa. Siellä aaltomaiseen muotoon taivutetut teräsprofiilit ovat toimineet sillan avaamisesta lähtien estämässä asfalttia valumasta läppäsillan nostohetkellä. Nämä rakenteet jäävät paikalleen myös remontin jälkeen, kuten myös siltavahdin koppi ja läppäsillan konehuone, jolla ei ole ollut aktiivista käyttöä vuosiin.

Viimeisin läppäsillan nosto tehtiin juhannuksena 2017. Nykyisin nostotoiminto on tarpeeton, koska Salmisaaren hiilivarasto ei ole vuosikymmeniin ollut käytössä.


Liikennejärjestelyt puhuttavat

Aivan kuin tekniikassa ei olisi vaikeusastetta riittämiin, työmaa vaatii erityisiä liikennejärjestelyjä. Niistä syntyy myös kritiikkiä.

”Sunnuntaiaamuna tuli poliisilta ilmoitus, että oli ajettu kuuttakymppiä veneellä sillan ali väärästä paikasta”, työmaan vastaava mestari Vilho Hiltunen kertoo.

Työmaa järjestikin omasta aloitteestaan ja omalla kustannuksellaan sillan alle valaistuksen, jotta veneilijöille varattu leveä ajoaukko erottuisi kaikilla säillä riittävän selvästi.

”Toistaiseksi tapaturmia on ollut nolla mukaan lukien sekä työntekijät että työmaan ulkopuoliset henkilöt. Jatkossakin on syytä pitää nollatoleranssi­tavoitteesta kiinni”, Hiltunen sanoo.

Eniten kansalaisia kiinnostavat työnaikaiset liikennejärjestelyt ja se, miten liikenteelle tullaan varaamaan kaistoja remontin jälkeen.

Koska siltaa ei voi lujuusopillisista syistä leventää ja rajallisesta leveydestä osa varataan jatkossa pyöräilylle, yksi autokaista jää pois. Remontin jälkeen, marraskuusta 2020 lähtien Lauttasaaresta Helsinkiin on pärjättävä yhdellä autokaistalla. Lauttasaaren suuntaan ajajille jää edelleen käyttöön kaksi kaistaa.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Lauttasaaren silta


 Valmistunut 1969

 Teräksinen kotelosilta, Lauttasaaren puoleisessa päässä läppäsilta

 Kokonaispituus 316 metriä

 Korjaustyömaan aikataulu: elokuu 2019 – marraskuu 2020

 Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

 Rakennesuunnittelija: Pontek oy

 Pääurakoitsija: Kreate oy

 Urakkasumma: 18,5 milj. €

 Teräsvahvistukset: Urakointiasennus M. Rautio oy

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    2. 2

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    3. 3

      Sukupolvien unelma toteutui: Kuvakooste näyttää, miten Suomi eteni EM-kisoihin

    4. 4

      ”Hullu suomalainen EM-ilo”, ”Ihme”, ”Ilon kyyneleet”, ulkomaiset mediat uutisoivat näyttävästi Huuhkajien historiallisen menestyksen

    5. 5

      Sosiaalinen media repesi Huuhkajien EM-kisapaikasta: Teemu Pukin upea ele ihastutti, Paavo Arhinmäki piikitteli ottelun järjestyksenvalvojia

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    8. 8

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    9. 9

      Salaperäinen raportti turvallisuusuhista kuohuttaa Britanniassa – Boris Johnson väisteli kysymystä pimittämisestä

    10. 10

      ”Materialismi on tämän yhteiskunnan juttu” – Seinäjoelle avattu kauppakeskus ajoi pohjalaiset hurmioon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    2. 2

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    7. 7

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    9. 9

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    10. 10

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    8. 8

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    9. 9

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    10. 10

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    11. Näytä lisää