Kaupunki

Voisiko Vuosaaresta tulla Helsingin ainoa satama? Vapaavuoren pohtiman mullistuksen arvioidaan maksavan ainakin 500 miljoonaa euroa

Moni poliitikko ja kansalaiskeskustelija olisi innokkaasti siirtämässä Länsisataman liikennettä Vuosaareen. HS kävi katsomassa, miten se onnistuisi.

Lokakuisena pilvisenä päivänä Vuosaaren satama kuhisee liikettä.

Varustamo Finnlinesin kaksi rahtilaivaa odottaa uutta lastia laiturissa, ja kontteja siirretään sukkelasti paikasta toiseen.

Perävaunulliset yhdistelmärekat sukkuloivat omiin kohteisiinsa. Äänekosken sellutehtaalta lähtenyt juna kuljettaa kymmenissä vaunuissaan metsäteollisuuden tuotteita vientiin.

A-laiturin päässä Tallink-Siljan Seawind on lähtövalmiudessa kohti Viron Muugan satamaa. Toimistorakennus Gatehousen kattoterassilta näkee, miten kourallinen henkilöautoja odottaa aidatun satama-alueen ulkopuolella ohjausta Seawindin autokannelle.

Henkilöautot eivät turvallisuussyistä voi liikkua satama-alueella ilman saattajia. Jalkamatkustajia Vuosaari ei tällä hetkellä ota vastaan lainkaan.

Jos sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd) saisi päättää, Helsingin Länsisataman satamatoiminnot siirrettäisiin Vuosaareen ja sinne rakennettaisiin metroyhteys.


Pormestari Jan Vapaavuori (kok) taas esitti blogissaan syyskuussa, että jos keskustatunnelin valmistelu kaatuu, hän aloittaa selvityksen Helsingin Sataman keskustatoimintojen tai niiden osien siirtämisestä Vuosaareen tai jonnekin muualle.

Tiistai-iltana keskustatunneli hylättiin kaupunkiympäristölautakunnassa. Enemmistön kannaksi tuli, että aletaan selvittää raskaan liikenteen siirtämistä nykyistä suuremmalla osuudella Vuosaareen.

Koska tunneli ei helpota esimerkiksi Jätkäsaaren ruuhkaisuutta, rahtiliikenteen siirtämiseksi pois keskustasta tarvitaan nyt poliittista ohjausta. Näin totesi tiistaina apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr).

Raskaan liikenteen määrää Jätkäsaaressa tulee Sinnemäen mukaan edelleen rajata. Nyt tulee lautakunnan enemmistön mukaan selvittää erilaisia arvioita Länsisataman auto- ja rekkaliikennemääristä.

Kysymys kuuluu, miten realistinen on ajatus muuttaa rahtisatama matkustajasatamaksi. Matkustajaliikenteessä Helsinki on ylivoimaisesti Suomen vilkkain ja monipuolisin satamakaupunki.

Kantakaupungin satamien kautta kulki viime vuonna 11,5 miljoonaa matkustajaa, joista 8,9 miljoonaa Tallinnan-liikenteessä ja 2,3 miljoonaa Tukholman-liikenteessä. Pietarin-liikenteen matkustajamäärä oli 270 000 ja Travemünden-liikenteen 190 000.

Vain Travemünden-liikenne kulki Vuosaaren kautta.

Tallink-Siljan kilpailija Eckerö Line avasi kesäkuussa oman reittiyhteytensä Muugaan. Kolmen kuukauden jaksolla on Vuosaaresta Viroon matkannut parhaimmillaan noin sata henkilöautoa samassa laivassa, kertoo Vuosaaren sataman johtaja Jukka Kallio.

”Se alkaa olla meidän välityskyvyn huippu. Autot saatetaan 30 auton ryhminä laivaan, jotta ne eivät keskeytä sataman muuta toimintaa liian pitkäksi aikaa”, Kallio sanoo.


Matkalla kohti A-laiturin päätä henkilöautojono risteää sivusuuntaisen konttiliikenteen kanssa.

Kumipyöräliikenteen, rekkojen ja henkilöautojen, kiinnostus on ollut satamalle iloinen yllätys. Helsingin satama on muuttanut hinnoitteluaan siten, että rahtiliikenteelle napsahti korotettu taksa keskustassa arkipäivien ruuhkatunneille aamuisin ja iltapäivisin. Vastaavasti Vuosaaren taksoja alennettiin.

Toimitusjohtaja Ville Haapasaari ja Jukka Kallio eivät paljasta, kuinka suuresta siirtymästä on kyse. Kallion mukaan Vuosaaren kasvuluku on kuitenkin ollut prosentteina kaksinumeroinen.

Hinnoittelu siis ohjaa kumipyöräliikennettä jollain tavalla. On vielä liian aikaista sanoa, täyttyvätkö Tallinnan-laivat kantakaupungin satamissa jollain muulla liikenteellä. Helsingin satama kuitenkin haluaisi kasvattaa kumipyörärahdin osuutta Vuosaaressa.

”On tärkeää ymmärtää myös, ettei rekkoja niin vaan ”siirretä” Vuosaareen. Jokainen kuljetusyhtiö ja varustamo tekee kuljetuspäätöksensä itsenäisesti. Tarvitaan myös aina alus, jonka kyydissä rekat pääsevät merelle”, Haapasaari sanoo.

Vasta Eckerön Linen päätös oman Viron-yhteytensä avauksesta antoi satamalle mahdollisuuden markkinoida Vuosaarta enemmän rekkaliikenteelle. Eckerö Linen linjauksen taas ratkaisi se, että Viron päässä tehtiin tiettyjä rahtiliikennettä sujuvoittavia ratkaisuja Muugan satamassa.

Päivittäisten lähtöjen suhteen tilanne on silti Jätkäsaaren hyväksi 10–4. Mitä tiheämpi vuoroväli, sitä todennäköisemmin logistiikkayhtiön ajojärjestelijä ohjaa rahtarin kyseiseen satamaan. Tyhjänpanttina seisoskelu ei kuulu rahtiliikenteen tavoitetiloihin.

Vuosaaren satama valmistui 11 vuotta sitten nimenomaan rahtisatamaksi. Se korvasi Sompasaaren sataman ja Jätkäsaaren konttisataman.

Nykyään Vuosaari on Suomen ulkomaankaupan tärkein kappaletavaran kulkuväylä Keski-Euroopan markkinoille. Kappaletavarana kuljetetaan vientiin muun muassa teknologiateollisuuden tuotteita. Tuontina on kestokulutushyödykkeitä ja elintarvikkeita.

Aamulaivan mukana Vuosaareen saapuneet banaanit siirtyvät varasto- ja logistiikkakeskuksiin, joita sijaitsee Kehä III:n varressa ja Keski-Uudellamaalla. Sieltä ne matkaavat jopa samana päivänä kauppojen hyllyille.

”Vuosaari on tehty läpivirtaussatamaksi. Tavara ei jää tänne seisomaan”, Haapasaari sanoo.

Hän myös luonnehtii Vuosaarta kompaktiksi, mikä on diplomaattinen ilmaus 150 hehtaarin kentälle Natura-alueen ja Vuosaaren asutuksen puristuksessa. Esimerkiksi Kotkan syväsatama Mussalossa on laajuudeltaan 400 hehtaaria. Laivapaikkoja siellä on 22 ja laituria kolme kilometriä.

Vuosaaressa on 16 laituripaikkaa ro-ro-aluksille sekä laituria 1,5 kilometriä konttialuksille. Laiturialueet on vuokrattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla kolmelle huolintayhtiölle Finnstevelle, Stevecolle ja Multilinksille.


Kallio ja Haapasaari ovat yhtä mieltä, että Vuosaaressa rahtikuljetuksille on vielä tilaa kasvaa. Esimerkiksi junaliikennettä saisi olla enemmänkin.

”Kilpailu rautateillä olisi erittäin tervetullutta”, Kallio toteaa.

Konttiliikennettä voi kasvattaa konttien kiertonopeutta tiivistämällä, ja lisää kumipyörärahtia siis suorastaan toivotaan. Rahtiliikenne on palapeli, jossa laituripaikat, aikataulut ja eri operaattorit pelaavat yhteen.

”Liikenteen lisäykset Vuosaaressa ovat täysin varustamoiden päätettävissä. Helsingin satama voi vaikka seistä päällään, mutta se ei tulevaisuutta ratkaise, jos ratkaisut eivät ole varustamoille riittävän hyviä”, Haapasaari sanoo.

Kuljetusketjun kustannuksista satamamaksujen osuus on vain viiden prosentin luokkaa. Moni muu muuttuja määrittää, mitä kautta ne banaanit Suomeen tulevat.

Vaikka rahtikuljetukset voivatkin edelleen kasvaa, keskustan satamatoimintojen laajempi siirtäminen Vuosaareen vaatisi sataman laajennusta.

Silloin ainoa järkevä laajenemissuunta olisi merelle päin. Tämä on merkitty Helsingin yleiskaavaankin.

Käytännössä laajentaminen tarkoittaisi uuden satama-alueen rakentamista kohti Pikku Niinisaarta. Helsingin sataman paras arvaus kustannuksista on tällä hetkellä puoli miljardia euroa.

Todellisuus on osoittanut, että kansalaiset eivät katso merentäyttöjä hyvällä. Vuosaaren sataman viimeiset haittakorvaukset mökkiläisille menivät valituskierteen jälkeen maksuun vasta tänä vuonna.

”Meidän tehtävämme ei ole ohjata kaupunkisuunnittelua, mutta me haluamme tuoda keskusteluun oman osamme, jotta ymmärretään, mistä ollaan päättämässä”, Haapasaari sanoo.

x

Helsingin satama ei julkaise yksittäisten satamiensa tunnuslukuja, joten Vuosaaren tai Länsisataman liikennemääristä tai rahtivirrasta ei saa kovin helposti selkoa. Satamaliiton tilastoissa Helsingin satamat kamppailevat Haminan ja Kotkan yhdistyneen sataman kanssa valtakunnan ykköspaikasta.

Vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana teollisuuden vientisatama HaminaKotka kuljetti ulkomaille 6,9 miljoonaa tonnia tavaraa. Vastaavana aikana heinäkuun loppuun mennessä Helsingin sataman vienti oli 4,3 miljoonaa tonnia.

Tuontia oli Helsingin kautta 3,8 miljoonaa tonnia ja HaminaKotkassa 2,2 miljoonaa tonnia. Konttiliikenteessä HaminaKotka johtaa selvästi.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan Helsingin sataman kautta kuljetetun tavaran arvo on noin puolet Suomen merikuljetuksista eli viime vuonna 43–54 miljardia euroa.

Tutkimuksessa on haarukoitu eri viranomaislähteistä ja yrityshaastattelujen avulla Helsingin satamien merkitystä aluetalouteen ja työllisyyteen sellaisilla toimialoilla, joihin satama suoraan vaikuttaa pääkaupunkiseudulla. Alueelliset talousvaikutukset on tutkimuksessa arvioitu 4,1 miljardiin euroon.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    4. 4

      Äiti eristi lehmätaiteilija Miina Äkkijyrkkän lapsena vasikkakarsinaan – itse hän itkee, jos lapset pitävät hänestä hengähdystaukoa

    5. 5

      USA:n varapresidentti Pence: Turkki suostunut tulitaukoon

    6. 6

      Ravintolayhtiö ajautui ongelmiin ja joutuu lopettamaan kaikki ravintolansa: Klassikkoravintolat Rivoli ja Rivoletto sulkevat ovensa

    7. 7

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    8. 8

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    9. 9

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    10. 10

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    3. 3

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    4. 4

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    5. 5

      EU-johtajat hyväksyivät Britannian ja EU:n uuden brexit-sopimuksen – Tämä sopimuksesta tiedetään juuri nyt

    6. 6

      Miksi tuhannet miehet vaelsivat jopa puolen Euroopan halki kuollakseen lähellä Itämeren rantaa 3 000 vuotta sitten?

    7. 7

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    8. 8

      Verenkierto-ongelmat voivat näkyä kynsistä – Näin tunnistat poikkeavat kynnet, jotka saattavat olla merkki terveysongelmista

      Tilaajille
    9. 9

      Tripla avattiin: Kuvat ja video esittelevät Pasilan uuden keskuksen

    10. 10

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    3. 3

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    4. 4

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    6. 6

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    7. 7

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    9. 9

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    10. 10

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    11. Näytä lisää