Kaupunki

Kun lähiöiden todellisuus erkaantuu, yhteis­kunta hajoaa: Ruotsalaisella Ahmed Abdirahmanilla on ongelmaan ratkaisu

Ahmed Abdirahmanin perusti tapahtuman, joka haastaa jopa Suomi-Areenan esikuvana toimivan Almedalenin. Järväveckan on nostanut lähiöiden asemaa julkisessa keskustelussa, mutta politiikkaviikolla on myös kriitikkonsa.

Ruotsissa politiikan kesään kuuluu nykyään kaksi suurta tapahtumaa, sillä Suomi-Areenankin esikuvana toimiva Almedalenin perinteikäs politiikkaviikko on saanut uuden haastajan maan heikoimmiksi lukeutuvasta maahanmuuttajalähiöstä. Poliitikot, kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat tavanneet asukkaita Tukholman laitamilla järjestettävällä Järvaveckanilla jo kolmena kesänä.

Jopa Ruotsin pääministeri Stefan Löfven (sd) jätti tänä vuonna perinteisen Almedalenin viikon väliin ja osallistui vain Järvaveckanille. Siellä on poliitikkojen ja elinkeinoelämäeliitin keskinäisen seurustelun sijaan kyse politiikan tuomisesta lähemmäs maahanmuuttajien ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden arkea.

Järvaveckanin taustalla on pakolaisena Ruotsiin tullut Ahmed Abdirahman, joka on ottanut elämäntehtäväkseen Ruotsin kahtiajakautumisen pysäyttämisen. HS tapasi Abdirahmanin tämän vieraillessa Suomessa syyskuun lopussa ja kysyi, mitä Helsinki voisi oppia Tukholman lähiöistä.

Abdirahman saapui Ruotsiin perheenyhdistämisen kautta vuonna 1998. Silloin hän oli 12-vuotias ja viettänyt suuren osan lapsuudestaan ilman isäänsä, joka pakeni Somaliasta jo ennen sisällissodan syttymistä.

Perhe asettui asumaan Tenstaan, noin 12 kilometriä Tukholman keskustasta luoteeseen sijaitsevaan vuokratalolähiöön. Tensta liitetään usein Tukholman heikko-osaisten lähiöiden joukkoon.

Tenstassa lähes kaikki ovat maahanmuuttajia – Abdirahmanin koululuokan oppilaista kolme oli kantaruotsalaisia. Opettajan lisäksi hän ei tavannut muita ruotsalaisia, eikä käynyt muissa kaupunginosissa.

Lukion jälkeen Abdirahman muutti New Yorkiin opiskelemaan kansainvälisiä suhteita ja teki töitä muun muassa rauhan rakentamiseen keskittyvälle Interpeace-järjestölle Sveitsissä ja Somaliassa.

Kuuden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Abdirahman palasi takaisin Tenstaan syyskuussa 2012. Hän etsi töitä, mutta ei saanut kutsua yhteenkään työhaastatteluun.

”En enää ollut Ahmed, vaan Tenstassa asuva maahanmuuttaja. Se teki tosi kipeää. Elin kolme kuukautta pimeydessä”, Abdirahman sanoo.

Eivät he ole rasisteja, Abdirahman sanoo työnantajista, jotka eivät vastanneet hänen työhakemuksiinsa. He vain suosivat henkilöitä, jotka he voivat tunnistaa nimen, asuinalueen tai ihonvärin perusteella.

Segregoituneessa kaupungissa maahanmuuttajat ja vauras keskiluokka eivät Abdirahmanin mukaan näe toisiaan: he eivät liiku samoilla alueilla, eivät ole työkavereita eivätkä heidän lapsensa käy samoissa kouluissa.

Siihen suuntaan ollaan nyt menossa myös Helsingissä. Tuoreen tutkimuksen mukaan lapsiperheet muuttavat pois matalimman tulo- ja koulutustason alueilta lasten ollessa pieniä.

Näin ollen maahanmuuttajataustaisten lasten osuus koulujen oppilaista kasvaa, eikä luontaisia kontakteja kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien lasten välillä synny niin paljon kuin voisi. Abdirahman varoittaa, että tämä taas johtaa syvempään polarisoitumiseen ja ennakkoluulojen kukoistamiseen.

Tällekin väitteelle löytyy tukea tuoreesta tutkimuksesta. Syyskuussa julkaistun maahanmuuttajien integroitumista käsittelevän tutkimuksen mukaan joka toisella Suomessa asuvalla somalinkielisellä ei ole yhtäkään kantaväestöön kuuluvaa ystävää. Lähes kaikki somalinkieliset kertoivat myös kohdanneensa syrjintää työmarkkinoilla.

Laajat kontaktit kantaväestöön auttaisivat kotoutumista, tutkimukseen osallistunut tutkimusorganisaatio E2:n tutkija Ville Pitkänen kommentoi tutkimuksen tuloksia.

Kuulostaa itsestään selvältä, mutta miten näitä kontakteja luodaan käytännössä?

Abdirahmanin vastaus alkoi muodostua vuonna 2012.

Jäätyään työttömäksi, Abdirahman päätti perustaa Tenstaan elokuviin keskittyvän ulkoilmafestivaalin. Alun perin hankkeessa oli kyse nimenomaan lähiön maineen parantamisesta.

”Elokuvafestivaalilla pystyin näyttämään, että Tenstassa ei vain ole ongelmia – täällä monet eri kulttuurit tulevat toimeen keskenään.”

Festivaali järjestettiin nurmikentällä, joka erottaa Tenstan vauraammasta Spångan lähiöstä. Ohjelmistossa oli elokuvia Afrikasta, Lähi-idästä ja länsimaista ja pian festivaalista tuli paikallisten keskuudessa suosittu. Mediaa ja laajempaa yleisöä se ei kuitenkaan kiinnostanut.

Kun Abdirahman alkoi järjestää neljättä festivaalia, hän keksi, miten tapahtumasta voisi tulla merkityksellinen muutenkin kuin vain paikallisesti: Poliitikkojen pitäisi nähdä ja ymmärtää lähiöelämän vaikeudet ja mahdollisuudet.

Abdirahman soitti Ruotsin valtiopäivien kaikille puolueille ja kutsui heidät katsomaan elokuvia lähiön asukkaiden kanssa. Paikalle tuli viiden puolueen edustajia, ja mukana oli myös ympäristöpuolueen puheenjohtaja Gustav Fridolin. Ennen lastenelokuvan alkua poliitikot saivat sanoa pari sanaa yleisölle. Tämän jälkeen he istuivat alas juttelemaan vanhempien kanssa.

”Kun näin poliitikkojen istuvan nurmikolla kaikkialta maailmasta Ruotsiin tulleiden vanhempien kanssa… Se oli mahtavaa. Siitä Järvaveckan sai alkunsa”, Abdirahman sanoo.


Vuoden 2016 jälkeen Abdirahmanin Järvaveckaniksi ristimä tapahtuma on kasvanut nopeasti – viime kesänä viisipäiväisellä tapahtumalla oli 53 000 kävijää. Se on paljon, sillä Almedalenissa kävijöitä oli 100 000, Suomi-Areenassa 73 000.

Ensi vuonna Järvaveckanin järjestäjät odottavat kävijämäärän kasvavan Suomi-Areenan tasolle. Heidän tavoitteenansa on tehdä tapahtumasta koko Ruotsin tapahtuma, johon osallistuisi myös maaseudun asukkaita ja toimijoita.

”Ruotsissa on ihmisiä, joista puhutaan paljon, mutta joiden kanssa ei puhuta yhtään. Meidän täytyy saada siihen muutos”, Abdirahman sanoo moneen kertaan haastattelun aikana.

”Jos politiikasta tulee eliitin väline, ja vain koulutetut ja rikkaat puhuvat politiikasta, on tuloksena yhteiskunnan polarisoituminen. Sen näemme tänä päivänä länsimaissa: maaseudulla asuvat eivät koe olevansa osa maata ja alkavat äänestää puolueita, jotka haluavat tuhota demokratian.”

Ja miten edustuksellista on demokratia, jossa koulutetut ja rikkaat äänestävät ja osallistuvat politiikkaan merkittävästi muita ahkerammin? Suomessakin äänestysaktiivisuudessa on suuria eroja koulutusasteiden ja etnisten ryhmien välillä.

Kevään eduskuntavaaleissa ainoastaan 58 prosenttia vain peruskoulun suorittaneista kävi äänestämässä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken äänestysaktiivisuus oli 91 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista vain 40 prosenttia äänesti.

Poliitikoistakin hyvin harva on maahanmuuttaja: kun 16 prosenttia helsinkiläisistä on ulkomaalaistaustaisia, on heidän osuutensa kaupunginvaltuutetuista vain 7 prosenttia.

Mutta onko Järvaveckan sitten saanut aikaan todellista muutosta? Sen arvioiminen ei ole ihan helppoa.

Ainakin tapahtuma on ollut laajasti esillä ruotsalaismedioissa, joten sen voidaan katsoa nostaneen maahanmuuttajalähiöiden ongelmia julkiseen keskusteluun. Sen voidaan myös katsoa aktivoineen maahanmuuttajia: Abdirahmanin arvion mukaan yli puolet festivaalin kävijöistä on maahanmuuttajataustaisia.

Mutta on Järvaveckanille esitetty myös kritiikkiä. Kriitikoiden mukaan maahanmuuttajia pitäisi pystyä osallistamaan vielä huomattavasti nykyistä paremmin. Keskusteluista toivotaan vastavuoroisempia ja paikallisjärjestöt haluttaisiin nykyistä vahvemmin mukaan tapahtuman suunnitteluun.

Abdirahman vastaa, että parissa vuodessa on turha odottaa ihmeitä. Järvaveckanista on tarkoitus tulla vuosikymmeniä pitkä perinne, ei vain lyhyt projekti.

”Kyse on 20–30 vuotta Ruotsissa asuneista ihmisistä, jotka ovat aina tunteneet olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Heidän saaminen mukaan ei ole helppoa, sillä he tulevat maista, joiden demokratia on ollut hyvin heikko tai olematon. Ja kun heitä ei ole kuunneltu täällä – kun toimittajat kuvailevat heidän ongelmiaan, muttei heidän saavutuksiaan – tulee kaikesta mustavalkoista. On tärkeä saada heidät ymmärtämään, että politiikalla on merkitystä.”

Abdirahman painottaa, että politiikasta täytyy tehdä konkreettista, varsinkin ihmisille, joille politiikka on vierasta. Ei vain keskusteluja keskustelujen perään.

Koska maahanmuuttajien työttömyys on kantaväestöä merkittävästi korkeampi, on työllistyminen oleellinen osa kotoutumista ja yhteiskunnallista osallisuutta. Tänä vuonna Järvaveckanin järjestäjät päättivät pyytää yrityksiä ja viranomaisia tarjoamaan tapahtumassa maahanmuuttajille töitä.

Lopulta työpaikkoja oli tarjolla jopa 2 000. Töihin haettiin ihmisiä siivoojista sähköasentajiin ja bussinkuljettajiin.

”Se oli hyvin suosittua ja osoittaa sen, että maahanmuuttajat eivät ole täällä vain nostaakseen yhteiskunnan tukia. Rekrytointiteltoissa oli niin paljon ihmisiä, että poliisin oli pakko juosta katsomaan, mitä tapahtui. He luulivat, että siellä oli jokin tappelu.”

Abdirahmanin näkemyksen mukaan Suomeen kannattaisi luoda oma Järvaveckan. Se olisi yksi keino luoda yhteyksiä eri sosioekonomisten ryhmien välille.

”Voisi tuoda elinkeinoelämän, virkamiehet ja poliitikot jollekin alueelle, jossa he eivät muuten vierailisi.”

Ihan kuka tahansa ei tapahtumaa kuitenkaan voi järjestää. Abdirahman uskoo, että Järvaveckan on ollut menestys nimenomaan siksi, että se on syntynyt alueella asuvien ihmisten aloitteesta. Se ei ole ylhäältä saneltu projekti, jolla joku muu haluaa pelastaa lähiöt.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    2. 2

      ”Saattaa mennä viikkokausia, ettei käy ketään” – Muoniolainen kalastaja Jopi Saari on asunut vuosikymmeniä lähes täydellisessä eristyksessä ilman puolisoa tai ystäviä, ja hänen kaltaistensa määrä kasvaa

      Tilaajille
    3. 3

      Arkkitehti Aleksi Rastas ilahtui ja pettyi Triplassa: ”Jokaiselle jotain on ei mitään kellekään”

    4. 4

      Vaateteollisuus saastuttaa enemmän kuin lentoliikenne, vaikka kaupasta voi löytää myös eliniän kestäviä vaatteita – Näin tunnistat kestävän vaatteen ja teet siitä vielä pitkäikäisemmän

      Tilaajille
    5. 5

      ”Tämä on tämmöinen keltainen rotanraato”, hoitaja sanoi Inge-Maj Ekströmin vastasyntyneestä 1981: Omat kokemukset tekivät Ekströmistä kapinallisen kätilön

    6. 6

      Aivojamme kuormittavat lukemattomat turhat asiat, sanoo neuropsykologi Nina Uusitalo ja kertoo keinon, jonka avulla hän oppi keskittymään olennaiseen

      Tilaajille
    7. 7

      Valtion pitäisi aloittaa positiivinen syrjintä ja palkata muun muassa maahanmuuttajia ja vammaisia, sanoo Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen

    8. 8

      Andy McCoy ei halua muuttua ja vihaa sitä, että musiikkibisnes on pilalla, mutta mitä hän ajattelee onnellisuudesta?

      Tilaajille
    9. 9

      HS-analyysi: Erdoğan voitti Trumpin mutta hävisi Putinille, Syyriassa Turkkia odottavat venäläiset joukot

    10. 10

      Mercedes-Benzin uusi sähköauto EQC on äärimmäisen mukava ja hiljainen, mutta vie sähköä kuin omakotitalo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    2. 2

      Raiskauksen uhriksi väitetty lapsi kertoo keksineensä koko jutun: Oikeus kumosi viiden vuoden tuomion

    3. 3

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    4. 4

      Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

    5. 5

      Finnkinon toimitusjohtaja irtisanottiin kaikessa hiljaisuudessa yli kuukausi sitten

    6. 6

      Alppihiihtolupaus Nette Kiviranta nukkui auton takapenkillä, kun nokkakolari muutti elämän suunnan – Nyt Kiviranta kävelee, vaikka jalat ovat halvaantuneet

      Tilaajille
    7. 7

      Tutkijat löysivät pahoin runnellun valkohain Atlantilta, suuri puremajälki saattaa auttaa tutkimustyössä

    8. 8

      Kuinka otan itseäni niskasta kiinni ja saan enemmän aikaan? Psykologi antaa neljä neuvoa, joita voi soveltaa niin treenaamiseen kuin työtehtäviin

      Tilaajille
    9. 9

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    10. 10

      HS-analyysi: Erdoğan voitti Trumpin mutta hävisi Putinille, Syyriassa Turkkia odottavat venäläiset joukot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    8. 8

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      Yrittäjät pakenivat uudesta kauppa­keskuksesta Espoossa, Juha Kumaran liikkeessä kävi päivässä alle kymmenen asiakasta: ”Ihan floppi”

    11. Näytä lisää