Kaupunki

”Aamulla laitoin viestin Wilmaan: nukkui pois” – Helsinkiläiset kertovat kommelluksistaan Wilma-järjestelmässä

Koulujen ”sähköisenä reissuvihkona” toimiva Wilma herättää HS:n lukijoissa ajatuksia – niin kritiikkiä kuin kehujakin.

Legendaarinen Wilma-järjestelmä on jäämässä Helsingissä historiaan. HS kertoi viime viikolla, että Helsinki kehittää uutta sähköistä viestintäjärjestelmää. Työ kestää vuosia.

Nykyään käytössä oleva Wilma tarjoaa oppilaille, koulujen henkilökunnalle ja huoltajille väylän kommunikoida koulumaailmaan liittyvistä asioista kuten arvioinneista, poissaoloista sekä tulevista aikatauluista.

2000-luvun ”sähköinen reissuvihko” on herättänyt suuria tunteita – siitä kertovat järjestelmästä käytetyt kuvaukset rikosrekisteristä oksennusämpäriin.

HS kysyi lukijoilta muistoja Wilmasta. Niitä kertyi paljon.

Osa vastaajista kehui tai moitti sähköisen järjestelmän teknologiaan tai toteutukseen liittyviä seikkoja.

Suurin osa lukijoiden kokemuksista liittyi kuitenkin Wilman kautta koulun ja kodin välillä kulkeviin viesteihin – tai pikemminkin niitä lähettäviin tahoihin.

”Mielestäni kyse on kuitenkin siitä kuinka Wilmaa käyttää, ei siitä millainen se luonteeltaan on. On hyvin tapauskohtaista, palveleeko Wilma tarkoitustaan vai lisääkö se kohtuuttomasti stressiä arjen eri tilanteista”, kuvailee lukion ensimmäisellä luokalla itse Wilmaan törmännyt 28-vuotias nainen.

Eihän Wilmassa itsessään mitään pahaa ole, kirjoittaa myös 38-vuotias nainen. Joskus viestin sijaan olisi kenties kuitenkin parempi soittaa tai tavata, niin opettajien kuin vanhempienkin puolelta, hän arvelee.

”Kirjoitetun viestin voi tulkita helposti väärin. Opettajana olen saanut kyllä aikamoisia tunteenpurkauksia vanhemmilta Wilman kautta ja kirjoitusaika viikonloppuna klo 23:30.”

35-vuotiaan miesopettajan tuntemat opettajat eivät nauti viestien näpyttelystä ja niiden lukemisesta, mutta tieto on siitä huolimatta saatava kulkemaan.

Wilma-viestien ja merkintöjen tekeminen vie paljon opettajien muutenkin niukkaa aikaa, ja kiireessä hän pyrkii tekemään vain pakollisen viestinnän.

 

"En tiennyt, ettei naama peruslukemilla ole sovelias koulussa ja että koulumenestyksen kannalta oleellista on hymyillä ja näyttää nätiltä opettajaa varten."

Valtaosa Wilma-viestittelyn toisista osapuolista on hänen mukaansa erittäin mukavia, mutta ikävillekin viesteille on aina syynsä.

”Puoli vuotta putkeen sekoilleen oppilaan vanhemmat eivät voi väittää, että tulikin yllätyksenä kuinka heidän lapsukaisensa kiusaa, kuinka hän ei saakaan kymppiä tai kuinka kaikki on tietyn opettajan vika, kun merkintöjä on pitkin kouluvuotta kaikilta opettajilta. Ei näiden lukeminen varmasti mukavaa ole, mutta sopii pohtia minkä vuoksi niitä sinne laitetaan.”

20-vuotias nainen taas kertoo, kuinka yläasteella tämän vanhemmat saivat opettajalta viestin oppilaan ”nyrpeästä ilmeestä” koulussa.

"En tiennyt, ettei naama peruslukemilla ole sovelias koulussa ja että koulumenestyksen kannalta oleellista on hymyillä ja näyttää nätiltä opettajaa varten", hän kertoo.

Eräässä koulussa läksyjen merkitsemistä taas pidettiin liian aikaavievänä ja pyyntöjä ilmoittaa luokan täiepidemiasta Wilman kautta turhina, 51-vuotias mies kertoo.

Sen sijaan ”järjettömiltä” tuntuvia viestejä tyttären toiminnasta koulussa riitti.

”Lähes päivittäin luin opettajan tunnilla kirjoittamia yleensä turhautuneisuutta ilmentäviä huomioita, mm. ”Laittoi tunnilla huulikiillettä”, ”Repi vihkosta sivun” jne.”, hän kertoo.

Esimerkiksi myöhästymisistä, poissaoloista, hyvästä suoriutumisesta tai muusta käyttäytymisestä napsahtaneita Wilma-merkintöjä muistelevat myös oppilaat.

Nykyään 17-vuotias poika kertoo ala-asteella odottaneensa kauhulla vanhempiensa reaktiota, kun Wilma-merkintä napsahti sakset kädessä juoksemisesta. Itseään kiltiksi oppilaaksi kuvaava 25-vuotias nainen taas kertoo saaneensa harvoin Wilma-merkintöjä.

”Muistan kuitenkin yhden, jonka historian opettajani kirjoitti suurin elkein, lukien sen ääneen samalla kun kirjoitti: Söi purkkaa tunnilla!”

”Aloin ala-asteella kerran itkeä, kun äikänkirja unohtui kotiin. En siksi, etten voinut osallistua täyspainoisesti opetukseen, vaan koska pelkäsin Wilma-merkintää”, kertoo taas 17-vuotias tyttö.

 

”Tietysti löytyy muutamia vanhempia, jotka haluavat tietää kaiken, mutta uskoisin, että useimmille riittäisi sama taso kuin 30 vuotta sitten, kun käytössä oli paperiset reissuvihkot.”

Monessa vastauksessa huokuu kuitenkin lämpö tai ainakin nostalgia Wilmaa ja sen kuuluisia viestejä kohtaan.

Wilma on lähentänyt oppilaiden ja opettajien välejä, vaikka osa onkin ”kömpelöitä viestijöitä”, 17-vuotias tyttö kertoo. Joskus Wilmaan kaipaisikin hänen mukaansa roskapostitoimintoa.

”Suvivirttä säestämään! JEE, koulu alkaa ja tutorhommat myös :) Hengen kohotusta kakkosille!? HALPAA! Kuukauden Pohjoismainen elokuva, HUOMENNA TI! Majapaikkoja saksalaisille vieraille tarvitaan! GetTogether-tapahtumasta!”, hän kuvailee koko koululle lähetettyjen viestien otsikoita.

”Tyttäreni nukkui pommiin. Myöhästyi koulusta. Aamulla laitoin viestin Wilmaan: nukkui pois. Oli pakko soittaa perään, koska viestiä ei voinut enää poistaa tai muokata kun sen oli järjestelmään lähettänyt”, 50-vuotias nainen kertoo.

"Parhaita merkintöjä esimerkiksi: Aamupalapitsat koulussa ovat epäsoveliaita. Karkasi ikkunasta kesken tunnin. Joi vettä koristeastiasta, käytti rikkinäistä lavuaaria....", kertoo puolestaan 16-vuotias poika.

Osaa vastanneista runsas sähköinen tiedonkulku koulun ja oppilaiden kotijoukkojen välillä ärsyttää.

42-vuotias kolmen lapsen vanhempi kertoo, kuinka jo monen vuoden ajan hän on vastaanottanut koulusta Wilman kautta yli tuhat viestiä tai merkintää lukuvuodessa.

”Pidän tästä laskuria ja kun 1 000 viestiä tai merkintää on täysi, juhlimme aihetta keväällä soveltuvasti. Tämä tarkoittaa, että työpäivän aikana keskimäärin 5 kertaa päivässä joku Wilma-viesti tai merkintä tärähtää taskuun ja työpäivä meneekin miettiessä, pitäisikö tähän viestiin reagoida jotenkin vai oliko tämä vain tiedoksi vanhemmille”, mies kertoo.

”Tietysti löytyy muutamia vanhempia, jotka haluavat tietää kaiken, mutta uskoisin, että useimmille riittäisi sama taso kuin 30 vuotta sitten, kun käytössä oli paperiset reissuvihkot”, kertoo puolestaan 40-vuotias kahden alakoululaisen isä, jolla on 495 lukematonta Wilma-viestiä.


Viestien ja tuntimerkintöjen lisäksi Wilmasta löytyvät esimerkiksi lukujärjestykset, niin verkkoselaimen kautta kuin mobiilisovelluksenakin. Ominaisuuksia on paljon, ja koulujen käytännöt järjestelmän suhteen vaihtelevat.

Eräässä lukiossa oli sääntö, että poissaoloja sai kertyä Wilmaan vain kolme kappaletta kurssia kohden, 26-vuotias nainen kertoo.

”Parasta oli, kun lukion 2. vuonna 18-vuotiaana sait itse omat tunnukset Wilmaan, joilla pääsit selvittämään poissaoloja ja muokkaamaan ne itse vihreäksi. Lukioristeilyn poissaolot olikin helppo selvittää ”sairaudella”.”

Valtaosa Wilman kautta annettavista merkinnöistä on positiivisia, vuonna 2017 julkaistussa, Wilma-merkintöjä käsittelevässä tutkimuksessa todetaan.

Myös HS:n saamista vastauksista suurin sisälsi varsin positiivisia Wilma-kokemuksia.

Ennen vanhimman lapsen koulutien alkamista Wilma-viestit aiheuttivat sydämentykytyksiä, mutta huolet osoittautuivat 34-vuotiaan naisen osalta turhiksi.

”Pelkoon ei ole ollut aihetta, kaikki viestit lapsen opiskelua koskien ovat olleet positiivisia, muut muistuttaneet syyslomasta, valokuvauksesta jne”, hän sanoo.

Omana kouluaikana tutuiksi tulleet reissuvihot, monisteet ja paperiset kokeet eivät ole sähköisen järjestelmän veroisia, 33-vuotias mies kertoo.

”Tänä päivänä siellä saadaan lukujärjestyksen lisäksi, kaikki tiedotteet, yhteys opettajaan, tuntimerkinnät... Ja lisäksi on mahdollista nostaa esille tärkeät aiheet kuten esimeriksi kiusaaminen, jonka tiimoilta saadaan kaikki vanhemmat kiinni ilman, että pitää mennä koululle tai sopia erillisiä aikoja”, hän kehuu.

Koko suomalainen koulujärjestelmä viestimineen kerää kehuja 57-vuotiaalta naiselta, jonka lapsi suoritti alakoulun ulkomailla.

”Se riemun ja kiitollisuuden tunne kun yläasteelta alkaen oli kunnon kommunikointi Wilman kautta! Opettajia ei hätyytelty puhelimella tai käynneillä koulussa vaan kaikki hoitui kätevästi.”

Helsingissä Wilma tulee jollain aikavälillä jäämään historiaan, sillä kaupunki on kehittämässä uutta jopa päiväkodeista toisen asteen opintoihin asti ulottuvaa sähköistä järjestelmää.

Wilma-muistot elävät kuitenkin HS:n lukijoiden kokemusten perusteella vielä pitkään. Onpa Wilman kunniaksi tehty tangokin.

 

”Olen huomannut, että oppilaat odottavat saavansa Wilmaan hyviä merkintöjä, ruinaavat niitä tunnin aikana ja pettyvät jos niitä ei saa.”

Kieltenopettaja Jarno Raukkon sanoittama ja säveltämä Wilma-aiheinen tango kertoo tarinan opettajien antamista Hyvä-merkinnöistä haaveilevasta oppilaasta.

Melodialtaan reippaaksi ja hauskaksi Raukon kuvailema Kaunis Wilma -tango syntyi vuonna 2017 sanoitus- ja sävellyskilpailuun, johon haettiin lasten ja nuorten laulettaviksi sopivia tangoja.

Sanoitukseltaan kappale on Raukon mukaan humoristista fiktiota, mutta sen tausta on todellisessa opettajan elämässä.

”Olen huomannut, että oppilaat odottavat saavansa Wilmaan hyviä merkintöjä, ruinaavat niitä tunnin aikana ja pettyvät jos niitä ei saa.”

Kolmen säkeistön mittaisessa tangossa ensin petytään, kun järjestelmästä ei löydy hyviä tai huonoja merkintöjä –vaikka kertoja on rikkonut tahallaan hymypoikapatsaankin.

Koska vanhempien ”pitää saada tietää” kertojan koulukuulumisista, päättää tämä järjen sumentuessa eräänä sateisena torstaina hakkeroida koulun tietokoneen. Kolmas säkeistö onkin onnellinen, sillä hakkeroinnin seurauksena Wilma hymyilee vihdoinkin.

”Vihdoinkin kun Wilmaa mä katson / on tyttö kaunis ja kultainen siinä. / Sen hymynaama mullekin näyttää / ett' koulussa mä sankari oonkin! / Kaunis Wilma hymynaamaa näyttää. / Keltaistakin väriä se käyttää. / Nyt mulle tulppaaneja, ruusuja se antaa, / tuo Wilma-tyttö, hahmo animaation! / Nyt näkyy kaikkialla herttainen Wilma, / kun koulun tietokone Wilman kuvaa näyttää vain!”


Oikaisu 14.10. klo 9.51: Korjattu kohtaa, jonka mukaan Wilma-merkintöjä käsittelevä väitöskirja olisi julkaistu 2017. Todellisuudessa tällöin julkaistiin yksi väitöskirjaan kuulunut tutkimus.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkijat kehittivät uuden tavan määrittää, miten vanha koira on ihmisten iässä – Laskuri kertoo tuloksen lemmikille

    3. 3

      Tutkijat löysivät mullistavan keinon estää maapalloa uhkaavia hyönteisten joukkokuolemia: Sammuttakaa valot

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    6. 6

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    7. 7

      Antti Rinne lupasi kieltää työehto­shoppailun, mutta sellainen laki olisi ”juridisesti aivan mahdoton”, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Useita valmisleipiä vedetään pois markkinoilta listeriavaaran vuoksi

    9. 9

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    10. 10

      Kallion uudesta julkisesta käymälästä tuli hetkessä törkyinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    3. 3

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    6. 6

      Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista

    7. 7

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    8. 8

      HS-analyysi: Postin työehto­sotku on Sdp:n painajainen

      Tilaajille
    9. 9

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    10. 10

      Alastomuus häviää somesta, se johtuu kiistellystä amerikkalaisesta laista, joka ulottaa vaikutuksensa nyt myös suomalaisten elämään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Tuore video näyttää: Hermosoluteknologian lisäksi maailman nuorimpana yliopistosta valmistuva Laurent Simons, 9, tykkää koirastaan ja Fortnite-pelistä

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää