Kalle Lahtinen miehineen muuraa yli miljoona tiiltä Sörnäisissä, salaisena aseena on kakkupursotin

Skanska rakentaa parhaillaan Kalasatamaan taloa, joka kokoaa kaikki Helsingin kaupunkiympäristön toimialan toiminnot saman katon alle. Koska todella suuren rakennuksen julkisivut ovat tiilestä, muurareilla piisaa tekemistä, eikä ihan helpoimmasta päästä.

Muuraustöistä vastaava Skanskan urakkavalvoja Vesa Liikanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=vesa+liikanen sanookin, että kohde vaatii muurareilta hyvin paljon. ”Kun tämä alkoi, en uskonut, että tästä tulee näin vaativa.”

Muuraustöiden aliurakoitsija on lahtelainen KJL Muuraus, jolla on työmaalla noin kymmenen miestä tekemässä varsinaisia muurauksia ja oheistöissä tekijöitä vielä suunnilleen saman verran.

”Peruskohde on taloudellisesti parempi kuin tällainen, mutta uskon, että tämä on hyvä referenssikohde ja avaa ovia tulevaisuudessa”, KJL Muurauksen Kalle Lahtinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kalle+lahtinen kommentoi hanketta yrittäjän näkökulmasta.

Hän ei suinkaan toimi kohteessa vain omien miestensä pomona vaan osallistuu aktiivisesti muuraustöihin ja tekee vaativimmat vaiheet itse.

Yksi hankaluus kohteessa on Lahtisen mukaan aikataulutus, kun monia työvaiheita tehdään samaan aikaan.

”Meillä on Raksainfossa aikataulutus melkein tunti tunnilta”, Liikanen kertoo.

Koko on massiivinen

Perustyömaasta poikkeavan kohteesta tekee jo pelkkä koko. Talon kerrospinta-ala tulee valmistuessaan olemaan noin 40 000 kerrosneliötä. Vaikka rakenteet ovat lähinnä betonia ja terästä, julkisivut ovat kokonaan tiilestä. Niinpä rakennukseen up­poaa tiiliä yli miljoona.



Lahtinen on tehnyt muuraustöitä vuodesta 2002, ja Liikanenkin ehti toimia muurarina 16 vuotta ennen rakennusmestariksi kouluttautumista. Silti kohde on molemmille ainutlaatuisen suuri.

Muurareiden työtä hankaloittaa myös se, että ikkunoita on jopa 790. Sen vuoksi pilarimuurausta riittää ja pieniä tiilen pätkiä menee kosolti. Lahtinen laskee, että yhteen pilariin menee 364 tiiltä, joista pätkiä on 156. Kaikkiaan tiilen paloja menee rakennukseen peräti noin 220 000 kappaletta.

”Kun tämä on näin ’pieni’ kohde, meillä on alhaalla yksi mies, joka pelkästään sahaa pätkiä. Normaalisti ne napautetaan tiilileikkurilla vasta kohteessa, mutta täällä niitä menee niin paljon, että kaikkia niitä ei ehtisi millään tehdä siellä ylhäällä. Toki niitä pätkiä tehdään täälläkin myös kohteessa”, Lahtinen sanoo.

Myös materiaalien siirrossa on ollut omat pulmansa etenkin sisätöiden aikana. Rajallinen hissikapasiteetti on ajoittain hidastanut materiaalien saamista sisälle kohteeseen.

Kaaret ovat oma lukunsa

Yksi talon erikoisuus on julkisivun suuret kaaret. Niitä on seitsemän, joista neljä on yhden kerroksen korkuisia ja kolme korkeampia kahden kerroksen korkuisia. Ison kaaren leveys on alareunassa 15,8 metriä ja korkeus keskikohdassa 8,5 metriä. Lisäksi yksi kaari sijaitsee talon kulmassa.

Kaarissa ei ole käytetty perinteistä holvausta. Skanskan työpäällikkö Mikko Steniuksenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+steniuksen mukaan se ei olisi toiminut näin suurissa kaarissa yläpuolisten kuormien takia.

Kaarien rakenteet ovat betonia ja terästä, tiiliä on vain pinnassa. Tiilet on muurattu kaaren muottiin ja ”ramloitettu” eli kiinnitetty tiilisitein yläpuoliseen valuun tiheästi. Lisäksi tiilien yläpuolella on neljä riviä Halfenin tiilimuurauskannakkeita, jotka on porattu tiuhasti tiiliin betoniruuveilla.

”Halfenit toimivat tiilimuurauksen yläpuolisen raudoituksen välikkeenä ja tiilien tartuntana betonivaluun”, Stenius kertoo.

Tiilien kiinnityksen pysyvyys testattiin etukäteen tehdyillä mallikaarilla.

Lahtinen sanoo kaarien muurauksen olevan selvästi hitaampaa kuin talon muut muuraustyöt. Hän kuvaa kaarien muurausta ”isännän hommiksi”, joita hän tekee muiden töidensä ohessa.

”Kaarien pohjat teimme porukassa, mutta teen yksin niiden otsat.”

Kaarien muurauksessa Lahtinen käyttää laastin annosteluun leivonnaisten leipomiseen tarkoitettuja pursotinpusseja.

”Kaarissa on hyvä annostella laastia pursotinpussista, ettei tule liikaa kerralla.”

Saumaukset tehdään kolmella eri tavalla

Tiilien limitys on yleisesti käytetty 1/3. Talon julkisivumuuraukset ovat saumoineen päivineen täysin samanlaiset ulko- ja sisäpuolella. Tämä on Liikasen mukaan hyvin harvinaista.

Vaikka julkisivun ulko- ja sisäpuolet ovat kussakin kohdassa taloa samanlaiset, niin saumauksessa on päädytty sikäli mielenkiintoiseen ratkaisuun, että talon kolmessa eri osassa on jokaisessa erilainen saumaustapa. A-osassa on ylisaumaus, B-osassa tasasaumaus täyteen saumaan ja C-osassa varjosauma eli viistosauma.

Ehkä hieman yllättäen rosoisen näköinen ylisaumaus vie eniten aikaa.

”Periaatteessa B-osa on nopein tehdä, kun se on normaalia täyteen saumaa. Eniten ajatus pitää olla mukana A-osan saumauksessa, jotta se ylisaumaus olisi mahdollisimman tasalaatuista. Siinä joutuu eniten miettimään laastin käsittelyä ja miten painaa sen tiilen pintaan”, Lahtinen sanoo.

Oikaisu 14.10. korjattu nimiä kuvateksteistä.