Shukria Jama, 20, haluaa auttaa ikäihmisiä käyttämään digilaitteita – television kanavien sekoittuminen voi horjuttaa arkea

Tekijät kuuluvat pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimitukseen.

Suurin osa nuorista on joutunut tilanteisiin, joissa vanhempi sukulainen tarvitsee apua tekniikan, esimerkiksi tietokoneen kanssa.

Ikäihmisten ja digitalisaation suhde huolestuttaa nuoria, sillä vanhempi ikäluokka ei välttämättä pysy mukana digipalvelujen kehittyessä.

Anna Kabanovahttps://www.hs.fi/haku/?query=anna+kabanova, 17, on usein auttanut vanhempiaan ja isovanhempiaan tietotekniikan kanssa.

”Vanhempani ovat vanhanaikaisia ihmisiä, ja siksi muuttuva digimaailma on heille vierasta. He pyytävät usein minulta apua tietokoneen kanssa, esimerkiksi ohjelmien asentamisessa ja palveluihin rekisteröitymisessä. Mummolle vaihtelen välillä esimerkiksi soittoääniä puhelimeen.”

Kabanova arvelee, että ikäihmisten vaikeudet digiasioiden kanssa johtuvat edelleen sen uutuudesta heille.

”Heidän lapsuudessaan ei ollut samanlaista teknologiaa. He ovat tottuneet yksinkertaiseen puhelimeen ja perinteisiin kirjoihin. Vanhasta luopuminen voi olla monelle vaikeaa”, Kabanova pohtii.

Digitalisaatioksi kutsutun kehityksen ulkopuolelle jääneet ikäihmiset tarvitsevat yhä enemmän apua asioidessaan verkossa. Valli ry:n vuonna 2017 toteuttamaan kyselyyn vastanneista noin 500 ikäihmisestä vain 37 prosenttia oli hoitanut itsenäisesti asioitaan verkossa.

Eläkkeellä olevalla opettajalla Riitta Järvellähttps://www.hs.fi/haku/?query=riitta+jarvella, 77, on aiemman työnsä ansioista digitaalisten laitteiden käyttämiseen jo pientä pohjaa, mutta hän kokee digimaailman nopean muuttumisen ja kehittymisen haasteellisena.

”Osaan maksaa laskun viivakoodin kanssa, mutta sitten tuli joku uusi systeemi, niin nämä kaikki uudet päivitykset ovat minulle ihan tuntemattomia.”

Laskujen maksamisen lisäksi ikäihmiset kohtaavat myös muita vaikeuksia digimaailmassa. Hankaluuksia voivat tuottaa esimerkiksi e-kirja, radiokanavien asettaminen tai sosiaalisten medioiden sovellukset.

”Kun kohtaan ongelmia tekniikan kanssa, joudun menemään tietokoneliikkeeseen pyytämään apua. Avun saanti on kuitenkin kiinni siitä, suostuvatko he auttamaan ja löytyykö aikaa”, Järvi sanoo.

Hän on etsinyt apua myös keskustakirjasto Oodista.

”Kerran raahasin ison pöytätietokoneeni Oodin infoon, jossa piti olla tarjolla apua tietotekniikkaongelmiin. Paikan päällä kuitenkin sanottiin, ettei sitä järjestetäkään.”

Järvi arvelee, että vain pieni osa ikäihmisistä on pysynyt kehityksen perässä.

”Veljeni, joka on vaan kuusi vuotta minua vanhempi, ei pärjää ollenkaan digilaitteiden kanssa. Hän on aikaisemmin pystynyt käyttämään paljonkin tietokonetta, vanhemmiten ei enää”, Järvi toteaa.

Eläköitymisen jälkeen Järvi on käynyt muutamalla työväenopiston kurssilla parantaakseen digitaitojaan. Kurssit olivat kuitenkin hänen mielestään liian perusteellisia, eikä niitä oltu eritelty tarpeiden mukaan.

”Digikurssien pitäisi keskittyä yksinkertaisesti perusasioihin”, Järvi sanoo. Koulutusten olisi myös hyvä olla hänen mielestään helpommin vanhusten tavoitettavissa.

Tänä syksynä esimerkiksi Helsingin työväenopisto tarjoaa erilaisia kursseja somen eli sosiaalisen median käyttöön. Kurssilla opetellaan muun muassa tietokoneen, älypuhelimen, Facebookin ja Instagramin käyttöä.

”Ikäihmisille tarkoitettua digiopastusta on tarjolla suhteellisen paljon. Suurin ongelma on ehkä se, ettei tieto opastuksesta tavoita vanhuksia”, Senioriverkko-projektin projektikoordinaattori Satu Veltheimhttps://www.hs.fi/haku/?query=satu+veltheim pohtii.

”Helsingissä toimii muun muassa senioreiden yhdistys Enter, joka tarjoaa vapaaehtoisapuna digiopastuksia. Myös Helsinki Missio tuottaa digineuvontaa kotiin iäkkäille, ja kirjastoilla on mielestäni omia vapaaehtoisia.”

Senioriverkon järjestämällä Digitrainee-kurssilla tavoitteena on opettaa ikäihmisille sosiaalisen median käyttöä ja muita digitaitoja, kuten valokuvaamista.

Kiinnostavaa koulutuksissa on se, että nuoret ovat koulutuksissa mukana avustamassa vanhuksia digilaitteiden kanssa ja myös itse oppimassa uusia taitoja.

Shukria Jamahttps://www.hs.fi/haku/?query=shukria+jama, 20, on osallistunut koulutukseen. Jamalle digilaitteet ovat tuttuja, mutta hän lähti mukaan koulutukseen, koska halusi oppia, miten vanhusten kanssa työskennellään.

”Minua kiinnostaa paljon olla vanhusten kanssa tekemisissä, koska he ovat niin kilttejä ja mukavia”, Jama kertoo.

Jama pitää tärkeänä, että vanhukset pidetään digitalisaatiossa mukana.

”Ainoastaan siten he pystyvät seuraamaan uutisia ja sitä, mitä maailmassa tapahtuu”, Jama kertoo.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton suunnittelija Suvi Hiltunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=suvi+hiltunen kertoo koulutuksessa, että Digitraineen tavoitteena on yhdistää vanhoja ja nuoria yhteisen digitaalisen tekemisen merkeissä.

”Toiminnassa nuori ja vanhus miettivät yhdessä, että mitä tämän tabletin kanssa voikaan tehdä – ikä ei ole erottava tekijä”, Hiltunen sanoo.

”Suomen yhteiskunnassa eri ikäpolvet ovat ajautuneet erilleen toisistaan. Me tuomme nuoria ja vanhoja yhteen, ja sitä kautta vähennämme ennakkoluuloja eri ikäryhmiä kohtaan puolin ja toisin.”

Eläköityneenhttps://www.hs.fi/haku/?query=elakoityneen opettajan Riitta Järven mielestä kaikki digitaalinen kehitys on haasteista huolimatta hyvää. Sosiaalinen media on auttanut häntä paljon esimerkiksi yhteydenpidossa. Järvi käyttää pääosin Whatsappia ja Facebookia, vaikka viimeksi mainitusta hän aikoo luopua.

Facebookin kautta löytyi apua myös ongelmatilanteeseen kotona television kanssa.

”Minulla meni televisio epäkuntoon, ja kaikki kanavat menivät sekaisin. Onneksi meillä on talon Facebook-ryhmä. Pyysin sieltä apua, ja nuoripari tuli auttamaan minua”, Järvi kertoo.

Miten vanhukset voitaisiin ottaa digitalisaatiossa enemmän huomioon?

Senioriverkon Veltheimin mukaan on tärkeä pohtia, minkälaisia koulutuksia vanhuksille järjestetään. Digikursseissa pitäisi olla myös motivoiva ja innostava puoli.

Vanhusten kiinnostus digitaalisiin palveluihin häviää, kun asiat muuttuvat liian monimutkaisiksi ja hankaliksi.

”Tietotekniikan ja digitaalisten palveluiden käyttö on kuitenkin nyky-yhteiskunnassa välttämättömyys. Kouluttajan pitää keskittyä ikäihmisten rohkaisuun. Digitaalisuutta voi opettaa jollain kivalla tavalla eikä vaan kertoen, että meillä on tässä tietokone ja sinun pitää opetella tämä juttu”, Veltheim selittää.

Järven mielestä kaupungilla voisi olla jokin taho tai digipiste, joka tarjoaisi jatkuvaa apua perusarjen digiasioissa.

”Ydin on kuitenkin se, että iäkkäille ihmisille tarjottaisiin yksinkertaisempia perehdyttämiskursseja. Lisäksi kursseja voisi tarjota enemmän, ja avun pitäisi olla helposti saatavilla”, Järvi sanoo.