Kaupunki

Helsinkiläisen opiskelijan poikkeuksellinen tutkielma kerää hehkutusta: ”Voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla”

Graduntekijä rakensi tietokoneohjelman, joka laskee koulujen alueet uusiksi niin, että vieraskielisten lasten määrä tasoittuu.

Voisiko Helsingin koulujen ja alueiden välistä eriytymistä purkaa yksinkertaisesti rikkomalla koulujen aluejakoja?

Voisi, joskin muitakin keinoja tarvitaan. Näin arvioivat paljon segregaatiota tutkinut apulaisprofessori Venla Bernelius ja teemaa aluetieteen pro gradussaan käsitellyt Hertta Sydänlammi.

Sydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.

Sydänlammin mallia ei vielä sellaisenaan voisi käyttää rajojen piirtelyyn oikeasti. Mutta sen pohjalta olisi mahdollista kehittää jotain uutta.

”Voitaisiin päästä oikeudenmukaisempaan jakoon. Jos yksi tietojenkäsittelytiedettä sivuaineena lukenut graduntekijä pystyy tekemään pilotin, ei olisi liian vaikeaa rakentaa toimivaa mallia. Se on vain resurssikysymys”, Sydänlammi sanoo.

Sydänlammin lähtökohta on mahdollisuuksien tasa-arvo. Tutkitusti Helsingissäkin alueet eriytyvät. Toisilla kouluilla on oppilainaan enemmän koulutettujen ja hyvin toimeentulevien valkoisten suomalaisen lapsia kuin toisilla.

Lue lisää: Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueilta

Koulujen tilannetta on pyritty tasaamaan esimerkiksi positiivisella diskriminaatiolla eli antamalla haastavimmilla alueilla toimiville kouluille hivenen muita enemmän rahaa käyttöön. Lisäksi täällä noudatetaan lähikouluperiaatetta eli kullekin oppilaalle osoitetaan koulu kotiosoitteen pohjalta. Muuallekin voi pyrkiä, mutta vain jos niissä riittää tilaa kauempaa tuleville.

Nämä konstit toimivat jossain määrin, mutta eivät lopeta kokonaan koulujen eriytymistä. Kyse ei siis ole siitä, että koulujen opetus olisi huonoa vaan siitä, että ne lähtevät liikkeelle eri tilanteesta.

”Pitää siis tehdä enemmän, että jokaisella oppilaalla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä koulussa yksilöllisten kykyjensä mukaan”, Sydänlammi sanoo.



Sydänlammin malli lähtee laskemaan tilannetta uusiksi Helsingin nykyisen tilanteen pohjalta. Koulut ovat siellä missä ovat ja oppilaaksiottoalueet alussa nykyiset.

Gradussa tasataan vieraskielisen väestön määrää oppilasalueilla. Oikeassa maailmassa eriarvoisuuden torjumiseksi pitäisi ottaa huomioon paljon muutakin. Koulujen määrärahoja laskiessa Helsingissä esimerkiksi katsotaan alueen aikuisten koulutusta, tuloja ja työllisyyttä.

Malli ottaa huomioon joitain taustamuuttujia. Kunkin koulun oppilasmäärä tai matka-ajat kouluun eivät saa kasvaa yli koululle annettujen rajojen. Koulujen oppilasalueiden tulee pysyä yhtenäisinä. Niiden ei siis tarvitse olla kauniin muotoisia, mutta ne eivät saa pirstaloitua useaan toisistaan erillään olevaan palaseen.

Sen sijaan työkalu ei ota huomioon koulumatkan turvallisuutta, mitä oikeassa maailmassa olisi pakko ajatella eikä riittäisi, että ohjelmaan syötettäisiin isot tiet ja radat. Saman tien varressa voi hyvinkin lähekkäin vaikka vaarallinen ylityspaikka ja turvallinen alikulku.

Todellisessa Helsingissä lähikoulusta päättäessä vaikuttaa tietysti moni muukin tekijä, niin kuin vaikka sisaruus, kielivalinnat, koulurakennusten kunto ja tavoite pitää lapsen koulupolku yhtenäisenä.

Mutta Sydänlammin malli siis laskee muutaman sille annetun ehdon pohjalta parhaan mahdollisen tuloksen. Tavoite on päinvastainen kuin vaikka vaalipiirejä jakaessa, siinähän halutaan, että jako ei vaikuttaisi tulokseen. Malli nimenomaan haluaa vaikuttaa ja muuttaa alueellista jakautumista, ei pyrkiä toistamaan kaupunkirakennetta sellaisena kuin se on muutenkin.

Miten tämä sitten käytännössä tapahtuu? Algoritmi on monimutkainen. Sydänlammi vertaa sitä lautapeliin.

Pelaajat eli koulut saavat ikään kuin vuorotellen ryöstää tarkasti määriteltyjen sääntöjen puitteissa palasia omaan alueeseensa naapureiltaan. Siirtoja jatketaan, kunnes uudet siirrot eivät enää muuta tilannetta sosioekonomisesti tasaisemmaksi.

Pelissä on myös eräänlainen noppa, joka määrää miten satunnaisesti pelaajat milläkin kierroksella valintansa tekevät. Ohjelma pelaa pelin läpi sata kertaa peräkkäin ja saa satunnaisuuden ansiosta joka kerta hivenen erilaisen tuloksen. Lopuksi niistä annetuilla mittareilla paras voittaa pelin.

Kun tulosta katsotaan kartalta, oppilaaksiottoalueista tulee paljon nykyistä monimutkaisemman muotoisia.

”Matemaattisesti erilaisia mahdollisuuksia on tuhansia. Kenenkään ihmisen on mahdotonta käsin laskea ja määritellä niitä kaikkia”, Sydänlammi sanoo.

Manuaalisesti ja excel-taulukolla ei siis koskaan saada esiin parasta mahdollista tulosta. Tai jos saataisiinkin, sitä olisi hankala todistaa oikeaksi, koska kaikkea päätöksentekoon vaikuttanutta ei pystyttäisi tarkasti ja avoimesti listaamaan ja laskua ei voitaisi muunnella tai toistaa lukuisia kertoja.

Pro gradu -työ ei ole tieteellinen tutkimus siinä missä esimerkiksi väitöskirja on.

Venla Bernelius sanoo kuitenkin, että Sydänlammin työ on graduksi aivan poikkeuksellisen erinomainen. Vaikka Sydänlammi on tehnyt työnsä täysin itsenäisesti, työn juuret ovat koulusegregaatiota koskevassa tutkimuksessa, jota hän tutkimusryhmineen on tehnyt vuosia.

Bernelius korostaa, että malli on yksi työkalu monien joukossa, ei ratkaisu kaikkeen. Se auttaa kuitenkin tarkastelemaan, miten eriytymistä olisi mahdollista vähentää. Kunnat voisivat esimerkiksi nopeasti testata, miten koulun rakentaminen uuteen paikkaan tai esimerkiksi oppilasalueiden suurentaminen vaikuttaisi.

”Kyseessä on yksi lisä työkalupakkiin isojen kaupunki- ja koulutuspolitiikkaan liittyvien ratkaisujen lisäksi.”

Siis esimerkiksi koulujen rahoituksen ja kaupunkisuunnittelun.

Bernelius ja Sydänlammi ovat kirjoittamassa yhdessä työkaluun liittyvää tieteellistä artikkelia. Bernelius sanoo, että maailmalla on useita tutkimusryhmiä, jotka pyrkivät parhaillaan soveltamaan samantapaista ajattelua omiin tutkimuksiinsa. Sveitsiläinen suuri tutkimusryhmä esimerkiksi on tutkinut Sydänlammin koodia tarkasti, kun se on alkanut rakentaa omaa sovellustaan.

Sydänlammi itse korostaa, että nyt kyseessä on vasta kokeiluversio. Hänestä tästä kuitenkin kannattaa jatkaa.

”Tämä osoittaa, että me voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla”, Sydänlammi sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    2. 2

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    3. 3

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    4. 4

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    7. 7

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    8. 8

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    9. 9

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    10. 10

      Suomessa kuolee vähemmän vauvoja kuin missään muualla, syy löytyy rokotuksista: ”Se on ollut melkoinen menestystarina”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    9. 9

      HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    10. 10

      Markku Laurila vaihtoi diesel-Volvon ladattavaan hybridiin: nyt hän säästää polttoaineessa satoja euroja kuukaudessa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää