Käräjätuomari kyykytti salissaan asianajajia, syyttäjiä ja tutkinnanjohtajia – hovioikeus puuttui tuomarin käytökseen

Helsingin hovioikeus on poikkeuksellisella tavalla puuttunut Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa työskentelevän käräjätuomarin salikäytökseen.

Miehen käyttäytymisestä oli kirjelmöinyt hovioikeuteen Asianajajaliitto. Hovioikeuden selvityksissä paljastui, että myös syyttäjillä ja poliisin tutkinnanjohtajilla oli samanlaisia kokemuksia tuomarista.

Tuomarin käytöstä kuvailtiin yleisesti kyykyttämiseksi. Salikäytöksestä syntyi kuva, ettei tuomari ole puolueeton vaan hänellä on juttuihin ennakkoasenne, asiakkaat kuvailivat.

”En ole ikinä aikaisemmin törmännyt niin törkeään ja asiattomaan käytökseen asianosaisia ja avustajaa kohtaan”, luonnehti eräs asianajaja 25 vuoden kokemuksella.

Toinen kertoi, että epäasiallisen kielenkäytön lisäksi tuomari oli heitellyt papereita hänelle.

Kolmas totesi, että tuomarilla ei ole minkäänlaista oikeutta pelotella asianosaisina olevia maallikoita. Monet heistä muodostavat käsityksensä tuomioistuimista yhden ainoan kerran perusteella.

Asianajajat kertoivat, että avustajia enemmän tuomarin piikittely kohdistui syyttäjiin.

”Näin miten hän kohteli jutun syyttäjää, ja silloin jo ihmettelin toimintaa ja osasin varautua myöhemmässä riitajutussa. – – Hän painosti syyttäjää muuttamaan rikosasian teonkuvauksia käytännössä koko valmisteluistunnon ajan”, eräässä lausumassa kerrotaan.

”[Käräjätuomarin] esiintyminen, kuten papereiden heittely allekirjoittaneelle, allekirjoittaneeseen asiamieheen kohdistunut epäasiallinen kielenkäyttö ja menettely suullisessa valmisteluistunnossa – – sekä istuntokäsittelyn ulkopuolella muodostivat perustellun syyn epäillä [käräjätuomarin] mahdollisuutta ratkaista asia objektiivisilla perusteilla”, todetaan toisessa lausumassa.

Hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä https://www.hs.fi/haku/?query=mikko+konkkolaselvittikin asiaa laajemmin ja pyysi syyttäjiltä lausuntoa asiasta.

Syyttäjät kertoivat, että kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta, jota on jo aiemmin yritetty ratkoa Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden silloisen laamannin kanssa. Tuomarin käytöstä pidetään jopa syyttäjien työhyvinvointia heikentävänä tekijänä.

Syyttäjät myös arvioivat, että tuomarin tuomitsemislinja poikkeaa muista tuomareista. Sen takia hänen tekemistään päätöksistä joudutaan valittamaan hovioikeuteen useammin kuin muiden tuomioista.

Myös Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta otettiin yhteyttä hovioikeuteen ja kerrottiin samanlaisista kokemuksista. Poliisien mukaan pakkokeinoistunnoissa tuomari ”hallitsee tilaa”. Hän ”kyykyttää” sekä tutkinnanjohtajaa että vangittavaksi vaaditun avustajaa ja yrittää saada heille ”jauhot suuhun” keinoja kaihtamatta.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni antoi puolestaan tuomarista positiivisen lausunnon. Hän kuvaili miehen olevan yksi ahkerimmista, tehokkaimmista ja oikeudellisesti osaavimmista tuomareista. Laamanni tosin myönsi, että tuomarin käytöksestä tulee enemmän palautetta kuin muiden tuomareiden.

Tuomari itse ei nähnyt käytöksessään ongelmaa.

Hovioikeus huomauttaa kannanotossaan, että tuomariin kohdistunut arvostelu on hyvin samansuuntaista. Samaa viestiä tulee sekä Asianajajaliitosta ja syyttäjiltä että nyt myös poliisista.

Hovioikeus viittaa oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin ratkaisuihin. Niiden mukaan tuomarin virka on erityistä luottamusta ja arvostusta vaativa tehtävä ja siksi käyttäytymisen on oltava korostetun asiallista.

”Asialla on myös laajempi merkitys, sillä tunne epäasiallisesti kohdelluksi tulemisesta synnyttää epäluottamusta tuomioistuinmenettelyä kohtaan ja pelko siitä voi johtaa jopa tuomioistuinmenettelyn välttämiseen ja siten oikeusturvan heikkenemiseen.”

Hovioikeus kiinnittää huomiota myös siihen, että niin syyttäjät kuin tutkinnanjohtajatkin kertoivat erikoisjärjestelyistä siltä varalta, että kyseinen käräjätuomari oli osumassa puheenjohtajaksi.

”Esitettyyn kritiikkiin on siis suhtauduttava vakavasti, myös käräjäoikeudessa.”

Hovioikeus pitää välttämättömänä, että käräjäoikeus seuraa tilannetta ja tarvittaessa ryhtyy toimiin. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi yksilöllinen esiintymiskoulutus tai vertaisarviointi, jossa tuomarikollegat arvioivat työtoverinsa toimintaa. Vertaisarviointia käytetään useissa Euroopan maissa.

Hovioikeus edellyttää, että tilanteesta raportoidaan sille vuoden 2020 loppuun mennessä. Tuolloin hovioikeus aikoo olla yhteydessä myös asianajajiin, syyttäjiin ja poliisiin selvittääkseen, ovatko yhteistyön ongelmat poistuneet.

Hovioikeudella on lakiin perustuva velvollisuus valvoa oman alueensa käräjäoikeuksia.