Sadat osoittivat mieltä Turkkia vastaan Helsingissä, poliisin mukaan protesti sujui rauhallisesti

Turkin-vastaisten mielenosoitusten sarja sai jatkoa lauantaina. Turkin hyökkäystä Syyrian kurdialueille vastustettiin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Kokkolassa.

Mielenosoitusten sujumiseen liittyi erityistä mielenkiintoa, koska kaksi Helsingissä lokakuussa järjestettyä aiempaa kurdien oikeuksia puolustavaa mielenosoitusta johtivat selvitykseen Helsingin poliisin toimista. Sisäministeri Maria Ohisalonhttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+ohisalon (vihr) selvityspyyntö ilmaisunvapauden toteutumisesta nostatti kiivasta sananvaihtoa.

Tällä kertaa Helsingin-mielenosoittajat kokoontuivat Hakaniemen torille noin kello 15. Mielenilmauksen järjestäjä on uusi aktivistien Kurdistan-solidaarisuusverkosto. Siihen on liittynyt myös tähän asti Yhdessä Rojavan puolesta -nimellä toiminut verkosto.

Helsingin poliisin mukaan Narinkkatorille suuntaava mielenosoitus aiheutti liikennehäiriöitä, mutta häiriötä liikenteelle ei ollut luvassa enää kello 17:n jälkeen. Noin kello 17.20 poliisi kertoi, että mielenosoitus on päättynyt ja kiitti järjestäjiä yhteistyöstä.
Poliisin mukaan mielenosoitus Hakaniemen torilla ja Narinkkatorilla sujui rauhallisesti. Kun mielenosoituskulkue lähti liikkeelle kohti Narinkkatoria, siinä oli poliisin arvion mukaan noin 300 osallistujaa.

Marraskuun toinen päivä on kurdien oikeuksien puolesta toimiville aktivisteille tärkeä, koska he muistavat silloin Kobanen taistelua. Kobanen kaupunki sijaitsee Syyrian pohjoisosassa, ja taistelu liittyy Isis-järjestön vastustamiseen Kobanessa.

Lokakuun 19. päivänä järjestetyssä mielenosoituksessa https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006278765.htmlHelsingin poliisi käytti voimakeinoja mielenosoittajia vastaan. Yhteen mielenosoittajaan käytettiin etälamautinta Narinkkatorilla. Kulkueen kärkeen aiotun kaiutinauton käyttö estettiin, ja poliisi rikkoi auton ikkunan ja vei auton avaimet.

Mielenosoittajat arvostelivat poliisia liiallisesta voimankäytöstähttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006280437.html. Mielenosoitusta järjestämässä olleet Yhdessä Rojavan puolesta -verkoston edustajat oudoksuivat poliisin raskasta varustusta: paineaseita, ratsupoliisin läsnäoloa sekä poliisikoiria.

Poliisi puolestaan perusteli tiukkoja otteita levottomuuksilla, joita oli ilmennyt joitakin päiviä aiemmin järjestetyssä mielenosoituksessahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006272809.html. Silloin Turkin suurlähetystön edustalla rikottiin ikkunoita. Poliisin mukaan iso kivi lensi läheltä poliisia. Tilanteessa otettiin poliisin mukaan kiinni yksi henkilö.

Aiemman mielenilmauksen perusteella lokakuun 19. päivän mielenosoituksessa oli poliisin mukaan määrä estää esimerkiksi kaiutinauton käyttö yleisön vaarantavalla tavalla. Mielenilmauksen järjestäjä sitä vastoin kiisti, että ennakkoon sovitusta reitistä olisi aiottu poiketa.

Lopulta sisäministeri Ohisalo pyysi selvitystä poliisin toimista mielenosoituksissa. Ministerin mukaan oli tarkoitus käydä läpi pelisäännöt, kuinka ilmaisunvapaus toteutuu ja turvallisuudentunne säilyy vahvana sekä mielenosoittajien että sivullisten kesken.

Viestipalvelu Twitterissäkin julkaistu selvityspyyntö puolestaan kirvoitti kiivasta keskustelua. Poliisien etujärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne arvosteli https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006280659.htmlOhisaloa politiikan tekemisestä aiheella.

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää puolestaan korostihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281640.html Ohisalon toimineen asianmukaisesti pyytäessään selvitystä poliisin toiminnasta.

Jupakka päättyi siihen, että saatuaan selvityksen Ohisalo totesi tiedotteessahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006288214.html joukkojenhallintaan erityiskoulutettujen ja -varustettujen poliisien käytön olleen perusteltua tilaisuuden uhka-arvioon nähden.