Maaseutunuoret toivat Helsingin yliopistolle kaksi lehmää – ”Tiedämme kyllä, miltä lehmät näyttävät”, vastasi opiskelija

Kaksi lehmää seisoi kaupunkilaisten pällisteltävänä teräsaitojen keskellä Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen edessä tiistaina.

Jersey-rotuisen Orawa-lehmän ja holstein-rotuisen Okadi-lehmän paikalle kiikuttamisen takana oli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n maaseutunuoret. Järjestäjien mukaan tempauksella haluttiin muistuttaa siitä, että vastuullisesti hoidetulla ja kasvatetulla lehmällä on Suomessa monia positiivisia ympäristö- ja muita vaikutuksia.

Paikalle oli saapunut muutamia kymmeniä ihmistä ja runsaasti mediaa. MTK:n johtokunnassa istuva, maidontuottaja Kaisa Pihjalahttps://www.hs.fi/haku/?query=kaisa+pihjala esitelmöi suomalaisesta lihatuotannosta mikrofoniin.

”Lehmistä keskustellaan paljon, mutta tiedetäänkö aina, mistä todella puhutaan?” Pihlaja kysyi.

Pihlajan mielestä lihantuotantokeskustelussa on jonkin verran väärinkäsityksiä. Hän esimerkiksi sanoo, että yleinen harhaluulo on, että suomalaisille lehmille syötettäisiin soijaa. Ei syötetä.

Lokakuussa nousi pieni nautoihin liittyvä kohu, kun Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylvan Unicafe-ravintoloiden kerrottiin luopuvan ensi vuoden helmikuussa naudanlihasta. Pihlaja on sitä mieltä, että kaikki saavat syödä, mitä haluavat.

”Monipuolinen tieto on silti tärkeää.”

Hieman kauempana lehmistä seisoo kymmenpäinen joukko mielenosoittajia. He edustavat Oikeutta eläimille -järjestöä.

Poliisi siirsi heidät lehmien vierestä parinkymmenen metrin päähän sivuun. Kaikki sujui rauhallisesti.

Mielenosoittaja Henna Paleniushttps://www.hs.fi/haku/?query=henna+palenius kertoo, että he saapuivat paikalle sen vuoksi, että heidän mielestään eläimet eivät ole näyttelyesineitä.

”Emme halunneet, että tämä tilaisuus on pelkkä mainos”, Palenius sanoo.

Toinen mielenosoittaja, Ella Korhonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ella+korhonen, oli huolissaan keskustaan tuotujen eläinten hyvinvoinnista. ”Tämä hälinä on varmasti lehmille stressaavaa.”

Unicafesta kummunnutta keskustelua Palenius ja Korhonen pitävät erikoisena.

”Opiskelijat halusivat itse päättää ympäristöystävällisemmän ruuan puolesta, ja nyt poliitikot arvostelevat päätöstä.”

Tapahtumaa seurasi myös moni ohi kulkenut opiskelija. Sivummalle tarkkailemaan pysähtyi esimerkiksi valtiotieteiden opiskelija Emilia Noschishttps://www.hs.fi/haku/?query=emilia+noschis. Hän oli tyytyväinen siihen, että eri mieltä olevat kohtaavat rauhallisissa merkeissä mutta ei ollut täysin vakuuttunut tilaisuuden viestistä.

”Eläimiä ei pitäisi vetää mukaan ihmisten vääntöihin”, Noschis sanoo ja katselee lehmiä.

Hän arvioi, että kasvisruokailijoiden määrä yliopistolla on kasvussa, eikä MTK:n tempaus muuta asiaa. Noschis noudattaa itse vegaanista ruokavaliota.

”Kyllä tässä logiikka on mennyt pieleen. Tiedämme kyllä, miltä lehmät näyttävät.”

Noschis pitää Unicafen päätöstä lopettaa naudanlihan tarjoilu oikeana.

Lehmiä katselemassa oli myös vihreähaalarisia Viikin maatalousopiskelijoita. Maatalousekonomian opiskelija Juho Hannukselahttps://www.hs.fi/haku/?query=juho+hannuksela oli tyytyväinen tapahtuman henkeen.

”Ehkä tässä saadaan kerrottua sitä, että Suomessa tuotetaan laadukkaita, antibiootittomia liha- ja maitotuotteita.”

Hannukselakin kummastelee Unicafen naudanlihapäätöksestä syntynyttä keskustelua.

Hannuksela epäilee ravintolan päätöstä ”imagotempuksi”. Hän sanoo, että esimerkiksi riisin tarjoilua vähentämällä olisi voitu tehokkaasti vähentää ilmastopäästöjä.