Kaupunki

Turkulainen Arska on entinen lapsityöntekijä – Triplan pikamuoti nosti muistot pintaan

Arian ”Arska” Golgiri kertoo, että hänen työnsä 12-vuotiaana oli nyppiä ylimääräisiä lankoja paidoista Turkin Ankarassa. Golgirin menneisyys ei liity Triplan liikkeisiin.

”Helsingin uuden sydämen”, Pasilan Tripla-kauppakeskuksen, avautuminen on käynnistänyt Suomessa keskustelun niin sanotun pikamuodin eettisyydestä.

Triplaan avattiin peräti viisi puolalaisen muotikonserni LPP Groupin pikamuotiliikettä: Reserved, Mohito, House, Cropp ja Sinsay.

Ensimmäisen kolmen päivän aikana liikkeet rikkoivat kaikki myyntiennätykset, taakse jäi jopa Euroopan vilkkaimmalla ostoskadulla sijaitseva Lontoon Oxford Streetin myymälä. Ennätyksistä uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.


Nämä LPP Groupin myymälät edustavat pikamuotia, mikä tarkoittaa sitä, että niiden on tarkoitus myydä mahdollisimman paljon vaatteita mahdollisimman halvalla. Esimerkiksi Reservedillä mallistot vaihtuvat kahden viikon välein.


Kun Helsingin Sanomien Nyt.fi julkaisi artikkelin Triplan pikamuotiliikkeiden myyntiennätyksistä, turkulaisen Arian ”Arska” Golgirin, 33, mieleen muistui 20 vuoden takaisia muistoja.

Golgiri julkaisi Twitterissä päivityksen, jossa hän kertoi työskennelleensä Turkin Ankarassa tekstiiliteollisuuden palveluksessa 12-vuotiaana lapsityöntekijänä muutaman viikon ajan 2000-luvun taitteessa. Hän ei muista tehtaan nimeä tai tarkkaa sijaintia, mutta vaatteita sieltä lähti hänen tietonsa mukaan ainakin Saksaan.

Twitter-päivitys on saanut sadoittain reaktioita.
Hän sanoo, että muistikuvat ovat ehtineet jo jonkin verran haalistua, mutta huonoimmat kokemukset ovat jääneet mieleen. Golgirin äiti vahvisti HS:lle muistavansa lapsensa työsuhteen.


Golgiri kertoo, että hänen työnsä oli nyppiä ylimääräisiä lankoja paidoista. Istua ei saanut, vain ompelukoneella työskentelevät saivat istua.

Päivät olivat pitkiä 12-vuotiaalle, jopa 10-tuntisia, Golgiri muistelee. Erityisen raastavaa työstä Golgirin mukaan teki se, että pomo piti työpaikalla kovaa kuria. Golgiri kertoo muistavansa, että pomolta sai kovaääniset nuhtelut, jos työtahti hiipui tai istui ilman lupaa.

Erilaisia keinoja kokeiltiin työtahdin kiristämiseksi. Golgirin mukaan langanpätkiä yritettiin poistaa jopa lehtipuhaltimella.

”Hengitettiin sitten kaikki sitä ihanaa tekstiilipölyä kellarissa joka päivä.”

Palkan hän muistelee olleen liiroissa noin dollarin päivässä. Joka päivä palkkaa ei kuitenkaan saanut erinäisistä syistä johtuen. Vuonna 2004 Golgirin perhe muutti Suomeen. Nykyisin hän työskentelee parturikampaajayrittäjänä Turussa.

Golgiri sanoo, että aikuisiällä hän on pyrkinyt välttämään pikamuotia. Häntä hirvittää eritoten se, millaisia työntekijöiden olot saattavat jossain päin maailmaa, jos Turkissakin – Euroopan laitamilla – työolot ovat olleet nähdynkaltaiset.

”Välillä itsekin syyllistyn pikamuotiin, mutta yritän välttää.”

Golgiri nostaa esiin myös ekologiset ongelmat.

”Olisi hyvä ostaa kestäviä vaatteita, eikä koko ajan uusia halpoja.”

Pikamuoti on kasvavan kritiikin alla, koska sitä pidetään ympäristöä kuormittavana tuhlaamisena. Vaateteollisuus tuottaa arvioiden mukaan yhtä paljon päästöjä maailmanlaajuisesti kuin lento- ja rahtilaivaliikenne yhteensä.

Pikamuotiin liittyy toinenkin pimeä puoli eli työntekijöiden vaihtelevat olot sekä käytettyjen vaatteiden loppusijoituksesta aiheutuvat ongelmat.

Kauppalehden mukaan LPP Groupin vaatteiden materiaalit hankitaan ja ommellaan eri puolilla maailmaa. Suurin hankintamaista on Kiina, ja muita suuria maita ovat Bangladesh ja Turkki. Ompelua on jonkin verran myös Puolassa.

Yhtiöllä on omat toimistot Kiinan Shanghaissa ja Bangladeshin Dhakassa, ja nämä valvovat yhtiön mukaan muun esimerkiksi paikallisten alihankkijoiden työoloja.

Siitä, että LPP Group olisi käyttänyt työpaikoillaan lapsityövoimaa, ei ole minkäänlaisia viitteitä.


Suomessa yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkii esimerkiksi kansalaisjärjestö Finnwatch. Sen toiminnanjohtaja Sonja Finér arvioi, että Golgirin muistikuvat 2000-luvun alun Turkista ovat täysin mahdollisia.

”Turkki kuuluu lapsityövoiman riskimaihin”, Finér sanoo.

Finérin mielestä tekstiiliteollisuudessa on tyypillistä, että lapsia käytetään juuri viimeistelytöissä. Lapset eivät kuitenkaan usein työskentele tuotantolaitoksissa, vaan he saattavat suorittaa töitään esimerkiksi kotona.

”Harvat yritykset haluavat ottaa sitä riskiä, että tehtaissa olisi lapsia töissä.”

Toiminnanjohtaja Finér kertoo yleisesti, että lapsityövoiman käyttö on vähentynyt viime vuosina globaalisti. Lapsityövoimaa kuitenkin edelleen käytetään köyhissä maissa, joissa lapset eivät välttämättä käy koulussa.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan maailmassa oli vuonna 2016 noin 152 miljoonaa lapsityöläistä (64 miljoonaa tyttöä ja 88 miljoonaa poikaa), joista noin 71 prosenttia oli töissä maataloussektorilla.

Vielä vuonna 2000 lapsityöläisiä oli noin 246 miljoonaa. Lapsityöläisten määrä on siis vähentynyt huomattavasti, mutta viime vuosina tämä positiivinen kehityskulku on hidastunut.

Finér mainitsee erityisesti maataloustyöt, joissa lapsityötä käytetään enemmän kuin monella muulla alalla. Vuonna 2016 Finnwatch löysi kahvitiloja, jossa käytettiin lapsityövoimaa.

Hondurasilaisilta kahvitiloilta toimitettiin kahvia monille Suomessa toimiville kahvipaahtimoille kuten Gustav Pauligille, Meiralle, Arvid Nordquistille ja Löfbergs Lilalle.

Tiloilta löytyi ongelmia ja lapsityövoimaa. Nuorimmat haastatellut työntekijät olivat vain 5–6-vuotiaita.

Finér sanoo, että tavallisella kuluttajalla on marginaaliset mahdollisuudet välttää lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita.

”Kuluttajilla ei ole käytettävissä sellaista tietoa.”

Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että yritysvastuulain säätämistä selvitetään.

Laki sitoisi yritykset huolellisuuteen koskien myytävien tuotteiden ihmisoikeudellisia vaikutuksia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    2. 2

      Osakesäästötilien pitäisi muuttaa suomalaiset sijoittajiksi, ja nyt niitä voi avata – HS kokosi tilin plussat ja miinukset

    3. 3

      HS:n vierailu al-Holin leirillä paljasti, että suomalaisten mahdollinen kotiutus vaikuttaa uskottua kaukaisemmalta hankkeelta

    4. 4

      Helsingin Töölöön on todennäköisesti nousemassa jättiareena: ratkaisevat päätökset tiistaina

    5. 5

      Essee: Jussi Halla-ahon popcorn-viestit kertovat siitä, miten politiikasta tuli trollausta

    6. 6

      Tämä leipä ruokki sotilaat talvisodassa, eikä perinnereseptillä leivottua leipää säilötä vieläkään muovipussissa

    7. 7

      Kommentti: Yleisurheilu empii paluuta remontoidulle Olympiastadionille – ja se on kaupunkilaisjärjellä ajatellen ihan fiksua

    8. 8

      Suomiräpin vaikuttavin riimi on valittu – Sen kirjoittanut Avain kertoo, miltä suosio tuntuu ja miksi hänen kappaleensa on äänestyksen ykkönen

    9. 9

      Nuori virolaisnainen pantiin katsomaan 224 näytelmää vuodessa, jotta selviäisi, mitä teatteri tekee ihmiselle

    10. 10

      Sanna Marinin saama huomio teki hänestä politiikan supertähden – mutta auttaako metallifunk pelastamaan Sdp:n?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    2. 2

      Essee: Jussi Halla-ahon popcorn-viestit kertovat siitä, miten politiikasta tuli trollausta

    3. 3

      Olympiastadionia remontoidaan 261 miljoonalla eurolla, mutta urheiluväki empii sen käyttämistä – Vapaavuori tulistui: ”Eihän tämä voi mennä näin”

    4. 4

      Tämä leipä ruokki sotilaat talvisodassa, eikä perinnereseptillä leivottua leipää säilötä vieläkään muovipussissa

    5. 5

      Kryptovaluutta-alustan perustaja kuoli äkillisesti, ja 170 miljoonan euron varallisuus katosi – nyt sijoittajat epäilevät kuolemaa lavastetuksi

    6. 6

      Nainen voi opiskella insinööriksi muttei silti pääse insinöörin palkoille

    7. 7

      Suomiräpin vaikuttavin riimi on valittu – Sen kirjoittanut Avain kertoo, miltä suosio tuntuu ja miksi hänen kappaleensa on äänestyksen ykkönen

    8. 8

      Vihreiden entinen puoluesihteeri ryöstettiin ja pahoinpideltiin vakavasti Brysselissä

    9. 9

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    10. 10

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    3. 3

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    6. 6

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    7. 7

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    8. 8

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    9. 9

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    10. 10

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    11. Näytä lisää