Kaupunki

Kauppakeskukset kehittyvät, mutta Asematunneli on kalsea ja haiseva – kaupunki yrittää parantaa sen viihtyisyyttä

Projekti on osa Helsingin kaupungin maanalaisen yleiskaavan uusimista. Sen avulla haluttiin selvittää, miten Asematunnelista saataisiin viihtyisämpi paikka.

Aikansa eläneet loisteputket, jotka luovat tilaan kylmän valaistuksen, peitetyt kauppojen ulkosivut ja taustalla kumisevat hittibiisit vaikuttavat varmasti siihen, että ihmisvirta kävelee Helsingin Asematunnelin käytävillä nopeasti kohti omaa päämääräänsä.

Lisäksi haisee virtsa.

Helsingin yliopiston opiskelija Kira Federolf on kuitenkin viettänyt kymmeniä tunteja viimeisen kolmen kuukauden aikana Asematunnelin aukiolla, metrolle vievien liukuportaiden yläpäässä, tarkkailemassa ympäristöään.


Sosiologian opiskelija Federolf tutki pro gradu -tutkielmaansa varten Asematunnelia kaupunkitilana. Tunnelin aukiolle tuotiin heinäkuun lopussa ihmisten vapaaseen käyttöön erilaisia istuinryhmiä. Sen jälkeen Federolf teki havaintoja siitä, hakeutuvatko ihmiset penkeille, ketkä niitä käyttävät ja missä yhteydessä.

Konsulttiyritys Finnish Consulting Group (FCG) innostui Federolfin ideasta ja liitti sen osaksi jo aikaisemmin Helsingin kaupungin kanssa sovittua maanalaisen kävely-ympäristön tutkimusprojektia.

Projektissa selvitettiin, miten Asematunnelia voitaisiin kehittää viihtyisämmäksi paikaksi, jossa ihmiset haluaisivat pelkän läpikävelyn lisäksi viettää aikaa.


Työ on osa Helsingin kaupungin maanalaisen yleiskaavan uusimista, sillä edellinen on yli kymmenen vuotta vanha, kertoo kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Eija Kivilaakso Helsingin kaupungilta.

Kivilaakson mukaan Helsingissä maanalaiset tilat ovat monipuolisemmin käytössä kuin missään muualla: usein niitä käytetään esimerkiksi pysäköintiin tai lasten leikkipaikkoihin. Esimerkiksi Triplan kauppakeskuksessa syvällä maan alla on lämmitetty tila, jossa voi surffata tai pelata rantalentopalloa ympäri vuoden.

Lisäksi noin 80 prosenttia ydinkeskustan päivittäistavarakaupan liiketiloista on Kivilaakson mukaan maan alla.

Projektissa lähdettiin selvittämään Asematunnelin laatua eli viihtyvätkö ihmiset siellä ja onko siellä turvallista viettää aikaa. Voisiko kävelyyn tarkoitettujen maanalaisten tilojen viihtyvyyttä kehittää? Onko Asematunnelissa potentiaalia jopa kaupungin uudeksi ”olohuoneeksi”?


Väliaikaisten penkkiryhmien lisäksi projektissa hyödynnettiin muun muassa kenttähavainnointia, haastatteluja ja sähköisesti kerättyä dataa. Tutkimuksessa todettiin, että maanalaisen tilan kuten Asematunnelin päätarkoituksena on edelleen varmistaa osaltaan kaupungin toimivuutta ja sujuvaa liikkuvuutta.

Selvisi myös, että ihmisten odotukset laatutasosta ovat nousseet esimerkiksi uusien kauppakeskusten ja kirjastojen vuoksi.

Uudet kauppakeskukset eivät Päiväsen mielestä silti ole välttämättä uhka Asematunnelille, kun mietitään sen läpikulkevia ihmisvirtoja ja ostovoimaa. Paikka tarvitsisi kuitenkin kasvojenkohotuksen.

”Ankeat sisäänkäynnit pitäisi uudistaa ja esteettömyyttä ehdottomasti parantaa sekä käyttämättömät katvealueet syrjemmillä käytävillä saada käyttöön”, sanoo FCG:n tiimipäällikkö Jani Päivänen.

Päivänen kertoo, että projektin aikana mietittiin myös mahdollisuutta Asematunnelin laajentamiseen.

”Mitä jos tunnelia pitkin pääsisi tulevaisuudessa kulkemaan esimerkiksi Oodiin tai Fenniakortteliin? Vaikka kaikki tämä on vielä hypoteettisella tasolla, on hyvä pohtia kaikkia mahdollisuuksia”, Päivänen sanoo.


Viihtyvyyttä Asematunnelissa voidaan parantaa Päiväsen mukaan esimerkiksi vihreyden ja julkisen taiteen lisäämisellä sekä panostamalla äänimaisemaan ja valaistukseen.

”Myös opasteissa on paljon tekemistä. Esimerkiksi kyltti, jossa lukee ’linja-autoasema’, tuntuu vanhentuneelta. Kaikki etsivät silloin kuitenkin Kamppia”, sanoo Päivänen.

Kuitenkin jo pelkällä penkkien lisäämisellä oli vaikutusta ihmisten oleskeluun Asematunnelissa, kertoo Päivänen.

”Jo se, että paikalla on muita, lisää ihmisissä tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Maksuttomat istumispaikat ovat viihtyvyyden kannalta tärkeitä, ettei aina tarvitse ostaa jotain voidakseen huilata hetken.”


Federolf teki paikan päältä havaintoja mahdollisimman eri aikaan päivästä ja viikosta: välillä aamupäivisin, välillä iltaisin, välillä viikonloppuisin, tunnin tai pari kerrallaan.

Ensin Federolf tarkasteli tilaa ennen penkkien tuloa, sitten juuri penkkien tulon jälkeen ja vielä myöhemmin syys–lokakuun aikana.

Tarkkailu oli Federolfin mukaan vaativaa, sillä koko ajan piti myös tarkastella itseään: ajattelenko nyt objektiivisesti, vai onko minulla huono päivä ja näen kaiken siksi negatiivisemmin?

”Koko ajan täytyy olla tietoinen millaisen asenteen takaa tarkastelee tapahtumia. Jopa mieliala vaikuttaa helposti siihen, miten asioita näkee ja kokee, mikä voi vuorostaan vaikuttaa tutkimustuloksiin.”

Ensin Federolf teki muistiinpanoja vihkoonsa mutta tunsi sen kiinnittävän liikaa ihmisten huomiota.

”Lopulta istuin handsfree-kuulokkeet päässä ja esitin puhuvani puhelimeen, mutta oikeasti tallensin havaintojani ruotsiksi puhelimeeni”, Federolf kertoo.

Erilaisia istuinryhmiä hyödynsivät niin yksin olevat kuin erikokoiset ryhmätkin, kertoo Federolf.

Eniten penkkejä käyttivät turistiporukat ja yksittäiset ihmiset, jotka saattoivat lukea kirjaa tai odotella jotakuta. Joskus joku söi penkeillä nopeasti lounaansa.

Myös piknikmäistä yhdessä syömistä oli havaittavissa varsinkin puolikuunmuotoisilla penkeillä. Lastenmielisten suosikki oli selvästi Federolfin havaintojen mukaan oranssi, pieni porraspenkki.

”Ja lapsilla tarkoitan nyt ihmisiä pienistä lapsista kolmekymppisiin saakka. Niitä oli selvästi kiva kaikkien ihmetellä.”

Merkittävin muutos tilaa tarkastellessa oli tunne ihmisen läsnäolon lisääntymisestä aikaisempaan kolkkouteen verrattuna. Ihmiset ottivat Federolfin huomioiden mukaan enemmän katsekontaktia ja välillä hymyilivät. Jotkut viereen istuneet ihmiset aloittivat jopa keskustelun hänen kanssaan.

Penkit toimivat kokeilun ajan myös tilanjakajana ja ihmisvirran ohjaajana.

Federolf kertoo, että ihmiset kohtelivat penkkejä hyvin eikä niihin kohdistettu ilkivaltaa. Ainoastaan yhdestä istuinryhmiin kuuluneesta pöydästä oli irronnut kokeilun aikana jalka.


Penkit kuitenkin poistetaan Asematunnelista perjantaina, ja Federolf jatkaa tutkielmansa kirjoittamista.

Mutta miksi istuinryhmät viedään pois, jos ne havaittiin selvästi myönteiseksi asiaksi Asematunnelissa?

Kivilaakso Helsingin kaupungilta selventää, ettei kaupunki omista Asematunnelia, vaan sitä hallinnoi kiinteistösijoitusyhtiö Sponda. Kaupunki neuvottelee seuraavaksi Spondan kanssa ehdotuksista, miten paikan viihtyvyyttä voitaisiin tulevaisuudessa parantaa.

Penkkejä ei voida jättää tilaan, koska kyseessä oli vain tilapäinen kokeilu. Sponda ei halunnut kommentoida asiaa HS:lle. Kiinteistönomistaja päättää lopulta, miten jatkossa toimitaan.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Juuri päättynyt Amazonin tieteissarja kertoo kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    4. 4

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    5. 5

      Helsinkiläinen Zahra Karimy oppi 15-vuotiaana, mitä on joutua vihavyöryn kohteeksi: ”En ollut kokenut mitään vastaavaa”

    6. 6

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    7. 7

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    8. 8

      Keskustelu moni­muotoisuudesta ei ole päässyt Suomessa koskaan vauhtiin, sanoo Slushin pää­kuraattorina toiminut Katja Toropainen: ”Tekno­yhtiöt olivat yhtä kuin miehet huppareissa”

    9. 9

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    10. 10

      Kulissien takana Finanssi­valvonnan ja eläke­yhtiöiden välit ovat kireämmät kuin vuosi­kymmeniin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    2. 2

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    3. 3

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    4. 4

      John Irvingin teos käsittelee seksuaalisuutta ja uskontoa niin rajusti, että se on yhä kielletty joissakin kouluissa – Taustalla on kirjailijan nuoruuden trauma

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      Alfa-tv nousi otsikoihin kun se hermostui ohjelmansa trans-vieraasta – katsoimme kanavaa viikon putkeen, ja tältä se näytti

    7. 7

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    8. 8

      Mitä jos jättää auton huoltamatta, tankkaa väärää polttoainetta tai ajaa kytkin pohjassa? Autoiluun liittyy kysymyksiä, joita et ehkä kehtaa kysyä – kokosimme vastauksia

    9. 9

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    10. 10

      Postin lakko ja tukilakot jatkuvat – työntekijäpuoli hylkäsi sovintoesityksen pakettilajittelijoiden siirron takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää