Kaupunki

Kauppakeskukset kehittyvät, mutta Asematunneli on kalsea ja haiseva – kaupunki yrittää parantaa sen viihtyisyyttä

Projekti on osa Helsingin kaupungin maanalaisen yleiskaavan uusimista. Sen avulla haluttiin selvittää, miten Asematunnelista saataisiin viihtyisämpi paikka.

Aikansa eläneet loisteputket, jotka luovat tilaan kylmän valaistuksen, peitetyt kauppojen ulkosivut ja taustalla kumisevat hittibiisit vaikuttavat varmasti siihen, että ihmisvirta kävelee Helsingin Asematunnelin käytävillä nopeasti kohti omaa päämääräänsä.

Lisäksi haisee virtsa.

Helsingin yliopiston opiskelija Kira Federolf on kuitenkin viettänyt kymmeniä tunteja viimeisen kolmen kuukauden aikana Asematunnelin aukiolla, metrolle vievien liukuportaiden yläpäässä, tarkkailemassa ympäristöään.


Sosiologian opiskelija Federolf tutki pro gradu -tutkielmaansa varten Asematunnelia kaupunkitilana. Tunnelin aukiolle tuotiin heinäkuun lopussa ihmisten vapaaseen käyttöön erilaisia istuinryhmiä. Sen jälkeen Federolf teki havaintoja siitä, hakeutuvatko ihmiset penkeille, ketkä niitä käyttävät ja missä yhteydessä.

Konsulttiyritys Finnish Consulting Group (FCG) innostui Federolfin ideasta ja liitti sen osaksi jo aikaisemmin Helsingin kaupungin kanssa sovittua maanalaisen kävely-ympäristön tutkimusprojektia.

Projektissa selvitettiin, miten Asematunnelia voitaisiin kehittää viihtyisämmäksi paikaksi, jossa ihmiset haluaisivat pelkän läpikävelyn lisäksi viettää aikaa.


Työ on osa Helsingin kaupungin maanalaisen yleiskaavan uusimista, sillä edellinen on yli kymmenen vuotta vanha, kertoo kaupunkiympäristön toimialan yksikön päällikkö Eija Kivilaakso Helsingin kaupungilta.

Kivilaakson mukaan Helsingissä maanalaiset tilat ovat monipuolisemmin käytössä kuin missään muualla: usein niitä käytetään esimerkiksi pysäköintiin tai lasten leikkipaikkoihin. Esimerkiksi Triplan kauppakeskuksessa syvällä maan alla on lämmitetty tila, jossa voi surffata tai pelata rantalentopalloa ympäri vuoden.

Lisäksi noin 80 prosenttia ydinkeskustan päivittäistavarakaupan liiketiloista on Kivilaakson mukaan maan alla.

Projektissa lähdettiin selvittämään Asematunnelin laatua eli viihtyvätkö ihmiset siellä ja onko siellä turvallista viettää aikaa. Voisiko kävelyyn tarkoitettujen maanalaisten tilojen viihtyvyyttä kehittää? Onko Asematunnelissa potentiaalia jopa kaupungin uudeksi ”olohuoneeksi”?


Väliaikaisten penkkiryhmien lisäksi projektissa hyödynnettiin muun muassa kenttähavainnointia, haastatteluja ja sähköisesti kerättyä dataa. Tutkimuksessa todettiin, että maanalaisen tilan kuten Asematunnelin päätarkoituksena on edelleen varmistaa osaltaan kaupungin toimivuutta ja sujuvaa liikkuvuutta.

Selvisi myös, että ihmisten odotukset laatutasosta ovat nousseet esimerkiksi uusien kauppakeskusten ja kirjastojen vuoksi.

Uudet kauppakeskukset eivät Päiväsen mielestä silti ole välttämättä uhka Asematunnelille, kun mietitään sen läpikulkevia ihmisvirtoja ja ostovoimaa. Paikka tarvitsisi kuitenkin kasvojenkohotuksen.

”Ankeat sisäänkäynnit pitäisi uudistaa ja esteettömyyttä ehdottomasti parantaa sekä käyttämättömät katvealueet syrjemmillä käytävillä saada käyttöön”, sanoo FCG:n tiimipäällikkö Jani Päivänen.

Päivänen kertoo, että projektin aikana mietittiin myös mahdollisuutta Asematunnelin laajentamiseen.

”Mitä jos tunnelia pitkin pääsisi tulevaisuudessa kulkemaan esimerkiksi Oodiin tai Fenniakortteliin? Vaikka kaikki tämä on vielä hypoteettisella tasolla, on hyvä pohtia kaikkia mahdollisuuksia”, Päivänen sanoo.


Viihtyvyyttä Asematunnelissa voidaan parantaa Päiväsen mukaan esimerkiksi vihreyden ja julkisen taiteen lisäämisellä sekä panostamalla äänimaisemaan ja valaistukseen.

”Myös opasteissa on paljon tekemistä. Esimerkiksi kyltti, jossa lukee ’linja-autoasema’, tuntuu vanhentuneelta. Kaikki etsivät silloin kuitenkin Kamppia”, sanoo Päivänen.

Kuitenkin jo pelkällä penkkien lisäämisellä oli vaikutusta ihmisten oleskeluun Asematunnelissa, kertoo Päivänen.

”Jo se, että paikalla on muita, lisää ihmisissä tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Maksuttomat istumispaikat ovat viihtyvyyden kannalta tärkeitä, ettei aina tarvitse ostaa jotain voidakseen huilata hetken.”


Federolf teki paikan päältä havaintoja mahdollisimman eri aikaan päivästä ja viikosta: välillä aamupäivisin, välillä iltaisin, välillä viikonloppuisin, tunnin tai pari kerrallaan.

Ensin Federolf tarkasteli tilaa ennen penkkien tuloa, sitten juuri penkkien tulon jälkeen ja vielä myöhemmin syys–lokakuun aikana.

Tarkkailu oli Federolfin mukaan vaativaa, sillä koko ajan piti myös tarkastella itseään: ajattelenko nyt objektiivisesti, vai onko minulla huono päivä ja näen kaiken siksi negatiivisemmin?

”Koko ajan täytyy olla tietoinen millaisen asenteen takaa tarkastelee tapahtumia. Jopa mieliala vaikuttaa helposti siihen, miten asioita näkee ja kokee, mikä voi vuorostaan vaikuttaa tutkimustuloksiin.”

Ensin Federolf teki muistiinpanoja vihkoonsa mutta tunsi sen kiinnittävän liikaa ihmisten huomiota.

”Lopulta istuin handsfree-kuulokkeet päässä ja esitin puhuvani puhelimeen, mutta oikeasti tallensin havaintojani ruotsiksi puhelimeeni”, Federolf kertoo.

Erilaisia istuinryhmiä hyödynsivät niin yksin olevat kuin erikokoiset ryhmätkin, kertoo Federolf.

Eniten penkkejä käyttivät turistiporukat ja yksittäiset ihmiset, jotka saattoivat lukea kirjaa tai odotella jotakuta. Joskus joku söi penkeillä nopeasti lounaansa.

Myös piknikmäistä yhdessä syömistä oli havaittavissa varsinkin puolikuunmuotoisilla penkeillä. Lastenmielisten suosikki oli selvästi Federolfin havaintojen mukaan oranssi, pieni porraspenkki.

”Ja lapsilla tarkoitan nyt ihmisiä pienistä lapsista kolmekymppisiin saakka. Niitä oli selvästi kiva kaikkien ihmetellä.”

Merkittävin muutos tilaa tarkastellessa oli tunne ihmisen läsnäolon lisääntymisestä aikaisempaan kolkkouteen verrattuna. Ihmiset ottivat Federolfin huomioiden mukaan enemmän katsekontaktia ja välillä hymyilivät. Jotkut viereen istuneet ihmiset aloittivat jopa keskustelun hänen kanssaan.

Penkit toimivat kokeilun ajan myös tilanjakajana ja ihmisvirran ohjaajana.

Federolf kertoo, että ihmiset kohtelivat penkkejä hyvin eikä niihin kohdistettu ilkivaltaa. Ainoastaan yhdestä istuinryhmiin kuuluneesta pöydästä oli irronnut kokeilun aikana jalka.


Penkit kuitenkin poistetaan Asematunnelista perjantaina, ja Federolf jatkaa tutkielmansa kirjoittamista.

Mutta miksi istuinryhmät viedään pois, jos ne havaittiin selvästi myönteiseksi asiaksi Asematunnelissa?

Kivilaakso Helsingin kaupungilta selventää, ettei kaupunki omista Asematunnelia, vaan sitä hallinnoi kiinteistösijoitusyhtiö Sponda. Kaupunki neuvottelee seuraavaksi Spondan kanssa ehdotuksista, miten paikan viihtyvyyttä voitaisiin tulevaisuudessa parantaa.

Penkkejä ei voida jättää tilaan, koska kyseessä oli vain tilapäinen kokeilu. Sponda ei halunnut kommentoida asiaa HS:lle. Kiinteistönomistaja päättää lopulta, miten jatkossa toimitaan.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Nainen puri vartijaa käteen Lidlin tuulikaapissa Vantaalla

    3. 3

      Puotilan 60-luvun ostoskeskus aiotaan purkaa ja rakentaa tilalle korkea talo

    4. 4

      Hitas-rekisteristä paljastuu myös Helsingin päättäjiä: Eveliina Heinäluoma ja Dennis Pasterstein omistavat kaksi asuntoa

      Tilaajille
    5. 5

      Pormestari Jan Vapaavuori kritisoi yleisurheilu­väen suhtautumista uusittuun Olympia­stadioniin

    6. 6

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    7. 7

      Sauli Niinistö ei tiedä, mitä kaikkea al-Holin suhteen on jo tehty – ”En minäkään ihan selkoa saanut”, presidentti sanoi Ylen haastattelussa

    8. 8

      Näin Kiina taistelee länsimaistumista vastaan: Väärät kirjat poltetaan, yliopistot opettavat oikeanlaista naiseutta ja miesten korvakorut kiellettiin televisiossa

    9. 9

      ”Välillä tuntuu siltä, että täällä kaikki on mahdotonta”, sanoo entinen juoksija Wilson Kirwa, jonka kahvibisnes on ollut tuskien taival

    10. 10

      140-kiloinen painonnostaja Teemu Roininen ryhtyi vegaaniksi parantaakseen tuloksiaan – Miten siinä kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    3. 3

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    4. 4

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    5. 5

      Hitas-rekisteristä paljastuu myös Helsingin päättäjiä: Eveliina Heinäluoma ja Dennis Pasterstein omistavat kaksi asuntoa

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n piparikisassa ei pelätty ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – Äänestä omaa suosikkiasi pipariteoksista

    7. 7

      Uusi laskuri paljastaa viimein, missä ajassa sähköautosta tulee polttomoottoria halvempi ja ympäristöystävällisempi

    8. 8

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    9. 9

      9-vuotiasta tyttöä lyötiin kadulla Soukassa – poliisi etsii epäiltyä

    10. 10

      ”Olen niin sanotusti päässyt suoraan syvään päätyyn” – HS seurasi, kun Sanna Marin astui Brysselin valo­keilaan heti kolmantena pääministeri­päivänään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    7. 7

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää