Kaupunki

”Täällä jaksan lukea aivan eri tavalla” – Helsingissä on koulu, jonka ansioista kaikki lapset pääsevät oppimaan

Tuore väitöskirja osoittaa, että vuosien odotuksen jälkeen uudet tilat saanut Sophie Mannerheimin koulu todella auttaa lukuisia lapsia saamaan paremman otteen koulunkäynnistä.

Valkoinen ja levollinen. Tällaisia sanoja tulee mieleen harvasta uudesta koulutalosta, mutta Helsingin vuosia odotettu sairaalakoulu on molempia. Elämä ja äänet tulevat koululaisista itsestään, ylimääräinen häly suljetaan seinien ulkopuolelle.

Sophie Mannerheimin koulu on poikkeuksellinen paikka. Osa oppilaista on siellä vuosia, mutta tavallaan kaikki lapset ja nuoret ovat koulussa vain käymässä. Osa kunnes terveys on parempi, toiset kunnes pystyvät muista syistä palaamaan lähikouluunsa tai jatkamaan opiskelua muualla.

Tuore väitöskirja kertoo, että tämä Helsingin malli myös toimii. Sairaalakoulussa moni kääntää koulunkäynnin suunnan toiseksi.

Pääsimme kurkistamaan, miltä uusi pääkoulu näyttää.

”On hienoa, kun on liikuntasali. Täällä myös kuunnellaan oppilaita. Me saimme esimerkiksi yhdessä päättää, mitä urheilua välitunneilla salissa saa harrastaa minäkin päivänä”, kertoo viidesluokkalainen. Niinpä uuden koulun salissa esimerkiksi temppuillaan, pelataan futista ja sulkapalloa välitunneilla.

”Täällä on parempi työrauha ja enemmän tilaa”, kuvailee yhdeksännen luokan oppilas.

Tässä jutussa ei poikkeuksellisesti kerrota näiden lasten ja nuorten nimiä tai näytetä heitä kuvissa heidän yksityisyytensä suojaamiseksi. Täällä pidetään silti tärkeänä, että lasten ja nuorten ääntä kuullaan.

Sophie Mannerheimin koulu syntyi vuonna 2011, kun kolme siihen asti erillistä sairaalakoulua yhdistettiin. Nimi on sekoitus kahden toimipisteen ehdotuksista.

Koululla on myös kaksi eri tehtävää. Ensiksikin se huolehtii Helsingissä sairaalaopetuksesta. Psykiatrisilla osastoilla olevat lapset ja nuoret tulevat tänne uudelle pääkoululle tunneille, koulu kun on samassa pihapiirissä. Lastensairaalassa järjestys on toisin päin, opettajat tulevat oppilaidensa luo osastolle.

Toiseksi Sophie Mannerheimin koulu on vaativaa erityistä tukea tarjoava koulu runsaalle sadalle oppilaalle.

Sairaalaopetukseen tulevat käyvät koulua vointinsa mukaan. Erityiskoulussa voidaan olla useita vuosia, kun esimerkiksi itsesääntelyssä, vuorovaikutuksessa tai käytöksessä on pulmia. Erityiskoulussakin tavoitteena on harjaantua vähitellen niin, että opiskelu onnistuu lähikoulussa tai vanhimpien oppilaiden kohdalla toisella asteella tai valmentavassa opetuksessa.

Sophie Mannerheimin koulu toimi vuosia hajallaan, laajimmillaan seitsemässä osoitteessa eri puolilla kaupunkia. Osa aiemmista tiloista oli huonossa kunnossa, turvattomassa paikassa tai suunniteltu alun perin täysin muuhun käyttöön.

Uusi pääkoulu päätettiin rakentaa Kivelän sairaalan alueelle runsas vuosi sitten.


Muuttamaan päästiin jo loppukeväästä tänä vuonna, sillä kyseessä on isoista moduuleista koottu väliaikainen koulu. Ei siis aivan kevyt paviljonki mutta kuitenkin tarkoitettu olemaan paikallaan vain 5–10 vuotta. Näin siksi, että tulevaisuudessa koulun kannattaa muuttaa, koska psykiatriset osastot siirtyvät kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) suunnittelemaan uuteen Laakson sairaalaan.

Liikuntasali on oppilaille erityinen riemun aihe, samoin fysiikan ja käsitöiden opetukseen tarkoitetut luokat. Molemmat haastatellut nuoret mainitsevat vielä erikseen, että uudessa koulussa ilma on raikkaampi. Piha saisi kuulemma olla suurempi, mutta nyt koululla sentään on piha.

Rehtori Marja-Liisa Autio kertoo, että oppilaat ovat olleet suunnittelemassa ja miettimässä, millainen talosta tulee. Tässä koulussa pidetään erityisen tärkeänä, että kaikki lähtee lapsista.

”Meillä on ollut pitkään sellainen kulttuuri, että koulu on yhteisö. Kaikki ovat osa sitä. Asioista keskustellaan”, rehtori sanoo.


Uuden koulun huonekaluista näkee, että niitä on siirrelty ahkerasti. Kuten monessa uudessa koulussa, täälläkin tilojen pitää olla helposti muunneltavia. Se ei kuitenkaan tarkoita avokonttoreita. Luokat ovat pieniä, ja jokaisella luokalla on oma kotipesänsä.

Erityiskoulussa kullakin luokalla on kahdeksan oppilasta. Alaluokilla luokkaa opettaa kaksi erityisopettajaa, yläluokilla työparina on erityisopettaja ja avustaja.

Silti on tilanteita, kun töitä tehdään vielä pienemmässä porukassa tai pitää saada olla yksin ja hiljaisuudessa. Siksi luokkien liepeillä on vielä pienempiä tiloja ja suojaisia nurkkauksia.

Varsinaisia käytäviä ei ole, hengailupaikkoja sen sijaan kyllä. Osalla välitunneista kaikki menevät ulos asti, mutta toisilla oppilaat saavat vaikka pelata pingistä, tehdä musiikkia tai lukea kirjoja niin halutessaan.

Vaikka ollaan Taka-Töölössä, liikenteen melua kouluun kuuluu tuskin lainkaan. Valo ja maisemat sen sijaan tulevat sisälle asti. Koulussa on kaikkialla suuria maisemaikkunoita. Ulos retkille myös lähdetään usein niin kuin muissakin kouluissa Helsingissä.

Erityiskoulun luonne näkyy siinä, että täällä on tavallista tiheämmin joitain monista peruskouluista tuttuja asioita: Vanhemmat ja opettajat tapaavat kerran viidessä viikossa. Seinillä on listattuna hyveitä ja kaveritaitoja.

”Yhteinen tavoite täällä on, että lapsen vahvuudet saadaan esiin. Toki tavoitteet ovat kaikilla erilaisia”, kuvailee virka-apulaisrehtori Pia Paakkari.

Sophie Mannerheimin koulun malli näyttäisi myös toimivan. Lokakuussa Helsingin yliopiston kasvatuksellisesta tiedekunnasta väitteli Pia Ruutu, jonka väitöskirjassa tutkitaan sairaalaopetuksen vaikutuksia.

Ruutu haastatteli väitöskirjaansa varten 251:tä lasta, nuorta ja opettajaa sairaalaopetuksesta. Esiin nousi, että monen psyykkisesti oireilleen oppilaan kohdalla tukea oli saatu liian heikosti varhaisessa vaiheessa. Jos tuki on liian vähäistä tai hallitsematonta, koulunkäynti saattaa katketa kokonaan.

Väitöskirjasta käy kuitenkin ilmi, että monen kohdalla pääsy sairaalakouluun oli kääntänyt suunnan. Oppilas on taas alkanut kokea olevansa koululainen, kun hän on saanut sairaalakoulussa tarpeeksi tukea. Tutkimuksen mukaan toimivia konsteja olivat olleet ainakin kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät yhteistyösuhteet oppilaiden ja koulun aikuisten välillä, yksikin koulukaveri, omatahtisuus koulutyössä, räätälöidyt ja joustavat ratkaisut sekä koulun kyky säädellä lapsen kokemaa kuormitusta yhdessä vanhempien ja hoitotahon kanssa.

Tai kuten HS:n haastattelema yhdeksäsluokkalainen saman ilmaisee: ”Täällä jaksan lukea aivan eri tavalla. Esimerkiksi matematiikassa tuntuu, että opettaja ehtii opettaa enemmän ja antaa läksyjä. Etenen paljon nopeammin kuin ennen.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Mikä?

Sophie Mannerheimin koulu


 Sophie Mannerheimin koululla on nykyisin kolme osoitetta. Suurin osa opiskelee uudella pääkoululla Sibeliuksenkadulla. Lisäksi Pitäjänmäessä on pieni yksikkö Sylvesterintiellä, ja Stenbäckinkadun yksiköstä opettajat käyvät opettamassa Lastensairaalan osastoilla.

 Koulussa on vuosiluokat 1–9. Se tarjoaa vaativaa erityistä tukea sekä sairaalaopetusta.

 Koulun omia oppilaspaikkoja on 108. Tämän päälle tulevat sairaalaopetuksessa olevat oppilaat, joiden määrä vaihtelee. Tyypillisesti sairaalaopetusta saavat kerrallaan muutamat kymmenet oppilaat, mutta kaiken kaikkiaan Sophie Mannerheimin koulua ehtii vuodessa käydä noin 500 oppilasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    2. 2

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      Yli viisikymmentä jääkarhua vaelsi venäläiskylään

    6. 6

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    7. 7

      Elon Muskin oikeuteen haastama sukeltaja kieltäytyy pyytämästä anteeksi, tyrmäsi Muskin avuntarjouksen alatyylisesti

    8. 8

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    9. 9

      HS:n kysely Sdp:n puoluevaltuustolle osoittaa: Pääministerikisa on erittäin tiukka

    10. 10

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    6. 6

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    7. 7

      Moni etsii kumppania pitkään eikä tajua, että sopiva ihminen on ihan lähellä, sanoo parisuhdekouluttaja – Asiantuntijat neuvovat, miten löytää kumppani ja tehdä vaikutus

      Tilaajille
    8. 8

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    9. 9

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    10. 10

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto

    11. Näytä lisää