Kaupunki

Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

KHO:n ratkaisu vantaalaisen perintötilan lunastuksesta ei vielä kerro, saako kunta lunastaa maata ansaintatarkoituksella.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi torstaina, että Vantaan kaupungilla oli perusteltu syy lunastaa Saraksen sukutila Keimolassa vastoin maanomistajien tahtoa.

Vantaa perusteli lunastushakemustaan sillä, että tila rajoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Maat, joista lunastettava osuus on 43, 5 hehtaaria, sijaitsevat runsaan kilometrin päässä kehäradan Kivistön asemasta. Osayleiskaavassa Saraksen tilalle oli osoitettu pientaloaluetta, suojaviheraluetta ja virkistysaluetta.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen pitää lunastusmenettelyä perusteltuna. Kuntien taloustilanteen heikentyessä niillä on paineita tuottaa palveluita ja tehdä yhdyskuntarakennetta tehokkaasti.

Jos kunta hankkii kaavoittamatonta raakamaata omistukseensa, se voi käyttää kaavoituksen tuoman lisäarvon täysimääräisesti. Maan arvonnousu voidaan käyttää kunnallistekniikan rakentamiseen ja uusien palveluiden tuottamiseen.

Yksityisen maanomistajan oikeusturvan näkökulmasta nykytilanne on kimurantti. Yliopistolehtori Martti Häkkänen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta näkee KHO:n Saras-ratkaisussa ongelmia.

Saraksen perikunta oli halunnut, että KHO ratkaisee, saako kunta lunastaa maata ansaintatarkoituksessa. Häkkäsen mukaan KHO vältti vastaamasta tähän kysymykseen, koska lunastustoimituksessa määritettävä maanarvo ei vielä ole tiedossa.

Saraksen lunastustoimitus on odottanut KHO:n päätöstä.

”Oikeus ei nyt pystynyt arvioimaan, onko kaupungin tarjoama kauppahinta alle vai yli lunastuskorvauksen. Minun mielestäni ratkaisua ei voi voimassa olevan oikeuden kannalta lukea siten, että kunta voi lunastaa ansaintatarkoituksessa. Tiedän, että näin sitä varmaan käytännössä luetaan, jos ratkaisun perusteluihin ei ole perehtynyt.”

Sekä perustuslain 15. pykälä että lunastuslaki nimenomaan kieltävät maanlunastuksen ansaintatarkoituksella.

”Lunastustoimituksessa taas ei saa ottaa kantaa siihen, mitä tarkoitusta varten maata lunastetaan. Siinä maanarvo määritetään vastaavanlaisia maakauppoja vertailemalla.”

Häkkäsen mielestä onkin nyt hyvin mielenkiintoista nähdä, millaiseen korvaussummaan lunastustoimituksessa päädytään. Lunastuskorvauksen suuruudesta voi valittaa aina korkeimpaan oikeuteen asti.

Lunastusmenettelyn kahtiajako näyttäisi synnyttävän maanomistajille oikeusturvaongelman, johon Häkkäsen mukaan ei nyt saa mistään tuomioistuimesta ratkaisua.


Ympäristöministeriön tilastojen perusteella kunnat ovat saaneet 1–5 lunastuslupaa vuosittain. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä vapaaehtoisten maakauppojen taustalla voi usein olla lunastusmenettelyn pelote.

Martti Häkkäsen mukaan vapaaehtoisia maakauppoja on Suomessa tehty vuosittain 500–800.

”Lunastusmenettelyllä on ollut heijastusvaikutus vapaaehtoisiin kauppoihin. Käytännössä tämä on iso ilmiö.”

Häkkänen arvioi, että maanomistajan oikeudet ovat jonkin verran heikentyneet, vaikka lainsäädäntö ei ole muuttunut. Sen sijaan lain tulkinta oikeusistuimissa on muuttunut. Hänen mielestään KHO:n tuore päätös Saraksesta on jatkumoa oikeusistuinten noudattamalle linjalle.

Kaupungeille on usein edullisempaa käyttää lunastusmenettelyä, kuin tehdä maankäyttösopimuksia.

Yksityisten maanomistajien kanssa tehtävät maankäyttösopimukset tarkoittavat sitä, että kaavoituksen tuomasta arvonnoususta kunta saa itselleen vain noin puolet, mikä ei välttämättä kata edes kunnallistekniikan rakentamista.

Matti Holopaisen tiedossa on tapaus, jossa kunta on kaavoittanut ilman maankäyttösopimusta yksityisen maita kunnan keskustaajamassa. Maanomistaja alkoi kaavoituksen jälkeen vaatia kaksin- tai kolminkertaista hintaa käypään hintaan verrattuna, mikä halvaannutti koko kehityksen.

Häkkänen ymmärtää kuntien talousahdinkoa, mutta hän muistuttaa, ettei lunastusmenettelyn perimmäinen tarkoitus ole kerätä varoja kenellekään. Lunastuslainsäädäntö on aikanaan tehty rautateiden ja maanteiden rakentamista varten ratkaisemaan maankäytön konflikteja. Sittemmin se on laajentunut myös muunlaisten hankkeiden toteuttamiseen.

”Jos maanomistaja ei halua, että hänen maataan käytetään tiettyyn tarkoitukseen, kunnalla on mahdollisuus se lunastaa, jos yleinen tarve vaatii. Ei lain tarkoituksena ole ratkaista yksinomaan sellaista riitaa, että toinen haluaa enemmän rahaa ansaintamielessä.”

Perustuslain mukaan maanomistajalla on oikeus saada maastaan täysi korvaus. Tämä käsite on kuitenkin yhtä väljä kuin se yleinen etu, johon kunnat vetoavat lunastuslupaa hakiessaan.

”Lunastuslainsäädäntöön liittyy vaatimus, että kaikissa tilanteissa pitäisi aina käyttää lievempää keinoa. Jos maanomistaja on halukas toteuttamaan saman rakennushankkeen kuin kunta, voidaan esittää kysymys: Eikö pitäisi käyttää sopimusmenettelyä?” Häkkänen sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    2. 2

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    5. 5

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    7. 7

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    8. 8

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    9. 9

      Puheenjohtaja Nancy Pelosi: Edustajainhuone aikoo laatia virkasyytteen Trumpia vastaan

    10. 10

      Moni etsii kumppania pitkään eikä tajua, että sopiva ihminen on ihan lähellä, sanoo parisuhdekouluttaja – Asiantuntijat neuvovat, miten löytää kumppani ja tehdä vaikutus

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    2. 2

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    5. 5

      HS-analyysi: Häikäilemätön Jari Aarnio yritti lavastaa koko systeemin mädäksi

    6. 6

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    7. 7

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    8. 8

      Kokoomus jättää kirjallisen kysymyksen ulkoministeri Haaviston toiminnasta al-Hol-kysymyksessä

    9. 9

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    10. 10

      HS-analyysi: Keskustan johtopoliitikon kieltäytyminen Linnan juhlista näyttää, miten puolue haparoi uuden politiikan kentällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      Moni nainen istuu väärin, ja siitä voi seurata yllättäviä vaivoja, sanovat asiantuntijat – ”Äijähaaralle” on olemassa vieläkin parempi vaihtoehto

    11. Näytä lisää