Kaupunki

Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

KHO:n ratkaisu vantaalaisen perintötilan lunastuksesta ei vielä kerro, saako kunta lunastaa maata ansaintatarkoituksella.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi torstaina, että Vantaan kaupungilla oli perusteltu syy lunastaa Saraksen sukutila Keimolassa vastoin maanomistajien tahtoa.

Vantaa perusteli lunastushakemustaan sillä, että tila rajoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Maat, joista lunastettava osuus on 43, 5 hehtaaria, sijaitsevat runsaan kilometrin päässä kehäradan Kivistön asemasta. Osayleiskaavassa Saraksen tilalle oli osoitettu pientaloaluetta, suojaviheraluetta ja virkistysaluetta.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen pitää lunastusmenettelyä perusteltuna. Kuntien taloustilanteen heikentyessä niillä on paineita tuottaa palveluita ja tehdä yhdyskuntarakennetta tehokkaasti.

Jos kunta hankkii kaavoittamatonta raakamaata omistukseensa, se voi käyttää kaavoituksen tuoman lisäarvon täysimääräisesti. Maan arvonnousu voidaan käyttää kunnallistekniikan rakentamiseen ja uusien palveluiden tuottamiseen.

Yksityisen maanomistajan oikeusturvan näkökulmasta nykytilanne on kimurantti. Yliopistolehtori Martti Häkkänen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta näkee KHO:n Saras-ratkaisussa ongelmia.

Saraksen perikunta oli halunnut, että KHO ratkaisee, saako kunta lunastaa maata ansaintatarkoituksessa. Häkkäsen mukaan KHO vältti vastaamasta tähän kysymykseen, koska lunastustoimituksessa määritettävä maanarvo ei vielä ole tiedossa.

Saraksen lunastustoimitus on odottanut KHO:n päätöstä.

”Oikeus ei nyt pystynyt arvioimaan, onko kaupungin tarjoama kauppahinta alle vai yli lunastuskorvauksen. Minun mielestäni ratkaisua ei voi voimassa olevan oikeuden kannalta lukea siten, että kunta voi lunastaa ansaintatarkoituksessa. Tiedän, että näin sitä varmaan käytännössä luetaan, jos ratkaisun perusteluihin ei ole perehtynyt.”

Sekä perustuslain 15. pykälä että lunastuslaki nimenomaan kieltävät maanlunastuksen ansaintatarkoituksella.

”Lunastustoimituksessa taas ei saa ottaa kantaa siihen, mitä tarkoitusta varten maata lunastetaan. Siinä maanarvo määritetään vastaavanlaisia maakauppoja vertailemalla.”

Häkkäsen mielestä onkin nyt hyvin mielenkiintoista nähdä, millaiseen korvaussummaan lunastustoimituksessa päädytään. Lunastuskorvauksen suuruudesta voi valittaa aina korkeimpaan oikeuteen asti.

Lunastusmenettelyn kahtiajako näyttäisi synnyttävän maanomistajille oikeusturvaongelman, johon Häkkäsen mukaan ei nyt saa mistään tuomioistuimesta ratkaisua.


Ympäristöministeriön tilastojen perusteella kunnat ovat saaneet 1–5 lunastuslupaa vuosittain. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä vapaaehtoisten maakauppojen taustalla voi usein olla lunastusmenettelyn pelote.

Martti Häkkäsen mukaan vapaaehtoisia maakauppoja on Suomessa tehty vuosittain 500–800.

”Lunastusmenettelyllä on ollut heijastusvaikutus vapaaehtoisiin kauppoihin. Käytännössä tämä on iso ilmiö.”

Häkkänen arvioi, että maanomistajan oikeudet ovat jonkin verran heikentyneet, vaikka lainsäädäntö ei ole muuttunut. Sen sijaan lain tulkinta oikeusistuimissa on muuttunut. Hänen mielestään KHO:n tuore päätös Saraksesta on jatkumoa oikeusistuinten noudattamalle linjalle.

Kaupungeille on usein edullisempaa käyttää lunastusmenettelyä, kuin tehdä maankäyttösopimuksia.

Yksityisten maanomistajien kanssa tehtävät maankäyttösopimukset tarkoittavat sitä, että kaavoituksen tuomasta arvonnoususta kunta saa itselleen vain noin puolet, mikä ei välttämättä kata edes kunnallistekniikan rakentamista.

Matti Holopaisen tiedossa on tapaus, jossa kunta on kaavoittanut ilman maankäyttösopimusta yksityisen maita kunnan keskustaajamassa. Maanomistaja alkoi kaavoituksen jälkeen vaatia kaksin- tai kolminkertaista hintaa käypään hintaan verrattuna, mikä halvaannutti koko kehityksen.

Häkkänen ymmärtää kuntien talousahdinkoa, mutta hän muistuttaa, ettei lunastusmenettelyn perimmäinen tarkoitus ole kerätä varoja kenellekään. Lunastuslainsäädäntö on aikanaan tehty rautateiden ja maanteiden rakentamista varten ratkaisemaan maankäytön konflikteja. Sittemmin se on laajentunut myös muunlaisten hankkeiden toteuttamiseen.

”Jos maanomistaja ei halua, että hänen maataan käytetään tiettyyn tarkoitukseen, kunnalla on mahdollisuus se lunastaa, jos yleinen tarve vaatii. Ei lain tarkoituksena ole ratkaista yksinomaan sellaista riitaa, että toinen haluaa enemmän rahaa ansaintamielessä.”

Perustuslain mukaan maanomistajalla on oikeus saada maastaan täysi korvaus. Tämä käsite on kuitenkin yhtä väljä kuin se yleinen etu, johon kunnat vetoavat lunastuslupaa hakiessaan.

”Lunastuslainsäädäntöön liittyy vaatimus, että kaikissa tilanteissa pitäisi aina käyttää lievempää keinoa. Jos maanomistaja on halukas toteuttamaan saman rakennushankkeen kuin kunta, voidaan esittää kysymys: Eikö pitäisi käyttää sopimusmenettelyä?” Häkkänen sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    2. 2

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    3. 3

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    4. 4

      Hillary Clinton jakoi Twitterissä kuvan Suomen uudesta hallituksesta: ”Hyvä Suomi!”

    5. 5

      Tutkijat löysivät Sudanista vihdoin syyn, joka selittää ilmakehän metaanin nopeaa kasvua

    6. 6

      Keitä al-Holin leirillä on? Millainen turvallisuus­uhka leiriläiset ovat? HS kokosi vastaukset keskeisiin kysymyksiin al-Holista

    7. 7

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    8. 8

      HS-analyysi: Onko Greta Thunbergin viesti liian synkkä?

    9. 9

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    10. 10

      Rajusta työpaikka­kiusaamisesta syytetty Helsingin korkea johtaja tuomittiin työturvallisuus­rikoksesta – Helsingin kaupungille sakot asian katsomisesta sormien läpi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    2. 2

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    3. 3

      Vanhan koulun ostanut perhe yllättyi muutettuaan haavetaloonsa: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa ja remonteille ei näy loppua

    4. 4

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    5. 5

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    6. 6

      Koko oppositio jätti välikysymyksen hallituksen toiminnasta al-Holiin liittyen, Halla-aho: ”Epäselvää ja salakähmäistä”

    7. 7

      Jussi Halla-aho ja Mikko Kärnä kiistelivät somessa al-Holin suomalaisten palauttamisesta, ja lopulta päätyivät karkeaan alatyyliin

    8. 8

      Nainen raiskattiin yökerhon wc-tiloissa Helsingin keskustassa, DTM on ”tarkastellut toimintaansa kriittisesti” tapauksen jälkeen

    9. 9

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    10. 10

      Kaupungin työntekijät löysivät nipun avaamattomia posteja kävelytien varrelle sijoitetusta roskakorista Vantaalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    9. 9

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    10. 10

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää