Kaupunki

80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

Millaista oli helsinkiläisten elämä vuonna 1939? Moderniksi kuvatussa kaupungissa elettiin kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, katse tulevissa olympialaisissa.

80 vuotta sitten Helsinki eli elämänsä kevättä.

Muuttoliike maalta oli synnyttämässä suurkaupunkia. Sisällissodan varjo oli vähitellen väistymässä.

Naisten asema parani. Yhteiskunta maallistui ja kansanvaltaistui.

Helsingissä oli liki 260 000 asukasta, yleisin sukunimi oli Virtanen ja suosituin raitiovaunulinja 3 kulki Porvoonkadulta Kaivopuistoon.

Kaupunki odotti kiivaasti yllättäen saatuja vuoden 1940 kesäolympialaisia. Kulman takana lymysi kuitenkin katastrofi.

Miltä näytti helsinkiläisen elämä vuonna 1939? Laura Kolben, Samu Nyströmin ja Henrik Talan teos Helsinki 1939 – Pääkaupunki ja suuri käänne antaa kuvan Helsingistä ja helsinkiläisistä toisen maailmansodan kynnyksellä.

Suurkaupunki, jossa vilisee autoja, loistavia ikkunoita, mainosvalojen väritemmellystä, ihmisiä on kaikkialla. Pakinoitsija Agapetus eli Yrjö Soini kuvaili 1930-luvun Helsinkiä varsin vauhdikkaasti.

Turistioppaissa Helsinkiä kuvattiin eurooppalaistyyliseksi ”kerrostalojen kaupungiksi”. Kaupungin ”urbaani asutus ja kaupunkikulttuuri” oli vuonna 1939 keskittynyt 26 asemakaavoitettuun kaupunginosaan. Rakennuksissa muodissa oli funktionalismi, tutummin funkis.


1930-luvun lopun Helsingissä sisällissodasta oli jo hetki aikaa ja työväenluokan ja porvariston sosiaaliset raja-aidat hälventymään päin. Kaupunki oli keskiluokkaistumassa, ja yleiseen elintason nousuun viittasi avunsaajien vähentyminen Helsingin huoltotoimen tilastoissa.

Silti esimerkiksi 104 asunnon kunnoksi kirjattiin ”rappiotila”, ja välitöntä sosiaalihuollon avustusta sai 16 053 ihmistä. Raastuvanoikeuden tilastoissa kärkipaikkaa piti juopumustuomio.

Kaupunginosista turisteja kehotettiin tutustumaan muun muassa korkean kaupunkiasumisen moderniin Töölöön. Moderniksi kehuttiin myös työläiskaupunginosa Sörnäisiä.


Modernia Helsinkiä olivat muun muassa 1930-luvulla valmistuneet Eduskuntatalo, Stockmannin tavaratalo, Postitalo sekä olympialaisia varten rakennettu Lasipalatsi. Vuonna 1939 kaupungissa oli vain yksi ”pilvenpiirtäjämäinen” rakennus, vuonna 1931 valmistunut hotelli Torni.

Raja kaupungin ja maaseutumaisemman Helsingin välillä oli selvä: linjan Tilkan sairaala – Pasila-Vallilan siirtolapuutarha eteläpuolella sijaitsi urbaani Helsinki, pohjoisempana taas oli pääosin metsää ja luontoa.


Myös suomen- ja ruotsinkielisen asemakaavoitetun Helsingin välillä oli selvä raja, Pitkäsilta. Suomenkielisten kaupunkilaisten määrä kasvoi eniten sen pohjoispuolella, eteläpuolen ”porvarillis-akateeminen” puoli taas oli tyypillisemmin ruotsinkielisten aluetta.

Vuoden 1939 ensimmäisessä numerossaan aikakauslehti Kuva kyseli ulkomaalaisten turistien näkemyksiä Helsingistä.

Turistit kehuivat Helsinkiä moderniksi, siistiksi ja toimivaksi kaupungiksi, jonka ravintolat olivat hyviä ja halpoja, ihmiset ystävällisiä ja kielitaitoisia, paikalliset naiset taas Euroopan kauneimpia.

Toisaalta liikkeet ja postit menivät turistien mielestä kiinni liian aikaisin, julkisen liikenteen pysäkit olisivat saaneet olla paremmin merkittyjä, rautatieaseman laitureilla kaivattiin katteita ja ravintoloihin enemmän vihanneksia, Kuvassa kirjoitettiin.


80 vuoden takaa löytää myös tuttuja piirteitä. Vuonna 1939 moni helsinkiläinen tungeksi vappuna tippaleipä- ja simakaupoilla sekä nakkikojuilla ja kävi lokakuussa silakkamarkkinoilla. Kesän juhannusruuhkia rautatieasemalla taas kuvailtiin ”villeiksi”.

Talvella 80 vuotta sitten helsinkiläiset esimerkiksi seurasivat jääpalloa, nauttivat elokuvista ja oopperasta tai hiihtivät ja laskivat mäkeä jossain kaupungin 21 kelkkamäestä. Olympiakuume nousi. Jo hiihtoloman aikoihin lehdet tiesivät kertoa, että kisaliput oli ylimerkitty.

Eniten töitä tarjoava ala 1930-luvun Helsingissä oli ”teollisuus ja käsityö”, jonka parissa työskenteli 30 prosenttia ”ammatinharjoittajista ja muista päähenkilöistä”. Kaupan alan osuus oli toiseksi suurin, 20 prosenttia.

Työväenluokkaa työskenteli monipuolisesti eri aloilla: esimerkiksi kone- ja korjauspajat sekä rautalaivaveistämöt, kutoma- ja vaatetustavarateollisuus sekä ravinto- ja nautintoaineteollisuus olivat suuria työllistäjiä.

Myös yrittäjyys oli 1930-luvun lopun Helsingissä tavallista. Uusia osakeyhtiöitä perustettiin vuosittain 350–400. Runsas neljännes niistä perustettiin kiinteistöjen omistamisen alalle, kymmeniä myös tavarakaupan sekä ”agentuuritoiminnan” aloille.


Vuoden 1938 laskelmien perusteella Helsingissä oli hieman yli 3 300 asuinrakennusta ja niissä 71 100 asuntoa. Kun vuonna 1939 uusia yksiöitä tai kaksioita valmistui liki 2 500, valmistui yleisesti huonona rakennusvuotena vain 62 omakotitaloa.

Yksi suurista väylähankkeista valmistui: Heikinkatu eli nykyinen Mannerheimintie muutettiin kaupunkibulevardiksi raitiovaunulinjoineen ja puuistutuksineen. Helsinki haaveili suuresta esikaupunkiliitoksesta ja huvipuistosta.

Miltä sitten näytti 1930-luvun lopun kaupunkilainen?

Keväällä Uudessa Suomessa neuvottiin valitsemaan tyylikkääksi katuasuksi valkoisella koristeltu musta leninki yhdistettynä valkoisiin kenkiin, käsineisiin sekä värikkääseen kesähattuun. Muodikkaan helsinkiläisnaisen hatussa oli harsoa, sulkia ja kukkakimppuja.

Tyylikäs mies taas pukeutui keväällä ja kesällä 1939 raita- tai ruutukuosiin sekä aiempaa kirkkaamman värisiin pukuihin ja ulstereihin.

Helsingin liikkeiden ranta-asuvalikoiman kerrottiin kesällä 1939 olevan ”ennennäkemättömän laaja” silkkisine, villaisine ja kumisine uimapukuineen.

Vaikka kesäkuu oli jäänyt viileäksi, oli loppukesän sää mainio Elokuun 20. päivä kaupungin tilastoihin kirjattiin, että noin 100 000 asukasta ulkoili päivän aikana Helsingin luonnossa.

Kesän hittituotteita olivat muun muassa paristokäyttöiset matkaradiot, filmikamerat, Valion uusi ”jättiläismäinen” jäätelöpuikko sekä Elannon myymälöiden ”koneelliset jäähdytysjuomat”.


Pääkaupunki odotti 80 vuotta sitten kiivaasti tulevia kesäolympialaisia.

Kaupunginhallinnon asiakirjojen kerrotaan ”tihkuneen olympiainnostusta ja kisakuumetta”, ja kaupungin kiinteistöjohtaja vapautettiin kesäkuussa kaikista muista kuin olympialaisiin liittyvistä virkatehtävistä.

Kisaisännyys oli saatu vahvistettua kesällä 1938, jolloin myös puolivalmis Olympiastadion oli vihitty käyttöön. Infraa urheilujuhlaa varten rakennettiin kuumeisesti vielä vuonna 1939. Kymmenettuhannet vieraat tutustuivat stadionin torniin, ja talojen omistajia kehotettiin maalaamaan talojen ulkopinnat.


Huhtikuussa kansaa aprillattiin Uudessa Suomessa kertomalla Kaisaniemen lammikolla pidettävistä olympiaongintakilpailuista, joissa pyydystettäisiin ”Kansainvälisen onkimiesliiton vaatimuksesta” partakaloja.

Kaupunkilaisille oli tarjolla esimerkiksi olympia-aiheisia asusteita, huonekaluja, lasitavaroita, kattokittiä sekä Esson olympiahuoltoasemakin nykyisellä Mannerheimintiellä.

Loppukesällä Helsingissä kuitenkin ihmeteltiin, kun sodan uhkan vuoksi turistit olivat kaikonneet. Olympiahaaveet olivat vaihtumassa sotaan.

Poikkeusajan merkit olivat sävyttäneet elämää Helsingissä jo alkuvuodesta saakka.

Helsinki 1939:n kuvissa näkyy muun muassa eduskuntavaalien äänestäjiä, Munkkiniemen kesyä kurkea ihmetteleviä lapsia ja kaalikääryleiden valmistusta Elannon einestehtaalla, mutta myös lapsensa kanssa kaasunaamareita ostava äiti, poliisiaseman ikkunoita säkeillä suojaavia poliiseja sekä reserviläisille sukkia kutovia tarjoilijoita.

Huhtikuussa kaupungissa kerättiin liki 1 000 tonnia romua ja lumppua lentokoneiden hankkimiseksi ja reservilentäjien kouluttamiseksi. Suomen kaasusuojelujärjestön koulutustoiminnasta kerrottiin jo kesään mennessä tulleen kaupunkilaisten arkea.


Syksyllä kaupunkilaiset muun muassa tutustuivat Messuhallin asuntonäyttelyyn ja seurasivat Suomen ja Norjan jalkapallomaaottelua, mutta samalla esimerkiksi kaupunginmuseo oli suljettuna, 50-vuotiaan eläintarhan tiloja oli varusteltu sotaa ajatellen ja koulutoiminta oli epäsäännöllistä.

Tilanne kiristyi syksyn edetessä. Syyskuussa koululaisten lukuvuosi alkoi yhtä aikaa toisen maailmansodan kanssa. Uutiset kertoivat kireästä maailmanpoliittisesta tilanteesta, ja Helsingin Sanomien toimituksen edessä tungeksittiin sotauutisia odottaen.

Syyskuussa kaupunki perusti väestönsuojelutoimiston. Moni kaupunkilainen osallistui väestönsuojelusta kertoviin tilaisuuksiin, koki koko kaupungin peittävän pimennysharjoituksen ja saatteli laulaen rautatieasemalla lokakuussa valtioneuvos J.K. Paasikiven Moskovan-junaan neuvotteluihin, joihin Neuvostoliitto oli Suomen kutsunut.

Kaupungin henkilöstöä käytettiin vuoden viimeisinä kuukausina poikkeusjärjestelyihin, asukkaita evakuoitiin maaseudulle ja miehiä kutsuttiin armeijan palvelukseen. Toisen maailmansodan alettua elintarvikkeita ja polttoainetta säännösteltiin.

Lokakuun puolenvälin jälkeen puolet asukkaista oli jättänyt Helsingin. Helsinkiin jääneet ahersivat: kaupungissa pimennettiin kotien ikkunoita, poltettiin palovaaran takia turhia tavaroita, kaivettiin suojahautoja ja valmistauduttiin ilmahyökkäyksiin.

Olympiaunelman rakennustyötkin jatkuivat edelleen kevennettyinä, vaikka samaan aikaan suojahautojen kaivaukset tuhosivat kisoja varten ehostettuja puistoja.


Torstaina 30.11. ensimmäiset pommit osuivat Helsinkiin.

Puna-armeijan pommikoneet kylvivät tuhoa, ja ihmisiä virtasi sodan alkupäivien jälkeen pois Helsingistä. Pommikoneet palasivat joulukuun 19. päivä, ja helsinkiläisten itsenäisyyspäivä ja joulu jäivät poikkeusoloissa vaatimattomiksi.

Joulua juhlittiin Helsingin Sanomien kuvailun mukaan ”jossain soveliaassa salissa tai pommisuojassa”. Jopa joulukynttilät oli palovaaran takia kielletty, ja erään lehden tiedon mukaan vuoden suosituin joululahja oli kaasunaamari.

Uudenvuoden koittaessa pimeässä Helsingissä haaveiltiin paremmasta tulevasta, olympiavuodesta sekä kenties myös sodan päättymisestä.

Olympialaisia saatiin lopulta odottaa vuoteen 1952 saakka.


Laura Kolben, Samu Nyströmin ja Henrik Talan teos Helsinki 1939 – Pääkaupunki ja suuri käänne kertoo Helsingistä toisen maailmansodan kynnyksellä. Aikaisemmin Helsinki-sarjasta ovat ilmestyneet pääkaupungin vuosista 1918 ja 1945 kertovat kirjat.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Marin vai Lindtman? Tutkijan mukaan pääministerivalinnassa on kyse siitä, keiden äänistä Sdp aikoo jatkossa kilpailla

    2. 2

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen

    6. 6

      Pakinoitsija Kuukautinen kuunteli miespuolisten synnyttäjien kokemuksia: ”Kätilö totesi, että täällähän on isännällä kohdunsuu 9 cm auki!”

    7. 7

      Kaksi alkuperäiskansaan kuuluvaa miestä ammuttiin keskellä tietä Brasiliassa

    8. 8

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    9. 9

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    10. 10

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    3. 3

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    6. 6

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    9. 9

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    10. 10

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää