Kaupunki
Ilmoitukset epäillyistä terveyshaitoista lisääntyneet erityisesti uusissa taloissa, Jätkäsaaren vihreästä kort
Asumisterveysliiton saamat yhteydenotot epäillyistä sisäilmaongelmista ja terveyshaitoista ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti uusiin taloihin muuttaneilla, kertoo liiton toiminnanjohtaja ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämöhttps://www.hs.fi/haku/?query=hannele+ramo.
Rämö sanoo Helsingin Jätkäsaaren vihreistä vihrein -korttelin epäiltyjen sisäilmaongelmien olevan tuttuja Asumisterveysliitolle.
HS kertoi tiistaina kolmesta entisestä asukkaasta, jotka muuttivat pois kyseisestä asuinkorttelista terveysoireiden takia. Talon rakennuttaja ja omistaja kiistää ongelmat ja vetoaa asunnoissa tehtyihin tutkimuksiin.
Lue lisää: Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi – Omistaja kiistää ongelmathttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006313091.html
Rämön mukaan Asumisterveysliitolle on tullut yhteydenottoja viime vuosina erityisesti pääkaupunkiseudun uusista taloista.
”Uusissa kerrostaloissa on sellaisia materiaaleja, jotka luovuttavat sisäilmaan niiden [materiaalien] ominaisuuksista johtuvia päästöjä, jotka voivat olla niin merkittävän suuria, että ihmiset saavat niistä terveydellisiä oireita jo pian sisäänmuuton jälkeen.”
Jos sisäilmaongelmista on kärsinyt aikaisemmissa asunnoissa, uudessa talossa oireet saattavat lisääntyä entisestään. Rämön mukaan tämä johtuu siitä, että uusissa taloissa käytetään sellaisia materiaaliyhdistelmiä, joita ei ole testattu aikaisemmin.
”Ihmiset odottavat, että muuttaessaan uuteen asuntoon he saavat turvallisen, terveellisen asunnon. Asia ei nykypäivänä ole aina näin.”
Rämön mukaan ihmisten tulisi huomioida myös mahdolliset uudet kalusteet, joiden päästöt saattavat lisätä sisäilmaongelmia.
”Uusissa kalusteissa on kaiken maailman kemikaaleja, joiden tehtävänä on turvata palontorjuntaa, kulutuksen kestoa, värien pitävyyttä... Nämä ominaisuudet saadaan aikaan erilaisilla kemikaaleilla.”
Pääkaupunkiseudulta yhteydenottoja tulee enemmän, koska myös asumisrakentaminen on siellä runsaampaa.
Rämön mukaan kyseessä on usein uusi vuokra- tai opiskelijatalo.
”Kun opiskelijat saavat asunnon, he suhtautuvat asunnon saantiin nöyrästi ja kärsivät pitkään. Opiskelumotivaatio häviää, kun odottamattomat oireet pahenevat.”
Rämö ihmettelee, ettei asunnontarjoajille tunnu olevan enää tärkeää tarjota hyvää asumista vaan tavoitteena onkin saada mahdollisimman hyvä voitto.
Ensimmäiseksi varoitusmerkiksi mahdollisista sisäilmaongelmista Rämö nimeää asuntoon kuulumattoman tai pistävän hajun.
”Ihmiset kertovat yleensä aina yhteydenotossaan, että havaitsivat jonkin oudon tai pistävän hajun huoneistoon astuessaan. Se on se, mitä tulee aina kuunnella”, hän sanoo.
”Monet muuttavat siitä huolimatta. Mutta sitten alkavat ärsytysoireet, kuten silmien kirvely, ihon polte tai yskä, tai lapset alkavat sairastaa, lemmikkieläimet oireilevat ja menettävät ruokahalun tai niiden turkista tulee eloton.”
Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen professori Heidi Salonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+salonen kertoo uudiskohteiden sisäilmaongelmien saattavan usein johtua siitä, että pintoja ei suojata rakennustyövaiheessa tarpeeksi hyvin.
”Usein näkee, että rakennuskohteissa katto on auki, sitä peittää muovi, joka lepattaa tuulessa, ja sade pääsee sisään. Silloin villat ja muut pinnat kastuvat jo rakennusvaiheessa.”
Rakennuspöly laskeutuu uusissa rakennuksissa vielä useita kuukausia sen valmistumisesta, Salonen kertoo. Siivousta pitäisikin hänestä jatkaa tehostetusti vielä perusteellisen loppusiivouksen jälkeen.
Uusia rakennusmateriaaleja testataan Salosen mukaan laboratorioissa, mutta ilman maaleja ja lakkaa.
”Vaikka materiaalit ovat vähäpäästöisiä, tarvittaisiin lisätietoa siitä, mitä päästöjä niistä tulee eri olosuhteissa ja yhdessä maalien ja lakkojen kanssa.”
Rakennusalan yritysten edunvalvojan Rakennusteollisuus RT:n asiantuntija Jani Kemppainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jani+kemppainen muistuttaa, että Suomessa rakennetaan nykyään noin 40 000 asuntoa vuodessa, joten kokonaisuuden kannalta ongelmia on melko vähän.
”Toki kaikki ongelmat ovat sellaisia, jotka tulee korjata pois ja saada kuntoon, koska asunto on ihmisille iso satsaus ja niiden pitää olla kunnossa.”
Kemppainen sanoo silti, että niin kauan kuin asuntoja on rakentamassa ihminen, inhimillisiä virheitä voi sattua. Jätkäsaaren vihreistä vihrein -korttelin tapauksesta hän toteaa, että olisi tärkeää selvittää, mistä ilmanvaihto-ongelmat jatkuvat.
”Viherkattoja on Suomessa vielä vähän, ja olisi todella hyvä tutkia, vaikuttavatko esimerkiksi ne pölyn muodostukseen.”
Kemppainen ei usko, että Jätkäsaaren tapauksessa kyse on enää rakennuspölystä. Olisikin tärkeää tutkia, mistä pölyä tulee niin paljon, hän sanoo.
”Yksi mahdollisuus voi olla, että Jätkäsaaressa pölyn määrä ulkoilmassa vain yksinkertaisesti on todella kova alueen rakennustyömaiden takia.”
Rämö sanoo Helsingin Jätkäsaaren vihreistä vihrein -korttelin epäiltyjen sisäilmaongelmien olevan tuttuja Asumisterveysliitolle.
HS kertoi tiistaina kolmesta entisestä asukkaasta, jotka muuttivat pois kyseisestä asuinkorttelista terveysoireiden takia. Talon rakennuttaja ja omistaja kiistää ongelmat ja vetoaa asunnoissa tehtyihin tutkimuksiin.
Lue lisää: Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi – Omistaja kiistää ongelmathttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006313091.html
Rämön mukaan Asumisterveysliitolle on tullut yhteydenottoja viime vuosina erityisesti pääkaupunkiseudun uusista taloista.
”Uusissa kerrostaloissa on sellaisia materiaaleja, jotka luovuttavat sisäilmaan niiden [materiaalien] ominaisuuksista johtuvia päästöjä, jotka voivat olla niin merkittävän suuria, että ihmiset saavat niistä terveydellisiä oireita jo pian sisäänmuuton jälkeen.”
Jos sisäilmaongelmista on kärsinyt aikaisemmissa asunnoissa, uudessa talossa oireet saattavat lisääntyä entisestään. Rämön mukaan tämä johtuu siitä, että uusissa taloissa käytetään sellaisia materiaaliyhdistelmiä, joita ei ole testattu aikaisemmin.
”Ihmiset odottavat, että muuttaessaan uuteen asuntoon he saavat turvallisen, terveellisen asunnon. Asia ei nykypäivänä ole aina näin.”
Rämön mukaan ihmisten tulisi huomioida myös mahdolliset uudet kalusteet, joiden päästöt saattavat lisätä sisäilmaongelmia.
”Uusissa kalusteissa on kaiken maailman kemikaaleja, joiden tehtävänä on turvata palontorjuntaa, kulutuksen kestoa, värien pitävyyttä... Nämä ominaisuudet saadaan aikaan erilaisilla kemikaaleilla.”
Pääkaupunkiseudulta yhteydenottoja tulee enemmän, koska myös asumisrakentaminen on siellä runsaampaa.
Rämön mukaan kyseessä on usein uusi vuokra- tai opiskelijatalo.
”Kun opiskelijat saavat asunnon, he suhtautuvat asunnon saantiin nöyrästi ja kärsivät pitkään. Opiskelumotivaatio häviää, kun odottamattomat oireet pahenevat.”
Rämö ihmettelee, ettei asunnontarjoajille tunnu olevan enää tärkeää tarjota hyvää asumista vaan tavoitteena onkin saada mahdollisimman hyvä voitto.
Ensimmäiseksi varoitusmerkiksi mahdollisista sisäilmaongelmista Rämö nimeää asuntoon kuulumattoman tai pistävän hajun.
”Ihmiset kertovat yleensä aina yhteydenotossaan, että havaitsivat jonkin oudon tai pistävän hajun huoneistoon astuessaan. Se on se, mitä tulee aina kuunnella”, hän sanoo.
”Monet muuttavat siitä huolimatta. Mutta sitten alkavat ärsytysoireet, kuten silmien kirvely, ihon polte tai yskä, tai lapset alkavat sairastaa, lemmikkieläimet oireilevat ja menettävät ruokahalun tai niiden turkista tulee eloton.”
Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen professori Heidi Salonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+salonen kertoo uudiskohteiden sisäilmaongelmien saattavan usein johtua siitä, että pintoja ei suojata rakennustyövaiheessa tarpeeksi hyvin.
”Usein näkee, että rakennuskohteissa katto on auki, sitä peittää muovi, joka lepattaa tuulessa, ja sade pääsee sisään. Silloin villat ja muut pinnat kastuvat jo rakennusvaiheessa.”
Rakennuspöly laskeutuu uusissa rakennuksissa vielä useita kuukausia sen valmistumisesta, Salonen kertoo. Siivousta pitäisikin hänestä jatkaa tehostetusti vielä perusteellisen loppusiivouksen jälkeen.
Uusia rakennusmateriaaleja testataan Salosen mukaan laboratorioissa, mutta ilman maaleja ja lakkaa.
”Vaikka materiaalit ovat vähäpäästöisiä, tarvittaisiin lisätietoa siitä, mitä päästöjä niistä tulee eri olosuhteissa ja yhdessä maalien ja lakkojen kanssa.”
Rakennusalan yritysten edunvalvojan Rakennusteollisuus RT:n asiantuntija Jani Kemppainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jani+kemppainen muistuttaa, että Suomessa rakennetaan nykyään noin 40 000 asuntoa vuodessa, joten kokonaisuuden kannalta ongelmia on melko vähän.
”Toki kaikki ongelmat ovat sellaisia, jotka tulee korjata pois ja saada kuntoon, koska asunto on ihmisille iso satsaus ja niiden pitää olla kunnossa.”
Kemppainen sanoo silti, että niin kauan kuin asuntoja on rakentamassa ihminen, inhimillisiä virheitä voi sattua. Jätkäsaaren vihreistä vihrein -korttelin tapauksesta hän toteaa, että olisi tärkeää selvittää, mistä ilmanvaihto-ongelmat jatkuvat.
”Viherkattoja on Suomessa vielä vähän, ja olisi todella hyvä tutkia, vaikuttavatko esimerkiksi ne pölyn muodostukseen.”
Kemppainen ei usko, että Jätkäsaaren tapauksessa kyse on enää rakennuspölystä. Olisikin tärkeää tutkia, mistä pölyä tulee niin paljon, hän sanoo.
”Yksi mahdollisuus voi olla, että Jätkäsaaressa pölyn määrä ulkoilmassa vain yksinkertaisesti on todella kova alueen rakennustyömaiden takia.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Sisäilman ongelmat Seuraa
- Asuminen Seuraa
- Helsinki Seuraa
- Rakentaminen Seuraa
- Minja Rantavaara Seuraa
Kommentit