Samaa pohti Kansalliskirjastossa tietojärjestelmäasiantuntijana työskentelevä Osma Suominenhttps://www.hs.fi/haku/?query=osma+suominen. Noin puoli vuotta sitten Suominen loi vapaa-ajallaan Twitteriin Väri-Signe Bot -ohjelman, joka julkaisee Signe Branderin kuvista väritettyjä versioita.
Lopputulos on hätkähdyttävä – kun yli sata vuotta vanhat kuvat näkee väreissä, niistä erottaa selkeämmin kiinnostavia yksityiskohtia. Historiallinen kaupunki tulee eläväksi, ja on helpompi kuvitella, minkälaista elämä oli ennen.
Suominen kertoo, että Väri-Signehttps://twitter.com/varisigne?lang=fi sai alkunsa sen jälkeen, kun hän törmäsi keväällä Twitterissä Jason Anticinhttps://www.hs.fi/haku/?query=jason+anticin (Twitterissä @citnaj) kehittämään Deoldify-algoritmiin. Antic tunnetaan juuri Deoldify-algoritmin kehittämisestä. Hän on kiinnostunut mustavalkokuvien ja -videoiden restauroinnista ja niiden värittämisestä.
Deoldify on koulutettu värittämään mustavalkokuvia ja -videoita.


Syväoppimiseen perustuvalle koneoppimismallille on syötetty useita mustavalko- ja värikuvapareja ja opetettu se tunnistamaan kuvista sellaisia yksityiskohtia kuin ihmiskasvot ja iho, vaatteet, taivas, kasvillisuus ja ajoneuvot. Niille se sitten arvaa omasta mielestään todennäköisimmän värin.
”Katsoin, että onpa hienoja kuvia! Olin jo aikaisemmin etsinyt algoritmia, joka värittää kuvia, mutta ne eivät olleet yhtä hyviä. Ajattelin, että hienoa, kun joku on saanut tämän toimimaan!”
Suominen alkoi heti miettiä, mihin algoritmia voisi soveltaa. Heti ensimmäisenä mieleen tulivat Signe Branderin kuvat Helsingistä.
”Tiesin, että Twitterissä on Petri Pusanhttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+pusan tekemä botti @signebrander, joka julkaisee Branderin alkuperäiskuvia Kaupunginmuseon ja Museoviraston kokoelmista. Päätin tehdä oman botin, joka julkaisee näistä samoista kuvista Deoldifyn värittämiä versioita”, Suominen sanoo.


Miksi alkuperäiset mustavalkokuvat pitäisi värittää? Mitä lisäarvoa @varisigne tuo Branderin kuville?
”Mielestäni kuvista tulee jotenkin elävämpiä. Helposti mustavalkokuvista tulee sellainen illuusio, että sata vuotta sitten kaikki oli harmaampaa, vaikka eihän se tietenkään niin ole”, Suominen sanoo.
”Värit herättävät kuvat henkiin”, hän jatkaa.
Käytännössä Suominen toteutti oman bottinsa niin, että hän latasi yhteensä 3 200 Signe Brander Botin julkaisemaa kuvaa itselleen ja ajoi niille Deoldify-algoritmin käyttäen apuna Googlen Colab Notebooks -ympäristöä. Kun tuplat poistettiin, jäljelle jäi 1 409 kuvaa.
”Laskenta kesti vajaan tunnin eli pari sekuntia per kuva”, Suominen kertoo.
Valmiit värikuvat hän latasi takaisin itselleen ja teki niiden ympärille botin, joka seuraa @signebrander-bottia. Aina kun se julkaisee Twitterissä kuvan, botti kaivaa esiin vastaavan (jo valmiiksi väritetyn) värikuvan ja julkaisee sen vastauksena alkuperäiseen.
”Ideasta valmiiseen toteutukseen ei mennyt kuin muutama päivä, koska olin tehnyt muitakin Twitter-botteja jo aiemmin, esimerkiksi Finna.fi-palvelun kuvia hyödyntävän Finna Botin”, Suominen kertoo.
Nyt Väri-Signe on pyörinyt omillaan jo puolisen vuotta ja kerännyt yli viisisataa seuraajaa ja runsaasti tykkäyksiä. Botti toimii automaattisesti. Jos Signe Brander Botin twiittaamaa kuvaa ei löydy, Väri-Signe vain jättää sen välistä.
”En ole oikeastaan koskenut bottiin sen jälkeen, kun sen pystytin”, Suominen sanoo.


HS kertoihttps://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006258455.html lokakuun Kuukausiliitteen jutussa Tommi Rossistahttps://www.hs.fi/haku/?query=tommi+rossista, joka värittää vanhoja valokuvia käsityönä. Jutussa Helsingin yliopiston psykologian tutkija Jukka Häkkinen https://www.hs.fi/haku/?query=jukka+hakkinensanoi, että värilliset kuvat voivat auttaa tuomaan historiallisia tapahtumia lähemmäs, mustavalkoisuus saattaa nimittäin korostaa etäisyyttä.
”Kun kuva väritetään, historia muuttuu todellisemmaksi ja läheisemmäksi. Tulee tunne, että tilanne ei olekaan niin erilainen. Ihmiset eivät olekaan erilaisia kuin nyt”, Häkkinen sanoo jutussa.
Samassa jutussa kerrotaan, että yhden kuvan värittämiseen Rossilla menee toisinaan kymmenen tuntia, joskus taas 150. Suuri osa ajasta menee taustatyöhön. Rossi pyrkii saamaan värit vastaamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä. Siksi hän tutkii paljon historiaa, viettää aikaa museoissa ja konsultoi asiantuntijoita.
Myös Suominen on sitä mieltä, että valokuvien värittäminen käsin tuottaa ainutlaatuista jälkeä – sellaista, jota ei tietotekniikan avulla tavoiteta.
”On silti hauska kokeilla, kuinka tietokone tekee päivien työn ihan kohtuullisen hyvin kahdessa sekunnissa. Tietenkään lopputulos ei ole täydellinen, eikä sitä voi verrata ihmisen tekemään, mutta kyllä kuvista näinkin tulee ihan hienoja.”
Pystyisikö kuka tahansa halutessaan kehittämään Twitteriin botin? Mitä pitäisi sitä ennen osata?
”Hieman pitää osata koodata, että saa botin pystyyn. Ihan kylmiltään ei voi bottia luoda, mutta jos joku innostuisi, niin netti on täynnä erilaisia tutoriaaleja.”
Suominen kertoo seuranneensa tietotekniikkaa lapsesta asti, jo yli kolmekymmentä vuotta.
”On jännä seurata uusia mahdollisuuksia. Saattaa huomata, että sellaiset asiat, joiden on kuvitellut olevan todella hankalia koneelle, onnistuvatkin. Ja toisaalta jotkin asiat ovat todella vaikeita, kuten luonnollisen kielen ymmärtäminen ja kysymyksiin vastaaminen. Sellaista palvelua tarjoavan botin kehittäminen vaatii valtavat resurssit.”
Oikaisu 20.11. klo 14.00: Kuva Kaisaniemen puistosta on vuodelta 1912, ei 1902.
- Valokuvaus Seuraa
- Datajournalismi Seuraa
- Historia Seuraa
- Internet Seuraa
- Twitter Seuraa
Kommentit