Jätkäsaaren uusin maamerkki on pian valmis: Puukortteliin nousi uusi koti menestysyhtiö Supercellille

Helsingin Jätkäsaareen rakentuva Wood City on kohdannut matkan varrella monta mutkaa, mutta nyt toimisto- ja asuinkortteli alkaa kääntyä rakennustöiden osalta voiton puolelle. ­Alueen asuinkerrostalot valmistuivat viime talvena, ja Supercellille rakennettava uusi puutoimisto valmistuu syksyllä 2020.

Myös hotellirakennuksen sijoittaja- ja vuokralaisneuvotteluita on käyty viime kuukaudet tiiviisti. ”Neuvotteluissa ollaan loppumetreillä, ja hotellioperaattori on selvillä lähiaikoina”, sanoo SRV:n kehitysjohtaja ja Wood City -hankkeen projektipäällikkö Antti Aaltonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+aaltonen.

Samalla tasaantunee myös Aaltosen oma syke, sillä Wood City on SRV:lle monella tapaa ainutlaatuinen projekti. Merenrantakortteli koostuu kahdesta 8-kerroksisesta asuinkerrostalosta, 13 000 neliön toimistokiinteistöstä, pysäköintitalosta sekä lähes 200 huoneen hotellista, jonka on määrä valmistua vuoden 2021 aikana.

Vastaavaa kaupunkiasumista, työssäkäyntiä ja majoitusta yhdistävää ”puukorttelia” ei ole tällaisessa mittakaavassa Suomessa aiemmin toteutettu. Wood Cityn valmistuttua siellä asuu ja asioi päivittäin 700–800 ihmistä.

Hanke on saanut julkisuutta paitsi näyttävästä arkkitehtuurista myös asuinkerrostalojen rakennusvaiheen aikaisista kosteusongelmista. Niiden syyksi paljastui lvl-elementtien koivuvanerikiin­nikkeiden virheellinen mate­riaalivalinta.

Toimistotalon työmaalla on ollut alusta lähtien tarkka kosteudenhallintasuunnitelma, johon kaikki projektin osapuolet ovat sitoutuneet koko rakentamisen ajan. Puiset, kosteudelle herkät osat ja rakennusmateriaalit on suojattu huolellisesti sekä kuljetuksessa että varastoinnissa ja asentamisen aikana on noudatettu tehtyä suunnitelmaa. Suunnitelma on myös tärkeä osa uusien työntekijöiden perehdytystä.

”Onhan tämä ollut kiistatta opettavainen projekti, josta on tullut kuin oma baby”, Aaltonen tunnustaa.

Wood City on opettanut perinteisille rakentajille paljon muutakin – parhaimmillaan aivan uuden tulokulman koko rakentamiseen ja suunnitteluun.

”Kun tavoitteena on maailman paras ja puhtaasti asiakkaan tarpeisiin räätälöity työskentely-ympäristö, siihen ei enää riitä perinteinen avokonttori muutamalla väliseinällä ja neuvottelutilalla”, Aaltonen sanoo.

Talon eri kerroksista toki löytyy myös edellä kuvattua perinteistä toimistotilaa, mutta valtaosa neliöistä jalostetaan 8–30 hengen tiimien tarpeisiin – paljon puhuttua muuntojoustavuutta unohtamatta.

”Idea on, että tarvittavat muutokset voidaan tehdä nopeasti ja mahdollisimman vähällä vaivalla”, kehitysjohtaja kertoo.

Supercelliläiset ovatkin Aaltosen mukaan haastaneet SRV:läisiä terveellä tavalla ja pakottaneet asenteellaan miettimään monia perinteisiä ajatus- ja toteutusmalleja uusiksi.

”Vaikka tämä on ollut perinteinen kvr-urakka, niin eri osapuolten välisen yhteistyön osalta ollaan selvästi lähempänä allianssimallia”, Aaltonen kertoo.

Puu valtaa hiljalleen alaa kerrostalorakentamisessa, mutta toimitilakiinteistöissä hyödynnetään edelleen lähes yksinomaan terästä, betonia ja lasia. Supercellille puu oli luonteensa ja ympäristöystävällisyytensä vuoksi selkeä valinta.

Aaltonen painottaa itse olevansa materiaalineutraali ja muistuttaa, ettei Wood Citykään rakentuisi ilman betonia ja terästä. Hän onkin harmissaan puu- ja betonileirien välisestä vastakkainasettelusta, jossa rakennusmateriaalien ympäristörasitus ja hiilijalanjälki on otettu alati vahvemmiksi lyömäaseiksi ja aina itselle edullisimmassa valossa.

”Totuus on huomattavasti monisyisempi, sillä molempia tarvitaan. Jokaiseen puutaloon on edelleen tehtävä perustukset betonista”, Aaltonen muistuttaa.

Hän kuitenkin uskoo, että uusien ja näyttävien kohteiden myötä kiinnostus puuta kohtaan kasvaa myös liiketilarakentamisessa. Osalle sijoittajista ja asiakkaista se tuntuu myös tuoreemmalta ja ekologisemmalta vaihtoehdolta.

Kaupungistumisen myötä pelloille nopeasti rakennettujen kauppakeskusten ja teknologiakylien aika alkaa joka tapauksessa olla ohi.

”Rakennusten elinkaarta on muutenkin entistä vai­keampaa ennustaa. Kukapa osaa varmuudella sanoa, ovatko nyt rakennettavat toimitilat ylipäätään enää käytössä esimerkiksi 50 vuoden päästä”, Aaltonen muistuttaa.