Kaupunki

Selvitys: Vantaan ratikka kasvattaisi kuntaverotuloja, kun kaupunkiin muuttaisi varakkaampaa väkeä

Vantaan ratikan kiinteistötaloudelliseksi hyödyksi arvioidaan yhteensä 200 miljoonaa euroa. Valtuusto päättänee pikaraitiotien jatkosta joulukuussa.

Vantaalle kaavailluista raitioteistä on valmistunut kuntataloudellinen arvio.

HS:n haltuunsa saamassa asiakirjassa arvioidaan raitiotien rakentamisen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Vantaan kaupunkiin.

Selvityksessä arvioidaan raitiotien infrainvestoinnista ja liikennöintikustannuksista, raitiotien mahdollistamasta uudesta maankäytöstä ja lisääntyneen joukkoliikennematkustuksen tuottamista lipputuloista aiheutuvia vaikutuksia.

”Kuntataloudellinen arviointi perustuu tässä suunnitteluvaiheessa vielä hyvin epävarmoille lähtötiedoille”, selvityksessä mainitaan.

Hankkeen edetessä arvioita on mahdollista päivittää ja tarkentaa.

Kuntataloudellisessa arviossa raitioteitä verrataan vaihtoehtoiseen sähköbussiratkaisuun.

Raitiotien rakentamisen arvioidaan nostavan maan arvoa vaikutusalueella. Asuinrakentamisen uskotaan kasvavan ratikan alueella noin 30 prosentilla sähköbussiratkaisuun nähden. Toimitilarakentamisen arvioidaan lisääntyvän noin 15 prosentilla.

Vantaan ratikan kiinteistötaloudelliseksi hyödyksi arvioidaan yhteensä 200 miljoonaa euroa suhteessa sähköbussiratkaisuun. Ratikka arvioidaan 200 miljoonaa euroa sähköbussiratkaisua paremmaksi.

Selvityksessä todetaan, että uusien asuinalueiden tulotaso ja verotulokertymä ovat korkeampia kuin vastaavalla sijainnilla olevilla muutoin samantyyppisillä alueilla. Tällä lähtöoletuksella asuin- ja toimitilarakentaminen tuottaa kaupungille 40 vuoden tarkastelujaksolla yhteensä noin 45 miljoonan euron tuoton.

Kuntaverokertymän uskotaan siis kasvavan, kun ratikan vuoksi alueelle muuttaa varakkaampaa väkeä.

”On perusteltua olettaa, että tulotaso ja verotulokertymä ovat uusilla alueilla korkeampia kuin vastaavalla sijainnilla olevilla muutoin samantyyppisillä alueilla”, arviossa todetaan.



Rakentamisesta palautuvien kunnallisverojen lisääntyminen johtuu raitiotien rakentamisen työllisyysvaikutuksista.

Raitiotien rakentaminen ja siihen sidonnainen asuinrakentaminen arvioidaan kustannuksiltaan merkittäviksi hankkeiksi, ja niiden työllistävää vaikutusta pidetään suurena.

Vantaalle kohdistuva viitteellinen kunnallisverotulo ratikan rakentamisesta olisi noin 5 miljoonaa euroa ja raitiotiehen sidonnaisesta talonrakentamisesta noin 30 miljoonaa euroa.

Vantaalle infrainvestoinnista, hallinto- ja ylläpitokustannuksista, liikennöintikustannuksista ja lipputulojen muutoksesta aiheutuvat kulut ovat 40 vuoden aikana arviolta noin 345 miljoonaa euroa.

Valtuusto päättänee pikaraitiotien jatkosta joulukuussa.

Suunniteltu linja ulottuisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta kauppakeskus Jumbon kautta Tikkurilaan, Hakunilaan ja Länsimäkeen. Helsinki puolestaan suunnittelee yhteyttä Vantaan rajalta Mellunmäen metroasemalle

Vuoden 2020 budjettikirjassa on 1,5 miljoonan euron määrärahavaraus, jonka ehtona on, että hanke hyväksytään valtion ja seudun kuntien neuvottelemaan maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (mal).

Pikaraitiotien suunnittelukulut on arvioitu kokonaisuudessaan noin 20 miljoonaksi euroksi kolmen vuoden aikana. Jos hanke hyväksytään mal-listalle, valtio osallistunee suunnitteluun ja rakentamiseen noin kolmanneksella.

Raitiotieinvestointi on yhteensä 390 miljoonan euron arvoinen, ja raitiotien rakentaminen kestäisi viisi vuotta.

Oikaisu 26.11. kello 10.39: Toisin kuin artikkelissa väitettiin Vantaan ratikan kiinteistötaloudellisia hyötyjä ei arvioitu 200 miljoonaksi euroksi. Oikea arvio on 680 miljoonaa euroa. Tosiasiassa ratikan hyödyt arvioitiin 200 miljoonaa euroa paremmiksi kuin sähköbussin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    2. 2

      Uusi tieteelle tuntematon virus löytyi Brasiliasta – Sen geenit eivät muistuta mitään aiemmin tunnettuja

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun

    5. 5

      Luonnonsuojelijat kauhuissaan: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria paikoin koskematonta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    4. 4

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää