Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki kannattaa aikalisää Östersundomin suhteen – oikeus kumosi 100 000 asukkaan uuden kaupunginosan luontoarvojen takia

Helsingin massiiviset rakennushankkeet kaupungin itälaidalla Östersundomissa saivat perjantaina lunta tupaan, kun hallinto-oikeus totesi alueen yleiskaavan lainvastaiseksi.

Kaava siis kumottiin, ja syynä ovat pitkälti alueen luontoarvot.

”Oli olemassa vaara, että Natura-alueen välittömään läheisyyteen osoitetut uudet rakentamisalueet ja kaavaratkaisun tarkoittama muu asukasmäärän voimakas lisääntyminen heikentävät merkittävästi suojelun perusteena olevia luonnonarvoja Natura 2000 -alueella”, hallinto-oikeuden tiedotteessa perustellaan.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen yleiskaavan kaava-alueen pinta-ala on 44,5 neliökilometriä, josta maa-aluetta on noin 39 neliökilometriä.

Östersundomin kaava-alue on Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen. Sinne on suunniteltu jopa 100 000 asukkaan ja 30 000 työpaikan kaupunginosia.

Alueen joukkoliikenne perustuu metroon, ja Helsinki on toivonut metron rakentamiseen Vantaan apua. Metro kulkisi myös Vantaan kautta.

Vantaalla ei kuitenkaan ole ollut hoppua eikä halua ryhtyä metroprojektiin.

Samaan yhtälöön sovitellaan siis metroa, mittavaa asuinaluetta ja arvokasta luontoa.

”Metroinvestointi on perusteltu silloin, kun asukkaita on aika paljon. Iso asukasmäärä yhdistettynä merkittäviin luontoarvoihin ja niiden turvaamiseen on ollut se vaikea yhtälö”, sanoo Helsingin maankäytöstä ja rakentamisesta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=anni+sinnemaki (vihr).

Östersundomin osayleiskaavan laatiminen on ollut pitkä ja mutkikas prosessi. Nyt vastatuuleen joutui jo kolmas kaavavaihtoehto. Siihen sisältyi ratkaisu jättää osa alueesta selvitysalueeksi, jossa luontoarvoja turvaava rakentaminen olisi sijoiteltu vasta myöhemmin.

”Se oli juridisesti epävarma ratkaisu. Tämä ei ehkä ollut hirveän yllättävä päätös oikeudelta”, Sinnemäki arvioi hallinto-oikeuden ratkaisua.

Sinnemäki nostaa esiin, että maailma on muuttunut runsaasti siitä, kun alue liitettiin Helsinkiin vuonna 2009. Esimerkiksi pientaloalueiden sijasta kysyntä suuntautuu hänen mukaansa voimakkaasti kerrostaloasumiseen koko pääkaupunkiseudulla.

”Ajattelen, että tässä kannattaa nyt ottaa aikalisä ja hengähtää.”

Sinnemäen mukaan Helsingin rakentamisen suunnittelu kohdistuu tällä hetkellä muille alueille kuin Östersundomiin. Näitä 2020-luvun hankkeita ovat erityisesti Vihdintien ja Tuusulanväylän bulevardisoinnit sekä Malmin lentokentän alueen muuttaminen asuinalueeksi sekä lukuisat täydennysrakentamishankkeet.

Sinnemäen mielestä nyt olisi parasta katsoa rauhassa, mikä olisi tulevaisuudessa paras mahdollinen suunnitteluratkaisu Östersundomiin. Alueen rakentaminen olisi todennäköisesti ollut ilman takapakkiakin vasta 2030–2040-lukujen asia.

On vasta harkinnassa, valittaako Helsingin kaupunki hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

”Ratkaisu on meille tietysti pettymys. Nyt on syytä tarkastella hallinto-oikeuden perusteluja huolella. Arvioimme tilanteen ja sen, onko tästä päätöksestä valittamiselle edellytyksiä”, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Ahohttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+aho.

Aho toimii myös Östersundom-toimikunnan puheenjohtajana. Kuntien yhteinen toimielin päätti lopullisesti yleiskaavasta 11. joulukuuta 2018. Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustot olivat aiemmin päättäneet saman sisältöisillä päätöksillään puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäshttps://www.hs.fi/haku/?query=otso+kivekas (vihr) sanoo, että hallinto-oikeuden päätös käydään huolellisesti läpi ja sitten mietitään, miten edetä.

”On koko ajan ollut tiedossa, että alueen luontoarvojen ja asutuksen yhdistäminen on haasteellista. Nyt me tiedämme, mitkä ovat reunaehdot.”

Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtajan Eveliina Heinäluomanhttps://www.hs.fi/haku/?query=eveliina+heinaluoman (sd) mukaan ratkaisu on pettymys.

”Östersundomin alue on jäänyt pitkäksi aikaa kehittämättä ja alueen asukkaat ovat odottaneet erityisesti julkisen liikenteen palvelujen parantamista”, Heinäluoma kommentoi tekstiviestillä.

Hän viestittää odottavansa virkakunnan analyysiä. Sen jälkeen on Heinäluoman mukaan pohdittava, onko päätöksessä perusteita valitukselle Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallituksen puheenjohtaja Risto Rautavahttps://www.hs.fi/haku/?query=risto+rautava (kok) muistuttaa, että Östersundomiin on kaavailtu sekä metro- että pikaraitiotieyhteyttä. Isojen joukkoliikennehankkeiden tulevaisuus riippuu siitä, kuinka paljon uusia asukkaita alueelle tulee.

”Täytyy nyt lukea päätös, ja katsoa, onko syytä valittaa.”

Rautava katsoo, että alueen yleiskaavaa on laadittu erittäin huolellisesti, ja hallinto-oikeuden hylkäys tekee kaavoituksesta erittäin vaikeaa. Jos Östersundomia ei voida kaavoittaa niin suurelle asukasmäärälle kuin nyt on suunniteltu, se nostaa välillisesti asumiskustannuksia muualla.

Östersundomin kaava-alue muodostuu suurimmaksi osaksi Sipoon entisistä länsiosista, jotka liitettiin maan hallituksen päätöksellä Helsinkiin vuonna 2009.

Liitoksen jälkeen Helsinki on hankkinut maata Östersundomista ja asettanut alueen laajalti rakennuskieltoon. Rakentamisen aloitus ei kuitenkaan ole lähelläkään.

Alueen rakentamissuunnitelmia on muokattu useaan otteeseen pääasiassa luonnonsuojelusyistä. Rakentamista on osoitettu eri paikkoihin ja Östersundomin liikenteen perustaksi ajatellun metron linjausta on vaihdettu.

Yleiskaavasta tehtiin hallinto-oikeuteen yhteensä kahdeksan valitusta. Valitusten takana oli luonnonsuojeluyhdistysten ja yksityishenkilöiden lisäksi myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Yleiskaavan kumoamisen lisäksi hallinto-oikeus hylkäsi perjantaina maakuntakaavasta tehdyt, Östersundomia koskevat valitukset.