Itä-Helsingissä rakennetaan kahta taloa käsin veistetyistä hirsistä

Itä-Helsingissä Kurkimäen ja Kontulan rajalla on 300 neliön tontti, johon on noussut Helsingin kaksi ensimmäistä minitaloa.

Sen lisäksi, että miniomakotitalot ovat kompaktin kokoisia, 60 neliötä, niistä tekee erityisen myös niiden rakennusmateriaali, perinteinen hirsi.

Minitalojen rakennuttaja, Janne Kilpinen https://www.hs.fi/haku/?query=janne+kilpinenodottaa jo innoissaan helmikuuta, jolloin he muuttavat toiseen hirsitaloista yhdessä poikansa kanssa. Toiseen taloista Kilpinen etsii myöhemmin vuokralaisen.

Minitalojen edustalle jää vain pieni piha, mutta sekin on Kilpisen mieleen: imurointi ja ruohonleikkuu kun eivät olet kemistinä työskentelevän isän lempipuuhia.

Idea minitalosta alkoi muutama vuosi sitten, kun Kilpinen näki kuvan arkkitehti Maria Klemetzinhttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+klemetzin suunnittelemasta minitalosta ja ajatteli, että sellaisessa asuminen kuulosti hauskalta.

Noin puolitoista vuotta sitten Kilpinen voitti lapsiperheille suunnatussa kaupungin vuokratonttiarpajaisissa perheelleen 300 neliön vuokratontin Mellunkylästä. Kilpinen ilmoitti ottavansa tontin vastaan, mutta kertoi haluavansa rakennuttaa siihen minitalon.

”Siitä alkoikin seikkailu”, Kilpinen sanoo.

Kilpiselle selvisi pian, ettei lupaa minitalon rakentamiseen ollut helppo saada. Hänen mukaansa kaupungin ensimmäinen reaktio oli, että minitalo on tonttimaan tuhlausta eikä tontti ole tarkoitettu niin pienelle talolle.

Seuraavaksi Kilpinen ja Klemetz ehdottivat, että tontille tehtäisiin kaksi minitaloa. Kaupunki ei edelleenkään antanut rakennuslupaa.

Kompromissia ei löytynyt, mutta Kilpiseltä eivät keinot loppuneet: hän järjesti pienen mielenosoituksen Helsingin rakennusvalvonta­palveluiden tilojen eteen. Mielenosoitukseen osallistui pieni porukka, ja mukana oli Kilpisen biokaasulla toimiva linja-auto, jonka kyljessä oli banderolli tekstillä: ”Vääränlainen lapsiperhe”.

”Me olemme pieni lapsiperhe: minä ja poikani, enkä saanut rakentaa meidän perheelle sopivaa taloa. Sellaista tonttia ei ollut olemassakaan, johon minitalon saisi tehdä.”

Mielenosoitus oli pieni, mutta tuloksekas. Pikku hiljaa kompromissi suunnitelmiin löydettiin. Minitaloihin lisättiin neliöitä lisäosalla ja yläkertaa korottamalla. Lopulta puolentoista vuoden selvittelyjen jälkeen Kilpinen sai kahdelle minihirsitalolle rakennusluvan.

Klemetz kertoo että Kilpisen hirsitalot ovat ensimmäiset minitalot Helsingissä. Samantapaisia ratkaisuja on rakennettu aikaisemmin muutamia esimerkiksi Vantaalle, mutta Helsingissä ei ole ollut aikaisemmin minitaloille sopivia tontteja.

Klemetzin mielestä se on outoa, koska Helsingin väestöstä löytyy paljon Kilpisen tapaisia pieniä perheitä. Turhien neliöiden rakentaminen on sekä kustannusten että energian haaskausta.

”Mutta tässä on nyt malli. Ihmiset näkevät millaisia nämä ovat ja huomaavat, että tällaisissa pystyy elämään. Ehkä sitten tulee kysyntää enemmän pienille tonteille.”

Minitaloja suunnitteleva Klemetz kertoo, että talojen listahinta on lämmityksineen ilman perusteita normaalisti noin 159 000 euroa, kaksikerroksisen vähän alle 200 000 euroa. Kilpisen talot ovat tulleet kuitenkin ”merkittävästi kalliimmaksi”, koska materiaalina on hirsi, ja taloihin on tehty paljon ekoratkaisuja.

Yhdessä talossa on käytetty 20 tonnia käsinveistettyä hirttä. Arkkitehti Klemetz sivelee talon ulkoseinää.

”Tämä talo on kuin veistos, taideteos”, sanoo Klemetz.

Talojen sisäpuolella hirsipinta jää näkyviin sellaisenaan. Yrityksistä huolimatta Kilpinen ei ole saanut kaupungilta lupaa jättää hirsipintaa näkyviin sen ulkopinnalle. Helsingissä hirsi ei Klemetzin mukaan saa jäädä näkyviin, koska se ei sovi kaupunkimaisemaan.

”Ajatellaan, että se on liian landemaista.”

Hirsirakenteisissa minitaloissa lämmitysmuotona toimii Helsingin ensimmäiset energiapaalut: Maalämpö, joka kerätään perustuspaaluista. Paaluihin on sijoitettu lämpökeräinputket, joiden avulla talot lämpiävät. Tekniikka mahdollistaa kesällä lämmön varastoinnin maahan.

Kilpinen halusi hirsitalon, koska pitää puun olemuksesta, väristä ja perinteisistä rakennusmetodeista.

Lisäksi hirsi hengittää, sitoo kosteutta ja lämpöä. Puun sitoma hiili säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään.

”Ilmastonmuutoksen kannalta on parempi tehdä talo hirrestä kuin vaikka betonista”, Kilpinen sanoo.

Käsinveistetyt hirret tuotiin Petroskoista, Venäjältä. Hirret veistettiin ja koottiin Petroskoissa talojen harjaan asti. Sitten ne purettiin, lastattiin rekkaan, kuljetettiin Helsinkiin ja koottiin viidessä päivässä takaisin kasaan.

Nyt Kilpinen esittelee tulevaa kylpyhuonetta, avointa keittiö- ja olohuoneratkaisua sekä yläkertaa, johon on jaettu omat huoneet isälle ja pojalle. Kattoterassille tulee istuskelutilan lisäksi viherhuone.

Tontin pihalle Kilpinen rakentaa molemmille taloille yhteisen puusaunan ja autotallin. Ehkä tulevaisuudessa tulevan vuokralaisen kanssa voisi olla yhteinen biokaasu- tai sähköauto, Kilpinen miettii.

Hirsipinta ja talojen muoto ovat herättäneet paljon uteliaisuutta naapurustossa.

”On ollut hauska huomata, että todella monet, jotka kävelevät ohitse jäävät joko tuijottamaan tai ottamaan kuvia, autoilijat pysähtyvät välillä katsomaan.”