Kaupunki

Aurora Karamzin oli Helsingin vaikutusvaltaisimpia ihmisiä – nyt 20 perhettä ylläpitää venäläisen aateliston perinteitä Suomessa

Suomen venäläiseen aatelisyhdistykseen kuuluu 20 perhettä, vaikka Venäjän entisen yläluokan jälkeläisiä elää enemmänkin Suomessa. ”Moni on olosuhteiden pakosta suomentanut nimensä ja assimiloitunut”, sanoo puheenjohtaja Veronica Shenshin.

Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n ja hänen perheensä surmaamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Suomen venäläinen aatelisyhdistys teki merkkivuoden kunniaksi retken Langinkoskelle Kotkaan, missä sijaitsee keisariperheelle kesänviettopaikaksi rakennettu kalastusmaja.

”Halusimme muistaa Nikolai II:n murhauttamiseen liittyneitä surullisia tapahtumia”, sanoo aatelisyhdistyksen puheenjohtaja, filosofian tohtori Veronica Shenshin Helsingissä Hakasalmen huvilan kahviossa.

Hakasalmen huvilassa asui 1800-luvun loppupuolella Aurora Karamzin, joka on Helsingin historian vaikutusvaltaisin venäläisen aateliston edustaja.

Suomalaiseen maa-aateliin kuulunut tyttö avioitui keisariperheen toivomuksesta Venäjän rikkaimpiin miehiin kuuluneen hovijahtimestarin Paul Demidovin kanssa 1836. Avioliittonsa kautta hän nousi osaksi venäläistä aristokratiaa ja tärkeäksi vaikuttajaksi Helsingissä.


Romanovien hallitsijasuvun tarina loppui Nikolai II:n ja hänen perheensä kuolemaan heinäkuussa 1918. Keisarinvalta oli päättynyt helmikuun vallankumoukseen jo edellisenä vuonna.

Samalla myös Venäjän aatelisto menetti etuoikeutensa. Venäjän sisällissodan jälkeen moni Venäjän yläluokkaan kuulunut pakeni länteen.

Ranska ja Saksa kuuluivat suosikkikohteisiin, mutta osa jäi Suomeen, vaikka maan henkinen ilmapiiri tuntui ahdistavalta ja oleskelu rajan läheisyydessä vaaralliselta.

Suomessa elää edelleen venäläisten aatelissukujen jälkeläisiä. Suomen venäläiseen aatelisyhdistykseen kuuluu parikymmentä pääkaupunkiseudulla asuvaa perhettä, mutta aatelissukuisia olisi enemmänkin.

”Moni on olosuhteiden pakosta joutunut suomentamaan nimensä ja assimiloitunut. Menossa on jo kolmas Suomessa syntynyt sukupolvi. Juuret voivat tuntua kaukaisilta”, Shenshin sanoo.


Keisarivallan aikana aateluus oli tavoiteltu ja arvostettu status: arvonimen saattoi saada keisarilta suosionosoituksena tai lahjana ansioista taisteluissa. Nykyään aateliset juuret jopa piilotetaan.

”Kysyin kymmenen vuotta sitten tuttavaltani, että miten meitä on näin vähän Suomessa. Hän sanoi, että kyllä teitä on paljon enemmän, mutta olosuhteiden pakosta ei voida kertoa”, Shenshin sanoo.

Suomen venäläisväestön juuret juontuvat 1700-luvulle, mutta Shenshinin mukaan yksi asia ei ole vuosisatojen saatossa muuttunut: koko ajan on ollut ongelmallista olla venäläinen Suomessa.

Venäjänkieliset ovat kokeneet rasismia ja esimerkiksi työnhaussa syrjintää. Sen vuoksi venäläisissä emigranttiperheissä lapsille ei ole välttämättä opetettu venäjän kieltä.

”Venäjän kielen osaaminen ei ole mikään meriitti. Sitä ei arvosteta”, Shenshin sanoo.

Aatelisyhdistyskin on pitänyt matalaa profiilia. Yhdistys perustettiin 17 vuotta sitten Helsingissä, mutta Shenshin arvelee, että kaikki kohderyhmään kuuluvatkaan eivät tiedä siitä.

Perustajajäseniin kuuluvat Shenshinin lisäksi filosofian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti Peter Engelhardt sekä jo edesmenneet Ylen toimittaja Peter Turtschaninoff, taidemaalari Vladimir Kopteff ja opiskelija Nicholas Nekljudov. Shenshin on toiminut puheenjohtajana lähes 14 vuotta.

Ideana on tutkia sukujuuria. Yhdistys järjestää säännöllisesti sukuhistoriallisia iltoja, joissa joku jäsenistä kertoo sukunsa tarinan. Viimeksi suvustaan kertoi muusikko, keraamikko Georgij ”Ykä” Babitzin.


Shenshin sanoo, että aateluuteen kuuluu kunnioitus omia esivanhempia ja heidän sukuhistoriaansa kohtaan.

Hänen sukunsa on lähtöisin Orjolista, missä esi-isät omistivat maatiloja ja kartanoita. Tsaari Mikael I lahjoitti suvun jäsenelle aateluuden 1616. Suvun vaakuna on vuodelta 1654.

Sukuun kuuluvat runoilija Afanasi Fet sekä kenraali Vasilij N. Shenshin, joka taisteli vuoden 1812 sodassa Napoleonia vastaan. Kenraalin muotokuva löytyy Eremitaasista vuoden 1812 sodalle omistetusta galleriasta. Pietarissa hänet on haudattu Aleksanteri Nevskin Lavran hautausmaalle.

Shenshinin isoisän isä toimi jonkin aikaa Venäjän pankin johtajana Pietarissa. Hänen kuvansa painettiin silloiseen kolikkoon.

”En vain ole löytänyt sitä”, Shenshin harmittelee.

Hän edustaa sukunsa 16. sukupolvea suoraan alenevassa polvessa.

Suomen venäläiset aateliset tekevät retkiä paikkoihin, jotka liittyvät Venäjän keisarikuntaan.

Toissakesänä yhdistys järjesti Langinkosken kappelissa muistotilaisuuden Nikolai II:lle, keisarinna Aleksandra Fjodorovnalle sekä lapsille, suuriruhtinattarille Olgalle, Tatjanalle, Marialle, Anastasialle ja kruununperilliselle, suuriruhtinas Alekseille päivälleen sata vuotta heidän surmansa jälkeen.


Muistotilaisuuden toimittivat arkkipiispa Leo ja Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Tynkkynen. Arkkipiispa Leo lahjoitti Langinkosken museolle muistoksi Nikolai II:n ikonin.

”Tsaariperhe on julistettu Venäjällä pyhimykseksi ja he kuuluvat bolševikkien teloitusten kohteeksi joutuneiden lukuisten uusmarttyyrien joukkoon” Shenshin muistuttaa.

Raaseporista löytyy prinsessa Dagmarin eli keisarinna Maria Fjodorovnan mukaan nimetty lähde. Hän ja puoliso Aleksanteri III täydensivät lähteellä vesivarastojaan purjehtiessaan rannikolla 1800-luvun lopussa. Siellä yhdistys kävi viime kesänä.

Pietarissa yhdistys on vieraillut venäläisen aateliston seminaarissa. Venäjällä aatelisia juuria ei Shenshinin mukaan tarvitse enää kätkeä kuten neuvostoaikana. Päinvastoin, aateluus on suorastaan suosiossa.

Keisarivallan aikaan aateliset nauttivat monista etuoikeuksista ja hyvästä asemasta yhteiskunnassa. Nykyään aatelissukujen vesat viettävät pääasiassa niin sanottua tavallista elämää.

Shenshin on toiminut venäjän kielen ja runouden yliopisto-opettajana Yhdysvalloissa, Moskovassa ja Helsingissä.

Suomessa venäläisten aatelisten jälkeläiset ovat rikastuttaneet niin taide-, tiede- kuin liike-elämääkin.

”Henkinen perintö on jäänyt, ei niinkään raha”, Shenshin summaa.

Jutussa on käytetty lähteenä Veronica Shenshinin raporttia Venäläiset ja venäläinen kulttuuri Suomessa (2008), jonka on rahoittanut ulkoministeriö.

Oikaisu 5.12. klo 14.48: Juttuun lisätty perustajajäsen Peter Engelhardt, jota ei ollut aiemmin mainittu jutussa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    2. 2

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    5. 5

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    6. 6

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    7. 7

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    8. 8

      Ruokalastit tyhjenivät Hurstin itsenäisyyspäivän tilaisuudessa sadesäästä huolimatta

    9. 9

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    10. 10

      Helmiä, höyheniä ja kantaa­ottavuutta – Näitä trendejä stylistit ja suunnittelijat odottavat näkevänsä Linnan juhlissa tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää