Rautatieasema, Herttoniemi, Vuosaari, Puotila ja Rastila – Miksi Helsingin metron hissit ovat jatkuvasti rikki?

Miksi Helsingin metron hissit tuntuvat olevan jatkuvasti rikki?

Viime aikoina näin on ollut esimerkiksi Herttoniemen, Rautatieaseman, Vuosaaren, Puotilan ja Rastilan metroasemilla. Rautatieasemalla korjausten arvioidaanhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006279074.html kestävän ainakin neljä kuukautta, Herttoniemessä hissit ovat tuskastuttaneethttps://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006107061.html paikallisia asukkaita jo vuosikausia.

HS:n mielipidepalstalla https://www.hs.fi/paivanlehti/26112019/art-2000006320479.htmlkaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara https://www.hs.fi/haku/?query=ville+jalovaara(sd) kuvasi viime viikolla metrojen hissien olevan ”uskottavuuskysymys Helsingille”.

”Eikö maailman toimivimmassa kaupungissa pitäisi olla maailman toimivimmat hissit?” Jalovaara kysyi Herttoniemi-keskusteluun liittyvässä kirjoituksessaan.

Rikkinäiset hissit aiheuttavat merkittäviä vaikeuksia ainakin senioreille, liikuntarajoitteisille sekä lasten kanssa liikkuville.

Hisseistä vastaavalla Helsingin kaupungin liikennelaitoksella (HKL) ei olla asiasta erityisen huolissaan. Tekninen isännöitsijä Raimo Hinkkanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=raimo+hinkkanen kuvaa hissiverkoston kuntoa ”yllättävän hyväksi”.

”Kun ottaa huomioon olosuhteet, joissa ne [hissit] toimivat, kuten esimerkiksi käyttäjämäärien kasvun, ilkivallan ja tämäntyyliset asiat.”

Hinkkanen myöntää kuitenkin, että metroasemien hisseissä esiintyy pieniä ongelmia päivittäin.

Tyypillisesti minuuteista tunteihin kestäviä korjaus­käyntejä asemille kertyy Hinkkasen mukaan useita kymmeniä joka päivä. ”Raskaampien vikojen” ilmaantuessa korjaaminen venyy, kun uusia osia saatetaan odottaa viikonkin verran.

”Kieltämättä voi näyttää kentälle siltä, että meillä ei oikein mikään laite koskaan toimi”, Hinkkanen sanoo.

Hissit pysähtelevät useista syistä, Hinkkanen sanoo. Yleinen syy on esimerkiksi matkustajien mukana hisseihin päätyvä hiekoitussepeli, joka ovenrakoihin päätyessään saattaa pieninäkin määrinä estää ovien sulkeutumisen.

Joskus hissit jumiutuvat, kun henkilökuljetukseen tarkoitettuja hissejä käytetään suurten tavaroiden, kuten rullakoiden ja kuormalavojen, kuljettamiseen.

Myös ilkivalta on yleistä, Hinkkanen sanoo. Hissien sisätiloja esimerkiksi spraymaalataan tai hajotetaan tahallaan. Metroasemien hisseissä käytetään myös päihteitä, ja jotkut tekevät niihin jopa tarpeitaan.

Vaikka itse korjausprosessi olisi nopea, tulee vikaantunut hissi myös käydä käynnistämässä paikan päällä uudestaan.

Hissien pysähtely on kuitenkin myös osoitus laitteiden turvallisuusmekanismien toimivuudesta, Hinkkanen huomauttaa.

Kerran kuukaudessa metroasemien jokainen hissi käy läpi perushuollon, jonka aikana laite on pois käytöstä muutamien tuntien ajan.

HKL voisi tiedottaa kuukausihuolloista sekä huoltotoimenpiteiden luonteesta julkisuuteen paremmin, Hinkkanen myöntää. Hissien huolto ei hänen mukaansa aina näy matkustajille asti.

”Se ei aina tarkoita sitä, että hissi on aidattuna ja siellä on miehet töissä”, hän sanoo.

Julkisuudessa eniten huomiota ovat viime aikoina saaneet juuri elokuun rankkasateessa vaurioituneet https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006279074.htmlHelsingin päärautatieaseman metrohissit sekä Herttoniemessä puhuttaneet https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006319438.htmlpaikallisen metroaseman hissit.

Suurimmat ongelmat liittyvät Hinkkasen mukaan juuri näiden metroasemien hisseihin.

Herttoniemen vanhat hissit joutuvat toistaiseksi pärjäämään uusimisen sijaan korjaamisella. Lähivuosina edessä on koko metroaseman peruskorjaus.

Lue lisää: Metroaseman hissi on reistaillut jo yli kymmenen vuotta – Helsinki myöntää, että hissi olisi kannattanut vaihtaa uuteen vuosikymmen sittenhttps://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006319438.html

Rautatieaseman hisseistä ainakin yksi pyritään saamaan käyttöön vuodenvaihteessa. Kallioon louhitussa ahtaassa hissikuilussa työ on hidasta ja liikenne asemalla asiakas- ja huoltoliikenteen takia liki ympärivuorokautista, Hinkkanen kertoo.

Yllätyksiäkin on tullut eteen.

”Asemalta on löytynyt kaapeleita, jota siellä ei pitäisi ollakaan”, Hinkkanen sanoo.

Hissin elinkaari on HKL:n mukaan noin 10–20 vuotta. Tällä hetkellä metrohissien tilanne on Hinkkasen mukaan hyvä, mutta tulevaisuuden tilanteen arvioiminen hänen mukaansa ”liki mahdotonta”.

Metroasemien hissien ikä vaihtelee yhden asemankin sisällä. Laitteiden käyttöikää ja sen lyhentämistä tai pidentämistä taas arvioidaan kerran kuukaudessa laitteiden kuukausihuollon yhteydessä.

”Huoltoa ajatellaan hissien ja liukuportaiden ryhmänä, ja esimerkiksi liukuportaita voi olla järkevämpi saneerata ennen hissiä.”

Noin 35 kilometriä pitkän metroradan varrella on 25 asemaa, joissa hissejä on yhteensä noin 150 kappaletta. Palautetta hissien toiminnasta kantautuu HKL:lle Hinkkasen mukaan päivittäin ja ”joka suunnasta”.

”Muoto ja sävy vähän vaihtelevat, mutta itse asiassa me toivotaan sitä [palautetta].”

Palautteiden ja muiden vikailmoitusten perusteella kaikkien ongelmien tutkiminen aloitetaan Hinkkasen mukaan aina mahdollisimman nopeasti. Korjaaja on hänen mukaansa paikalla yleensä alle puolessa tunnissa.

Suurista hissiongelmista viestitään Helsingin seudun liikenteen (HSL) kautta kulkevan tiedotuksen, sosiaalisen median kanavien sekä asemien ja junien näyttötaulujen kautta, mutta kaikkia asiakkaita on Hinkkasen mukaan vaikea tavoittaa.

Mutta mitä kaupunkilaisen tulisi tehdä, jos hän ei voi käyttää liukuportaita ja metroaseman molemmat hissit ovat rikki?

Mikäli metroasemalla ei ole käytettävissä hissiä, kehottaa HKL matkustajia tarvittaessa pyytämään apuun asemien järjestyksenvalvojia henkilökohtaisesti tai aseman hätäpuhelimen tai turvavalvomon kautta.

Järjestyksenvalvojat auttavat matkustajia esimerkiksi kantamalla lastenrattaita tai tukemalla matkustajaa liukuportaissa, jos lihasvoimat ja turvallisuusnäkökohdat antavat siihen mahdollisuuden. Osa matkustajista joudutaan ohjaamaan seuraavalle asemalle, HKL:n turvallisuuspäällikkö Juhana Hietarantahttps://www.hs.fi/haku/?query=juhana+hietaranta kertoo.

”Esimerkiksi erittäin painavia tavaroita tai pyörätuolissa olevia henkilöitä ei turvallisuussyistä voida kantaa”, Hietaranta sanoo.

Liikuntarajoitteisille hissittömyys on todella hankalaa, Helsingin invalidien yhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Karhoshttps://www.hs.fi/haku/?query=kristiina+karhos sanoo.

”Hirvittää ajatus löytää itseni sellaisesta paikasta, jos ei tiedä, miten toimitaan”, hän sanoo.

Painavalla sähkömopolla liikkuva Karhos asuu Herttoniemessä, jonka metroaseman hissien toiminnassa on ollut ongelmia jo pitkään. Jos hissit eivät toimi, Karhos matkustaa seuraavalle asemalle ja sieltä edelleen mopolla tai invataksilla kotiinsa.

Kaikki pyörätuolilla liikkuvat eivät välttämättä jaksa kelata seuraavalle sopivalle asemalle, Karhos muistuttaa.

Matalalattiaisena ja tilavana metro on Karhoksen mukaan liikuntarajoitteisille tärkeä julkinen kulkutapa Helsingissä.

”Matkapalvelujen kuukauden kyydit eivät riitä kaikille. Siksi on hyvä, että pystyy käyttämään esteettömiä julkisia.”

Yksittäiselle käyttäjälle hissin rikki oleminen voi esimerkiksi liikuntarajoitteen tai suurten matkatavaroiden vuoksi olla hyvinkin hankalaa, Hinkkanen myöntää. Mielipaha on hänen mukaansa aiheellista ja ymmärrettävää.

”Siitä huolimatta toivomme, että käyttäjät näkisivät isomman kokonaisuuden. Kaikkemme yritämme, että saataisiin tilanne paremmaksi, mutta se ei todellakaan ole helppoa.”