Kaupunki

Autoilun suosio kasvoi Espoossa länsimetron avautumisen jälkeen – ”Metron avautumista on katseltu ruusunpunaisilla laseilla”

Länsimetron avaaminen pudotti joukkoliikenteen suosiota ja nosti autoilun suosiota. Muutos näkyy erityisesti Espoon sisäisessä liikenteessä.

Espoolaisten kipuilu länsimetron tuomissa joukkoliikennemuutoksissa näkyy selvästi Helsingin seudun tuoreimmassa liikkumistutkimuksessa.

HS kertoi koko seudun 15 kunnan liikkumistottumuksista viime viikolla. Kyselytutkimuksen mukaan autoilun tai joukkoliikenteen keskinäisissä kulkumuoto-osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta kävely ja pyöräily ovat kasvattaneet suosiotaan.

Kuntakohtaisessa vertailussa ilmenee kuitenkin, että Espoossa on tapahtunut merkittävä siirtymä joukkoliikenteen tappioksi.

Vuoden 2012 tutkimuksessa joukkoliikenteen ja henkilöautojen yhteenlasketusta matkamäärästä joukkoliikenteen osuus oli vajaa kolmannes eli 31 prosenttia. Uusimmassa kyselytutkimuksessa joukkoliikenteen osuus oli pudonnut kolmella pykälällä 28 prosenttiin.

Autoilu oli siis selättänyt joukkoliikennettä samalla aikavälillä, jolloin metroliikenne Espoon Matinkylästä Helsingin keskustaan avautui.



Tulos ei ole yllättävä, koska espoolaiset ovat moittineet metron liityntäbussien hitautta ja vaivalloisia reittejä. Länsimetro avautui vuoden 2017 marraskuussa, ja samalla suorat bussiyhteydet Helsinkiin muutettiin liityntäliikenteeksi metroasemille.

”Nykyinen tilanne on epätyydyttävä”, myöntää Espoon teknisen toimialan johtaja Olli Isotalo.

”Liityntäbussien reitit Matinkylään ovat liian pitkiä, eivätkä vaihdot toimi sujuvasti. Asemallakin kuluu aikaa, kun mennään liukuportaita pitkin asemalaiturille.”

Metroon kohdistuneet odotukset aiempaa tehokkaammasta kulkumuodosta ovat monien espoolaisten mielissä muuttuneet pettymykseksi, kun matka-ajat ovatkin pidentyneet.

Espoo on strategiassaan sitoutunut nostamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta osana kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Isotalon mukaan nykytilassa on paljon parannettavaa.


Seudun isoista kaupungeista joukkoliikenne on menettänyt jalansijaansa vain ja ainoastaan Espoossa.

Helsingissä joukkoliikenteen osuus on pysynyt ennallaan 55 prosentissa, ja Vantaalla sen osuus on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä 31 prosenttiin. Vantaan lukuja selittää kehäradan liikenteen aloitus vuoden 2015 kesällä.

Toisin kuin länsimetron ensimmäinen puolikas, joka tuli korvaamaan suoria bussilinjoja, kehärata on lisäpalvelu, joka on yhdistänyt Vantaan länsi- ja itäosat toisiinsa.

Suhteelliset kulkumuoto-osuudet kertovat, mikä on eri kulkutapojen osuus seudulla tehdyistä kaikista matkoista. Sen taakse kätkeytyy tieto siitä, että sekä joukkoliikenteen että autoilun määrä on absoluuttisesti kasvanut pääkaupunkiseudun huiman väestönkasvun myötä.

Seudun 15 kunnan joukkoliikennematkojen määrä kasvoi kuudessa vuodessa 951 000:sta yli miljoonaan eli 1 027 600 matkaan. Luku kuvaa matkojen määrää arkivuorokauden aikana.

Espoossa joukkoliikennematkojen määrä kasvoi 163 800 matkasta 167 100 matkaan, Helsingissä 588 100 matkasta 630 600 matkaan ja Vantaalla 107 400 matkasta 135 400 matkaan.


Espoossakin joukkoliikennematkat ovat kasvaneet reippaasti Helsingin ydinkeskustaan suuntautuvissa matkoissa. Kuuden vuoden takaisesta 73 000 matkasta on noustu 96 000 matkaan.

Samalla kuuden vuoden jaksolla myös Helsingin keskustaan suuntautuvien automatkojen määrä on kasvanut, mutta sen suhteellinen osuus on vain noin 39 prosenttia keskustaan suuntautuvista matkoista. Kasvua oli kuudessa vuodessa 45 000 matkasta 61 000 matkaan.

Espoon joukkoliikenteen iso ongelma on kaupungin sisäisissä matkoissa. Aivan ylivertaisesti eniten espoolaiset ajavat omilla autoillaan kotikaupunkinsa rajojen sisällä. Automatkojen määrä on kasvanut 277 000 matkasta 304 000 matkaan vuonna 2018.

Isotalo muistuttaa, että kuuden viime vuoden aikana kaupunkiin on avautunut uusia kauppakeskuksia liityntäpysäköinteineen. Espoolaisautoilijat pystyvät yhdistämään kauppa-asiat, urheiluharrastukset ja kenties työmatkatkin jouhevasti.

”Autoilijan matkakohteiden repertuaari on viime vuosina monipuolistunut”, Isotalo sanoo.

Kokonaistilanne muuttunee, kun länsimetron jatke Kivenlahteen otetaan käyttöön vuonna 2023. Silloin hitaaksi ja vaivalloiseksi koettu bussien liityntäliikenne Matinkylän metroasemalle päättyy ja länsiespoolaiset voivat suunnistaa kuudelle uudelle metroasemalle.

”Mutta se on myönnettävä, että metron avautumista on etukäteen katseltu turhan ruusunpunaisilla silmälaseilla. Jatkossa on kyllä paremmin kuunneltava ihmisten toiveita matkaketjuista ja joukkoliikenteen palvelutasosta”, Isotalo sanoo.


Vantaalla on aivan samantyyppisiä ongelmia sisäisessä joukkoliikenteessään, mutta huomattavasti espoolaisia pienemmässä mittakaavassa.

Siellä kaupungin sisäisten automatkojen määrä kasvoi 158 000 matkasta 183 000 matkaan eli olennaisesti Espoota pienempiin lukuihin. Vantaan sisäisten joukkoliikennematkojen määrä nousi vaatimattomasta 36 000 matkasta 45 000 matkaan.

Vantaalaiset eivät suunnista yhtä usein Helsingin ytimeen kuin espoolaiset. Vantaalaisten joukkoliikennematkojen määrä Helsingin keskustaan kasvoi kuudessa vuodessa 54 000:sta 63 000:een. Autoilijoiden matkamäärä Vantaalta Helsingin keskustaan nousi vain tuhannella matkalla 34 000 matkaan.

Lukujen eroja selittää osittain kaupunkien koko. Espoossa oli vuoden alussa asukkaita 283 632 ja Vantaalla 228 166.

Myös kaupunkirakenne selittää naapurusten eroja. Vantaa on vuosikymmeniä rakentanut asuntoja ratojen varteen. Espoo on vasta viime vuosina tiivistänyt kaupunkirakennetta raideyhteyksien varressa.

Molemmissa kaupungeissa joukkoliikennematkat kohti Helsingin ydinkeskustaa ovat viime 30 vuoden aikana kasvaneet yli 10 prosenttiyksiköllä.


Pääkaupunkiseudun kolmen ison kaupungin liikkuvuustutkimuksia on tehty vuodesta 1966 lähtien. Eri vuosina tehdyt kyselytutkimukset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, koska haastattelukysymyksiä on täsmennetty joka kierroksella.

Esimerkiksi uusimmassa tutkimuksessa tarkennettiin kävelymatkoja koskevia kysymyksiä. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että vastaajat toivat niitä esiin paremmin kuin aiemmin.

Yhdeksi kävelymatkaksi käy koiran lenkittäminen tai käynti kioskilla. Jos vastaaja kävi kävellen kaupassa, siitä kertyi peräti kaksi kävelymatkaa.

Pisimmät aikasarjat löytyvät joukkoliikennematkojen ja automatkojen suhteesta. Niistä ilmenee, että aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka kolmessa isossa kaupungissa matkustettiin enemmän joukkoliikenteellä kuin henkilöautoilla.

Tämän jälkeen autoilu on kasvanut nopeammin kuin joukkoliikenne, jopa nopeammin kuin väestönkasvu.

Helsingissä joukkoliikenteen asema on ollut erittäin vahva viimeiset 30 vuotta. Ydinkeskustan sisäisistä matkoista peräti 78 prosenttia ja esikaupungeista keskustaan suuntautuvista matkoista 70 prosenttia tehdään joukkoliikenteellä. Espoon ja Vantaan sisäisessä liikenteessä joukkoliikenteen osuus on nyt noin 20 prosenttia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori

    2. 2

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    3. 3

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    4. 4

      Mistä kiihotut, ketä tapailet, missä liikut – HS selvitti, mitä deitti­sovellukset meistä tietävät ja millaisia vaaroja massiiviseen tiedon­keruuseen liittyy

      Tilaajille
    5. 5

      Isoisän tarina sotatantereelta ei jättänyt ohjaaja Sam Mendesiä rauhaan – tuloksena on Oscar-voittajaksi veikattu elokuva, joka on hurja tekninen taidonnäyte

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    8. 8

      Uudet tutkimukset muuttavat käsitystä ihmiskunnan alkuvaiheista

    9. 9

      Brexit-iltana on luvassa juhlia moneen makuun, mutta mitä tapahtuu EU-eron jälkeen? HS vastaa tärkeimpiin kysymyksiin

      Tilaajille
    10. 10

      Yliluonnollinen ääni säikäytti portaikossa: Siivooja pakeni kummitusta tehtaassa, jossa kukaan ei halua olla öisin töissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    2. 2

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    3. 3

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkimus: Oikomishoidon potilaat huijasivat lääkäreitä Espoossa – Jatkossa seuraamukset voivat olla kovia

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingin Vaasankadulta löytyi kranaatti – ”On kyllä poikkeuksellista”

    6. 6

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    7. 7

      Kiina eristää useita kaupunkeja historian suurimmassa karanteenissa, WHO ei vielä julistanut korona­virusta kansain­väliseksi terveysuhaksi

    8. 8

      Ostarille asennettiin tarkkaan harkittu terävä metallilevy, jotta häiriökäyttäytyjät eivät notkuisi Munkkivuoren kaupoilla

    9. 9

      Ruotsia koettelee räjäytysten aalto, ja yksi pommeista paiskasi Outi Ojan koti­oven eteiseen

    10. 10

      Valtakunnan­syyttäjältä historiallinen päätös: Pyytää edus­kunnalta suostumusta perus­suomalaisten kansan­edustajan Juha Mäenpään syyttämiseksi – Mäenpää kiistää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    7. 7

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    9. 9

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    10. 10

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää