Kaupunki

Autoilun suosio kasvoi Espoossa länsimetron avautumisen jälkeen – ”Metron avautumista on katseltu ruusunpunaisilla laseilla”

Länsimetron avaaminen pudotti joukkoliikenteen suosiota ja nosti autoilun suosiota. Muutos näkyy erityisesti Espoon sisäisessä liikenteessä.

Espoolaisten kipuilu länsimetron tuomissa joukkoliikennemuutoksissa näkyy selvästi Helsingin seudun tuoreimmassa liikkumistutkimuksessa.

HS kertoi koko seudun 15 kunnan liikkumistottumuksista viime viikolla. Kyselytutkimuksen mukaan autoilun tai joukkoliikenteen keskinäisissä kulkumuoto-osuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta kävely ja pyöräily ovat kasvattaneet suosiotaan.

Kuntakohtaisessa vertailussa ilmenee kuitenkin, että Espoossa on tapahtunut merkittävä siirtymä joukkoliikenteen tappioksi.

Vuoden 2012 tutkimuksessa joukkoliikenteen ja henkilöautojen yhteenlasketusta matkamäärästä joukkoliikenteen osuus oli vajaa kolmannes eli 31 prosenttia. Uusimmassa kyselytutkimuksessa joukkoliikenteen osuus oli pudonnut kolmella pykälällä 28 prosenttiin.

Autoilu oli siis selättänyt joukkoliikennettä samalla aikavälillä, jolloin metroliikenne Espoon Matinkylästä Helsingin keskustaan avautui.



Tulos ei ole yllättävä, koska espoolaiset ovat moittineet metron liityntäbussien hitautta ja vaivalloisia reittejä. Länsimetro avautui vuoden 2017 marraskuussa, ja samalla suorat bussiyhteydet Helsinkiin muutettiin liityntäliikenteeksi metroasemille.

”Nykyinen tilanne on epätyydyttävä”, myöntää Espoon teknisen toimialan johtaja Olli Isotalo.

”Liityntäbussien reitit Matinkylään ovat liian pitkiä, eivätkä vaihdot toimi sujuvasti. Asemallakin kuluu aikaa, kun mennään liukuportaita pitkin asemalaiturille.”

Metroon kohdistuneet odotukset aiempaa tehokkaammasta kulkumuodosta ovat monien espoolaisten mielissä muuttuneet pettymykseksi, kun matka-ajat ovatkin pidentyneet.

Espoo on strategiassaan sitoutunut nostamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta osana kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Isotalon mukaan nykytilassa on paljon parannettavaa.


Seudun isoista kaupungeista joukkoliikenne on menettänyt jalansijaansa vain ja ainoastaan Espoossa.

Helsingissä joukkoliikenteen osuus on pysynyt ennallaan 55 prosentissa, ja Vantaalla sen osuus on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä 31 prosenttiin. Vantaan lukuja selittää kehäradan liikenteen aloitus vuoden 2015 kesällä.

Toisin kuin länsimetron ensimmäinen puolikas, joka tuli korvaamaan suoria bussilinjoja, kehärata on lisäpalvelu, joka on yhdistänyt Vantaan länsi- ja itäosat toisiinsa.

Suhteelliset kulkumuoto-osuudet kertovat, mikä on eri kulkutapojen osuus seudulla tehdyistä kaikista matkoista. Sen taakse kätkeytyy tieto siitä, että sekä joukkoliikenteen että autoilun määrä on absoluuttisesti kasvanut pääkaupunkiseudun huiman väestönkasvun myötä.

Seudun 15 kunnan joukkoliikennematkojen määrä kasvoi kuudessa vuodessa 951 000:sta yli miljoonaan eli 1 027 600 matkaan. Luku kuvaa matkojen määrää arkivuorokauden aikana.

Espoossa joukkoliikennematkojen määrä kasvoi 163 800 matkasta 167 100 matkaan, Helsingissä 588 100 matkasta 630 600 matkaan ja Vantaalla 107 400 matkasta 135 400 matkaan.


Espoossakin joukkoliikennematkat ovat kasvaneet reippaasti Helsingin ydinkeskustaan suuntautuvissa matkoissa. Kuuden vuoden takaisesta 73 000 matkasta on noustu 96 000 matkaan.

Samalla kuuden vuoden jaksolla myös Helsingin keskustaan suuntautuvien automatkojen määrä on kasvanut, mutta sen suhteellinen osuus on vain noin 39 prosenttia keskustaan suuntautuvista matkoista. Kasvua oli kuudessa vuodessa 45 000 matkasta 61 000 matkaan.

Espoon joukkoliikenteen iso ongelma on kaupungin sisäisissä matkoissa. Aivan ylivertaisesti eniten espoolaiset ajavat omilla autoillaan kotikaupunkinsa rajojen sisällä. Automatkojen määrä on kasvanut 277 000 matkasta 304 000 matkaan vuonna 2018.

Isotalo muistuttaa, että kuuden viime vuoden aikana kaupunkiin on avautunut uusia kauppakeskuksia liityntäpysäköinteineen. Espoolaisautoilijat pystyvät yhdistämään kauppa-asiat, urheiluharrastukset ja kenties työmatkatkin jouhevasti.

”Autoilijan matkakohteiden repertuaari on viime vuosina monipuolistunut”, Isotalo sanoo.

Kokonaistilanne muuttunee, kun länsimetron jatke Kivenlahteen otetaan käyttöön vuonna 2023. Silloin hitaaksi ja vaivalloiseksi koettu bussien liityntäliikenne Matinkylän metroasemalle päättyy ja länsiespoolaiset voivat suunnistaa kuudelle uudelle metroasemalle.

”Mutta se on myönnettävä, että metron avautumista on etukäteen katseltu turhan ruusunpunaisilla silmälaseilla. Jatkossa on kyllä paremmin kuunneltava ihmisten toiveita matkaketjuista ja joukkoliikenteen palvelutasosta”, Isotalo sanoo.


Vantaalla on aivan samantyyppisiä ongelmia sisäisessä joukkoliikenteessään, mutta huomattavasti espoolaisia pienemmässä mittakaavassa.

Siellä kaupungin sisäisten automatkojen määrä kasvoi 158 000 matkasta 183 000 matkaan eli olennaisesti Espoota pienempiin lukuihin. Vantaan sisäisten joukkoliikennematkojen määrä nousi vaatimattomasta 36 000 matkasta 45 000 matkaan.

Vantaalaiset eivät suunnista yhtä usein Helsingin ytimeen kuin espoolaiset. Vantaalaisten joukkoliikennematkojen määrä Helsingin keskustaan kasvoi kuudessa vuodessa 54 000:sta 63 000:een. Autoilijoiden matkamäärä Vantaalta Helsingin keskustaan nousi vain tuhannella matkalla 34 000 matkaan.

Lukujen eroja selittää osittain kaupunkien koko. Espoossa oli vuoden alussa asukkaita 283 632 ja Vantaalla 228 166.

Myös kaupunkirakenne selittää naapurusten eroja. Vantaa on vuosikymmeniä rakentanut asuntoja ratojen varteen. Espoo on vasta viime vuosina tiivistänyt kaupunkirakennetta raideyhteyksien varressa.

Molemmissa kaupungeissa joukkoliikennematkat kohti Helsingin ydinkeskustaa ovat viime 30 vuoden aikana kasvaneet yli 10 prosenttiyksiköllä.


Pääkaupunkiseudun kolmen ison kaupungin liikkuvuustutkimuksia on tehty vuodesta 1966 lähtien. Eri vuosina tehdyt kyselytutkimukset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, koska haastattelukysymyksiä on täsmennetty joka kierroksella.

Esimerkiksi uusimmassa tutkimuksessa tarkennettiin kävelymatkoja koskevia kysymyksiä. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että vastaajat toivat niitä esiin paremmin kuin aiemmin.

Yhdeksi kävelymatkaksi käy koiran lenkittäminen tai käynti kioskilla. Jos vastaaja kävi kävellen kaupassa, siitä kertyi peräti kaksi kävelymatkaa.

Pisimmät aikasarjat löytyvät joukkoliikennematkojen ja automatkojen suhteesta. Niistä ilmenee, että aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka kolmessa isossa kaupungissa matkustettiin enemmän joukkoliikenteellä kuin henkilöautoilla.

Tämän jälkeen autoilu on kasvanut nopeammin kuin joukkoliikenne, jopa nopeammin kuin väestönkasvu.

Helsingissä joukkoliikenteen asema on ollut erittäin vahva viimeiset 30 vuotta. Ydinkeskustan sisäisistä matkoista peräti 78 prosenttia ja esikaupungeista keskustaan suuntautuvista matkoista 70 prosenttia tehdään joukkoliikenteellä. Espoon ja Vantaan sisäisessä liikenteessä joukkoliikenteen osuus on nyt noin 20 prosenttia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isisin ”kalifaatti” on kaadettu ja sotilaat viruvat vankilassa, mutta Irakin luolissa lymyilee yhä taistelijoita – HS vieraili vuorella, josta kurdisotilaat tarkkailevat Isisin nukkuvia soluja

      Tilaajille
    2. 2

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    3. 3

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    4. 4

      Suosituimpien lihankorvikkeiden terveellisyydessä on isoja eroja – Ravitsemusterapeutti kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota

      Tilaajille
    5. 5

      Osalla ihmisistä lihakset eivät kasva kuntosalilla, osalla ne kasvavat hämmästyttävän hyvin: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    6. 6

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    7. 7

      Harry ja Meghan perustivat oman tuotemerkin – Kuinka arvokas on hovin jättävien kuninkaallisten brändi?

    8. 8

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    9. 9

      Kiira Korpi moittii urheilujärjestelmää tuoreessa julkaisussa: ”Tavoitteena on siivota pois tieltä lapset ja nuoret, jotka hajoavat leivontakoneessa”

    10. 10

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    2. 2

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    3. 3

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    4. 4

      Entisen tavaratalon koko liiketila on ollut tyhjillään Helsingin keskustassa jo kolme vuotta

    5. 5

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    6. 6

      The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys

    7. 7

      Auto teki hätäjarrutuksen Tomi Lamminperän 3-vuotiaan pojan eteen: Nyt isä vaatii kävelyteillä kaahailtavaa ”rallia” kuriin Martinlaaksossa

    8. 8

      Verkossa yllytetään tekemään lastensuojelu­ilmoituksia rasismin vastustajasta – tämä perättömästä ilmoituksesta seuraa

    9. 9

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    10. 10

      Lihasten meneminen maitohapoille on myytti, sanoo tutkija – Hapotuksen tunne voi kuitenkin kertoa olennaisen asian treenaajan kunnosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    5. 5

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    6. 6

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    11. Näytä lisää