Helsinki suunnittelee vieraskielisten jakamista tasaisemmin kouluihin – näin päättäjät kommentoivat

Helsinki valmistelee uudistustahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html siihen, miten lapsen koulu ja päiväkoti määräytyvät.

Muutoksen pitäisi tulla voimaan syksyllä 2021, ja sen jälkeen koulua ei voisi enää nykytapaan suoraan päätellä kotiosoitteesta. Uudistuksen tarkoituksena on, että kouluihin ja päiväkoteihin tulisi lapsia erilaisista perheistä.

Ideana on sekoittaa oppilaaksiottoa niin, että koulut ja päiväkodit eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nyt muun muassa perheiden sosioekonomisen tai kielitaustan mukaan.

Lue lisää: Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluunhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html

Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen alueiden yhdistämistä on tarkoitus käsitellä jo tammikuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.

”Periaatteet, joista on lähdetty liikkeelle, ovat minusta hyvät”, sanoo kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok).

Lähes samaan hengenvetoon hän toteaa, että selvitettäviä asioita on vielä paljon. Esitetty aikataulu epäilyttää häntä.

”Se, että puhuttaisiin tammikuusta, kuulostaa aika tiukalta”, Pakarinen sanoo.

”Tässä pitää kuulla vanhempia, opettajia ja päiväkotien johtajia, siitä, millaiset ovat tarkoituksenmukaiset alueet. Minusta kuulemisia on turha tähän joulukuuhun laittaa, koska ihmisillä on nyt paljon muutakin ja tällainen menee helposti nyt ohi.”

Pakarinen kiittelee erityisesti sitä, että uudistuksessa pyritään siihen, että päiväkotipaikan saisi mahdollisimman läheltä kotia.

”Nyt lasten jakaminen päiväkoteihin tapahtuu päiväkotien johtajien sijoituskokouksissa, mikä vie valtavasti heiltä aikaa ja energiaa. Tämä pitää jatkossa hoitaa jollain muulla tavalla.”

Pakarisen mielestä uudistus ennaltaehkäisisi osaltaan alueellista eriytymistä.

”Näen hyvin tärkeänä segregaation torjumisen. Pitää varmistaa, että meillä on joustavat koulupolut ja että meillä ei pääse liian paljon kertymään johonkin tiettyyn kouluun tai päiväkotiin jotain muuta kuin suomen kieltä puhuvia”, Pakarinen sanoo.

”Varsinkin päiväkodissa on tärkeää, että muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvilla on riittävän paljon suomenkielistä kasvokkaista aikaa kasvattajan kanssa. Myös lasten keskinäinen keskustelu suomen kielellä on tärkeää kielen oppimisen kannalta.”

Apulaispormestarille on jo tullut palautettahttps://www.facebook.com/groups/1921618961384070/ uudistusehdotuksesta. Vanhempia huolettaa muun muassa koulumatkojen pidentyminen, ja nykyisestä lähikouluperiaatteesta luopuminen kirpaisee monia.

”Ei saa olla niin, että koulumatkat muodostuisivat kohtuuttoman pitkiksi ja lapset joutuisivat kävelemään pitkiä matkoja, mutta toisaalta meillä on jo nyt lähekkäin kouluja. Todennäköisesti moni saa jatkossakin paikan siinä koulussa kuin saisi nykykäytännönkin mukaan. Se, että päivähoitomatkat eivät tule liian pitkiksi, edellyttää, että meillä pitää olla paikkoja.”

Pakarinen tietää, että kaikki eivät ole innoissaan myös vieraskielisten määrän kasvusta, kun koulushoppailua esiintyy jo nytkin.

”Helsingissä on kouluja, joissa on tosi vähän muuta kieltä kuin suomea puhuvia lapsia ja sitten on sellaisia kouluja, joissa on tosi paljon muuta kuin suomea puhuvia. Siihen, että me vähän tasoitetaan tätä, siihen ei oikeasti kukaan kuole.”

Lue lisää: Tutkimus: Suomenkieliset pikkulapsiperheet muuttavat pois Helsingin heikko-osaisilta alueiltahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006259846.html

Lue lisää: Pikkulapsiperheiden pako heikko-osaisilta alueilta huolestuttaa Helsingin johtavia poliitikkoja: ”Ei ole mitään ihmelääkettä”https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006262053.html

Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa Sdp:tä edustava Ville Jalovaara toteaa, että uudistukselle on tarvetta, mutta siinä pitää turvata varsinkin alakouluikäisten lyhyet koulumatkat.

”Tässä tarvitaan nyt kunnollista keskustelua kaupunkilaisten ja kuntapäättäjien kanssa. Uudistus on sen verran iso, että se pitää huolellisesti pohtia”, Jalovaara sanoo ja on huolissaan sille tällä hetkellä suunnitellusta aikataulusta.

Hänen mielestään päättäjien pitää kuunnella vanhempia ja muun muassa Helsingin vanhemmat Helvary ry:tä.

”Ihmisissä on aiheuttanut huolta, miten lähikoulu voidaan turvata. Ettei käy niin, että lapsi joutuu kulkemaan lähimmän koulunsa ohi ja menemään johonkin kauemmaksi”, Jalovaara toteaa.

”Samaan aikaan segregaation uhka pitää ottaa Helsingissä vakavasti, mutta mitkä ne kaikki keinot on, miten sitä torjutaan, se on asia mikä, vaatii rauhallista pohdintaa.”

Lautakunnassa vihreitä edustava Hannu Oskala ei vielä halua kommentoida uudistusta.

”Odotan sitä tammikuun esittelyä. En tässä kohtaa halua antaa sen syvemmin tuomiota kokonaisuudesta, koska emme ole saaneet esittelymateriaalia, enkä ole tutustunut asiaan teidän lehtijuttua enempää”, Oskala sanoo.

”Ymmärrän, että siellä on hallinnon uudistamiseen ja rakenneuudistukseen liittyviä tarpeita uudistaa ja yhdenmukaistaa käytänteitä.”