Kaupunki

Helsinki ei pysty huolehtimaan koululaisten terveydestä: lähes 60 prosentille kahdeksas­luokkalaisista ei järjesty lääkäri­aikaa

Lasten ja nuorten kanssa on niin paljon pakollista tehtävää, että ennaltaehkäisylle ei jää aikaa, kertovat kokeneet terveydenhoitajat.

”Olen ollut kouluterveydenhoitaja 23 vuotta ja pidän työstäni. Tänä aikana työtä on vain tullut todella paljon lisää: lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut valtavasti.”

Helsinkiläinen terveydenhoitaja Sari Poikela kertoo, että moni terveydenhoitaja uupuu, koska pakollisten ja tärkeiden työtehtävien lista on kasvanut mahdottomiin mittoihin.

Helsinki ei esimerkiksi edelleenkään selviä edes lain määräämistä pakollisista terveystarkastuksista kouluissa.

Lääkäri pitäisi tavata peruskoulun aikana vähintään kolmen laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Ensimmäisen luokan oppilaista vähän yli puolet todella tapaa lääkärin, kahdeksasluokkalaisista 42 prosenttia.


Terveydenhoitajien tarkastukset toteutuvat paremmin, mutta eivät nekään täydellisesti.

Poikela sanoo, että monet vakavat asiat tulevat esiin aivan muualla kuin tarkastuksen yhteydessä. Silti lakisääteisistä tarkastuksistakin luistaminen on oire järjestelmän ylikuormittumisesta.

Poikelan nuorempi kollega taas pitäisi itse tarkastuksiakin tärkeinä.

”Tuntuu, että työssäni on erittäin vähän aikaa sille, mihin minut on varsinaisesti koulutettu: ennaltaehkäisylle.”

Kollega ei halua puhua asiasta omalla nimellään siksi, että hän ei halua leimata kouluja, joissa työskentelee.

Toisaalta Poikelakin sanoo, että omalla työpaikalla moni asia on hoidettu hyvin. Kyse on enemmän tilanteesta koko alalla tai kaikissa Helsingin kouluissa yleensä.

Moni väsyy. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta olennaista tehtävää on niin paljon, että on pakko jättää tekemättä tai vähemmälle myös pakollisia asioita.

”Koemme, että meillä on vastuu näistä asiakkaistamme, lapsista ja nuorista. Meidän pitää puolustaa heitä”, Poikela sanoo.

Helsingissä mitoitus on ollut vuosikausia yksi terveydenhoitaja kuuttasataa lasta tai nuorta kohti.

Kouluterveydenhuollossakin ollaan ottamassa käyttöön positiivista diskriminaatiota, jossa haastavien alueiden kouluille annetaan hiukan enemmän rahaa kuin muille, mutta käytännössä se ei vielä juuri näy.

Paikoin Helsingissä mennään selvästi kuudensadan ylikin, mutta mitoitus on terveydenhoitajien mielestä joka tapauksessa vanhanaikainen.


Osa lisäyksistä tehtävälistaan on periaatteessa yksinkertaisia, kuten uudet lisäykset rokotusohjelmaan. Toiset ovat tärkeitä ja monimutkaisia, kuten adhd-potilaiden seurannan siirtyminen erikoissairaanhoidosta kouluille tai päihde- ja mielenterveysasiat.

Terveydenhoitajat sanovat tekevänsä paljon kannattelevaa työtä: he voivat esimerkiksi keskustella tiiviisti sellaisen nuoren kanssa, joka odottaa pääsevänsä psykiatriseen hoitoon. He pitävät tätä erittäin keskeisenä osana työtään, mutta oma koulutus antaa monelle liian vähän eväitä.

”Kyllähän sitä voi olla ihminen ihmiselle, tsempata ja kuunnella. Mutta moni toivoisi tähän enemmän aikaa ja lisäkoulutusta”, Poikela sanoo.

Terveydenhoitajan työstä suuri osa on myös yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa – sitä enemmän, mitä isompaa ja vakavampaa asiaa käsitellään. Koulupsykologeilla ja -kuraattoreillakin on usein kohtuuton kiire.

Lääkäripula näkyy epätasa-arvona koulujen välillä. On ihan eri asia, että koululla käy säännöllisesti paikalla tuttu lääkäri kuin että lääkäriä voidaan konsultoida tarvittaessa.

Mihin terveydenhoitajat sitten haluaisivat enemmän aikaa? Siihen ennaltaehkäisyyn, joka on edelleen virallisesti kouluterveydenhuollon tärkein tehtävä.

Otetaan esimerkiksi sellainen kansanterveyden kannalta suuri mutta terveydenhoitajan käyttämän työajan kannalta pieni asia kuin lapsen ylipaino. Ei riitä, jos vain todetaan vuositarkastuksessa, että painoa on liikaa, syö terveellisemmin.

”Sitten sanotaan, että nähdään vuoden päästä. Jos oikeasti haluaisi tukea ja motivoida lasta ja perhettä tässä, pitäisi sopia heti tiheästi uusia aikoja”, Poikelan kollega sanoo.

Tosiaan: tukea perhettä, ei vain lasta itseään. Sellainen on tavoite monessa muussakin asiassa.

”Jos on aikaa kysyä, pitäisi myös olla aikaa kuunnella vastaus ja tarjota asiakkaalle hänen tarvitsemaansa palvelua.”


Lasten ja nuorten itsensä kanssa pitäisi tulla kunnolla tutuiksi, jotta he uskaltaisivat hakea apua aiemmin, jos he sitä tarvitsevat. Molemmat haastateltavat haluaisivat tehdä enemmän yhteisöllistä työtä, siis esimerkiksi ehkäistä koulukiusaamista koko koulun voimin.

Terveydenhoitaja pitäisi olla tavoitettavissa mahdollisimman yksinkertaisesti. Kouluilla on edelleen esimerkiksi akuuttiaikoja, joille saa tulla vapaasti aikaa varaamatta. Sitä aikaa voisi terveydenhoitajien mielestä olla enemmänkin. Akuuttiajoilla kyllä haetaan laastaria haavaan ja valitetaan päänsärystä, mutta mieltä vaivaava iso asia nousee joskus esille vasta kun päänsärkypillereitä on haettu useita kertoja.

Terveydenhoitajien mukaan kyse on ylipäätään resursseista. Osa ratkaisua voisi olla uuden ammattiryhmän, psykiatristen sairaanhoitajien, tuominen kouluille. Turussa näin on jo tehty. Toisaalta voitaisiin myös antaa riittävästi aikaa kouluilla jo oleville ammattilaisille.

Tilanne kouluterveydenhuollossa ei ole muuttunut tällaiseksi hetkessä. Mitä siis aiotaan tehdä?

Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen sanoo, että on syytä tarkastaa, ovatko resurssit kohdallaan. Toisaalta esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä pitää myös miettiä, miten niillä olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Tästä tehdään parhaillaan tutkimusta.

”Lääkärien rekrytointivaikeudet ovat samoja kouluterveydenhuollossa kuin terveyskeskuksissa”, Turpeinen sanoo.

Poliitikot päättävät lähiviikkoina mahdollisesta palkankorotuksesta ja muista konsteista, joilla pyritään houkuttelemaan lääkäreitä Helsingille töihin. Jos heitä saadaan riittävästi terveyskeskuksiin muttei tarpeeksi kouluihin, jotkut terveyskeskuslääkärit voisivat toimia osan työajastaan myös kouluissa.

Kaupungin on tähän asti ollut helppo palkata terveydenhoitajia. Ensi vuoden budjetissa heidän määränsä kasvaa viidellä peruskouluissa ja kahdella opiskelijaterveydenhuolloissa. Tosin myös lasten ja nuorten määrä kasvaa: peruskouluissa lisäys on edelleen tuhannen luokkaa vuodessa.

Helsingin kaupunki on myös parhaillaan tekemässä yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) kanssa uutta suunnitelmaa, jolla lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut saataisiin helpommin saavutettaviksi.

Tarkoitus on luoda toimintamalli, joka kattaisi kaiken varhaisesta tunnistamisesta perustason hoitoon ja edelleen erikoissairaanhoitoon asti. Ensi vuonna päätetään, miten tämä käytännössä järjestetään.

”Kouluterveydenhoidon kohdalla myös yhteistyö esimerkiksi kuraattorien ja psykologien kanssa on todella tärkeää”, Leena Turpeinen sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsissa on kehitetty huippuvahva nuuska vain Suomen markkinoille, epäilee päihdejärjestö – ”Se on halpaa, liikkuu nopeasti katukaupassa ja päätyy nuorten käsiin”

    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Viranomaiset selvittävät koronavirustartunnan saaneen naisen ja lähikontaktien reittejä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    3. 3

      Jari Sillanpään syytteestä uutta tietoa: Tilasi hierojan kotiinsa ja harrasti tämän kanssa seksiä, paikalla ollut lapsi otti kuvia tilanteesta

    4. 4

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    5. 5

      Etelä-Espoon ratsastuskoulua epäillään eläinsuojelurikoksista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää