Kaupunki

Vantaan valtuusto väitteli liki viisi tuntia: pikaraitiotie voitti äänin 45–22

Kriitikoiden mielestä Vantaa potee ratikkakiimaa, sortuu 1800-luvun tekniikkaan ja tärvää taloutensa.

Vantaasta on tulossa raitiotiekaupunki. Kaupunginvaltuuston enemmistö äänesti 45–22 maanantaina lähes 400 miljoonan euron pikaraitiotien jatkosuunnittelun puolesta.

Pikaraitiotietä kannattivat vasemmistoliiton, vihreiden ja sosiaalidemokraattien valtuutetut. Sitä vastustivat keskiryhmien valtuutetut.

Kokoomus jakaantui kahtia. Valtuutettu Lauri Kaira (kok) olisi halunnut selvityttää nivelbusseja eli superbussia tarkemmin. Hänen palautusesityksensä hävisi selvin numeroin.

Lähes 20 kilometrin pikaraitiotietä suunnitellaan Helsinki-Vantaan lentoasemalta kauppakeskus Jumbon, Tikkurilan, Hakunilan ja Länsimäen kautta Helsingin Mellunmäen metroasemalle.



Ratkaisevaa äänestystä edelsi polveileva keskustelu, jossa raitiotietä sekä kannatettiin että sitä vastustettiin.

Valtuutetut setvivät lähes kaikkia mahdollisia asioita kiinteistökehityksestä, vanhustenhoidosta, koulujen sisäilmasta, bussitekniikasta, itäisten kaupunginosien elinvoimasta sekä uusien vantaalaisten veronmaksukyvystä.

Puhujan ratikkakannasta riippui, miten valoisana tai synkeänä, luotettavana tai epäluotettavana hän hankkeen ennusteet näki. Samoja selvityksiä käytettiin sekä ratikkaa vastaan että sen puolesta.

Ratikkamyönteiset näkivät hankkeen Vantaan tulevaisuusinvestointina, sen vastustajat kalliina hupsutuksena.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok) tähdensi, ettei pikaraitiotie ole vain liikennehanke, vaan ennen kaikkea kaupunkikehityshanke.

”Nyt on sovittu, että jatkosuunnittelun aikana suunnitellaan myös kaavarunko, jotta ratikka rahoittaisi itse itseään. Silloin hanke on fiksu kaikkien veronmaksajien näkökulmasta”, Rokkanen sanoi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) tähdensi, että on täysin vantaalaispäättäjien omissa käsissä, mitä pikaraitiotie kaupungille tuottaa. Hän oli tyytyväinen siitä, että kaavarunkoa valmistellaan yhdessä raitiotien jatkosuunnittelun kanssa.

”Suuri rakentamispäätös tulee vasta 2023 eli seuraavan valtuuston aikana”, Multala sanoi.

Multalan mukaan jo nyt on havaittavissa sekä rakentajien että sijoittajien kiinnostusta tulevan ratikkareitin varrella. Multala on kuitenkin vakuuttunut, ettei ilman ratikkaa vastaavaa kiinnostusta ei ole.

Sosiaalidemokraattien varavaltuutettu rakennusalan ammattilainen Mikko Merelä (sd) vahvisti Multalan havainnon. Myös häneltä pienemmät toimijat ovat kyselleet, milloin tontit menevät jakoon.


Monet pikaraitiotien vastustajat vannoivat bussivaihtoehdon nimiin. Jouko Jääskeläinen (kd) olisi pitänyt sähköbusseja pikaraitiotietä edullisempana, joustavampana ja ekologisena vaihtoehtona.

Jääskeläinen ehdottikin pikaraitiotietä hylättäväksi. Hänen mielestään se ei hyödyttäisi kovin monia.

”Kaikille eivät ratikan valot loista”, Jääskeläinen totesi.

Myös Tiina Tuomela (kd) epäili, että ratikan kustannukset ajaisivat kaupungin palvelutuotannon ahdinkoon.

Valtuutettu Timo Auvinen (sit) ennakoi, että ratikalle myönteinen päätös tarkoittaisi veronkorotuspiikin avaamista. Hän moitti pikaraitiotien kannattajia sokeasta ratikkakiimasta.

”Kiinteistökehitys ei varmaan toteudu! Asukkaita voi tulla lisää, mutta verotulot eivät kasva”, Auvinen epäili.

Vaula Norrena (vihr) muisteli kehäradan rakentamista ja tuolloin kaupunkia kurittanutta talous- ja velkaohjelmaa. Aikanaan Norrena vastusti kehärataa, mutta on sittemmin nähnyt sen ansiot ja muuttanut mieltään.

”Kehärata maksoi Vantaalle lopulta 255 miljoonaa eli sen verran, mitä kaupunki on maksanut velkaa pois. Pelotteluasenne ei ole järkevin asenne.”


Antero Eerolalle (vas) oli tärkeätä, että uusi pikaraitiotie kytkeytyisi Helsingin metroradan lisäksi myös päärataan ja kehärataan. Se auttaisi myös niitä kaupunginosia, jotka ovat nyt jääneet valtavirrasta jälkeen.

”Hintalappu ei ole pieni, ja Vantaan mittapuulla se on jättimäinen. Vantaalaisten maksettavaksi jäisi silti pitkälti yli 200 miljoonaa, joka tosin jakautuisi usealle vuodelle.”

Vasemmistoliiton ryhmä oli kuitenkin pikaraitiotien kannalla. Ryhmä haluaa, ettei raitiotien suunnittelu ja toteutus heikennä kaupungin palveluita ja että hankkeen etenemisestä kerrotaan avoimissa selostustilaisuuksissa.

Jussi Saramo (vas) muistutti, että bussit eivät poikittaisliikenteessä kerta kaikkiaan enää riitä kaikkien matkustajien palvelemiseen. Parhaimmillaan busseja kulkee kolme peräkkäin.

”Hakunila on ainoa Vantaan keskus ilman raideliikennettä”, Saramo tähdensi.

Myös Mika Niikko (ps) oli vakuuttunut siitä, että joukkoliikenteeseen ja nykyisiin ruuhkiin oli satsattava, koska uusi yleiskaava lupaa Vantaalle 95 000 asukasta enemmän kuin nyt. Niikko ei kuitenkaan uskonut, että ratikka on se väline, joka saisi autoilijat vaihtamaan liikkumistottumuksiaan.

”Meillä on vain määrätyn verran rahaa ja meillä on useita kaupunginosia, jotka ovat jääneet jälkeen”, Niikko arveli. Hän ei uskonut, että ihmisten muuttopäätöksissä raitiovaunulla olisi isoa merkitystä.

Niikko ja Markku Weckman (kok) kuittasivat raitioliikenteen 1800-luvun tekniikkana, jolla ei ollut mitään tekemistä nykyajan kanssa. Lissabonissa matkaillut Ulla Kaukola (sd) muistutti, että siellä ne ovat yhä nykyaikaa.

Jussi Saramo näpäytti, että myös sähkö on vanha keksintö, mutta käytössä edelleen.


Monet valtuutetut pitivät pikaraitiotietä myös tärkeänä seudullisena hankkeena. Kati Tyystjärvi (vas) uskoi, että itähelsinkiläisillä oli mielenkiintoa Aviapoliksen työpaikka-alueille.

”Me tarvitsemme Hakunilaan ja Länsimäkeen myös muuta toimintaa, palveluita ja elävyyttä. Meidän pitää nähdä asiat isommassa mittakaavassa kuin tähän asti”, Tyystjärvi arvioi.

Pikaraitiotien reitti noudattelee melko tarkasti nykyistä bussilinjaa 562, joka on ajoittain ruuhkainen ja herkästi myöhässä. Pitemmät nivelbussit omilla ajokaistoillaan voisivat olla vastaus tähän pulmaan.

Virkamiesvalmistelussa on kuitenkin todettu, että bussilinjat eivät raitioteiden tavoin vauhdittaisi kiinteistökehitystä. Raideratkaisujen asuntorakentamista kiihdyttävästä vaikutuksesta on esimerkkejä sekä kehäradan, länsimetron kuin Raide-Jokerinkin reiteillä.

Raide-Jokerin tuoreimmassa kaupunkitaloudellisessa vertailussa Kaupunkitutkimus TA arvioi, että Raide-Jokerin vaikutusalueen kaavoittamisesta ja rakentamisesta on Helsingin kaupungille tulossa 43 miljoonan euron tuotot vuodessa.

Vantaan pikaraitiotien käytävässä tontinmyynti- ja sopimustulot voisivat Vantaan selvitysten perusteella nousta 31 miljoonaan euroon vuodessa. Pikaratikan hyödyt olisivat 9 miljoonaa euroa suuremmat kuin bussivaihtoehdossa.

Ratikan on arvioitu tuottavan 30 prosenttia lisää asumista ja 15 prosenttia lisää toimitilarakentamista ja 3 prosentin maan arvonnousun verrattuna bussivaihtoehtoon.

Vantaa laskee, että pikaraitiotielle on mahdollista saada valtion osarahoitusta. Hanke halutaan ensi keväänä solmittavaan maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen (mal), joka takaisi valtion rahan myös suunnittelukustannuksiin.

Pääsy mal-sopimuksen listaukseen on ehto sille, että ratikan suunnittelu jatkuu. Vantaan budjetissa on ensi vuodelle vain 1,5 miljoonan euron ehdollinen varaus suunnittelukustannuksiin. Koko suunnittelu-urakan on arvioitu maksavan 20 miljoonaa euroa.

Vantaa aikoo hakea myös EU-rahoitusta pikaraitiotielle, ja juuri tällä hakemuksella on jo kiire.

Suunnittelu jatkuu seuraavien 3–4 vuoden aikana. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2024.

Tikkurilassa ratikkareitin päävaihtoehto on Ratakujan linjaus ja varavaihtoehtona Lummetien linjaus. Ajatuksena on, että Ratakujan linjaus suosii vaihtoja pääradan juniin.

Ratakujan käyttäjämäärät olisivat 10 000–17 000 matkustajaa enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa.

Lummetien reitti maksaisi arviolta 45 miljoonaa euroa, kun taas Ratakujan reitin kustannusarvio on 62 miljoonaa euroa.

Kartta Vantaalle suunnitellun pikaraitiotien reitistä ja linjausvaihtoehdoista Tikkurilassa:
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Turkkilainen viranomainen Reutersille: Syyrialaisten tuloa Eurooppaan ei enää estetä

    2. 2

      Mies kuoli pelattuaan venäläistä rulettia Ranskassa

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      Kommentti: Ylilääkäri kertoi korona­virus­potilaan toimineen ”kuin Strömsössä” – nyt ei kannata panikoida vaan pestä käsiä ja noudattaa toiminta­ohjeita

    6. Näytä lisää
    1. 1

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää