Mutta ensin rakennuksen sisällä pitää tehdä hieman purkutöitä.
Samalla puretaan maan tasalle viereinen vanha toimistotalo. Sen tilalle kiinteistöjen nykyinen omistaja, kiinteistökehittäjä Antilooppi rakennuttaa uudisrakennuksen, joka yhdistetään sisäkautta Elannon tavarataloon.
Alkuvuonna purkutyöt käynnistyvät puolestaan Siltasaarenkadun toisessa päässä, jossa Ylva eli entinen HYY-yhtymä aloittaa oman hankkeensa.
Siltasaarenkadun, Toisen linjan ja Porthaninkadun risteykseen rakennettaviin taloihin tulee muun muassa toimistoja, hotelli, liiketilaa sekä asuntoja tutkijoille.
Purkaminen ja uudisrakentaminen Siltasaarenkadulla ovat vain pieni osa siitä muutoksesta, joka on käynnissä Hakaniemessä. Alkaneen vuosikymmenen loppuun mennessä itäisen kantakaupungin sydän on saanut ihan uuden elämän.
Kiinteistökehittäjä Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahihttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+sahi vertaa Hakaniemeä Tukholman Södermalmiin, joka on aiemmin käynyt läpi samanlaisen muutoksen.
Sahi on tyytyväinen. Hänen mukaansa suunnitelmat Hakaniemen kehittämiseksi vievät aluetta oikeaan suuntaan.
”Uudistukset vahvistavat vanhaa kantakaupunkimaailmaa”, Sahi uskoo.
Vastaavaa ei ole nähty sen jälkeen, kun 1960-luku pyyhkäisi pois suuren osan vanhaa Hakaniemeä.
Elannon tavaratalon suurista ikkunoista avautuvat komeat näkymät Hakaniemen torille. Sahi katselee ulos toisen kerroksen ikkunoista. Näitä näkymiä on päässyt ihailemaan harvoin, sillä vuosikausien ajan ikkunat oli peitetty kalusteilla.
Parin vuoden päästä näkymiä pääsevät ihailemaan uuden ravintolan asiakkaat. Ravintolaan noustaan vanhoja portaita pitkin Paasivuorenkadun puoleisesta sisäänkäynnistä.
Vanhaan tavarataloon tulee myös toimistoja, mutta Sahi korostaa, että uudistuksen tavoitteena on avata rakennusta kaikille kaupunkilaisille.
Myös katutasolle tulee ravintoloita ja kahviloita. Entisen S-marketin tilalle HOK-Elanto aikoo avata täysin uusitun ruokakaupan.
Sahi painottaa, että Hakaniemi uudistuu, koska ihmiset ja yritykset haluavat muutosta – ei siksi, että kiinteistökehittäjä haluaa sitä.
Kiinteistökehittäjät pystyvät kuitenkin vaikuttamaan paljon siihen, millaiseksi Hakaniemi kehittyy.
Sahin mukaan Hakaniemessä ei ole mitään sellaista, mitä sieltä pitäisi erityisesti poistaa. Kysymys on siitä, mitä kaikkea uutta kiinteistösijoittajat yhdessä kaupungin kanssa voivat alueelle tuoda.
”Tietenkin meidän pitää varoa sitä, että me emme pilaa tätä aluetta. Hakaniemi on aitoa kaupunkia, ja me haluamme, että tästä kehittyy edelleen urbaani, elävä ja monimuotoinen alue. Sitä myös kaupunki haluaa”, Sahi sanoo.
Hämeentien suurremontti on loppusuoralla. Vuonna 2019 alkanut uudistus on ollut toistaiseksi näkyvin osa Hakaniemen muutosta.
Ratikat palaavat Helsinginkadulle keväällä 2020. Osuus Sörnäisten metroasemalta Hakaniemeen avautuu raitiovaunuliikenteelle syksyllä 2020.
Sen kuluessa Hakaniemeen rakennetaan uusi yksisuuntainen pyörätie. Käytännössä pyörätie yhdistää Hämeentien uuden sekä Pitkälläsillalla jo olevan pyörätien etelään päin ajettaessa.
Suunnitelmat pyörätiestä ovat pitkällä. Kaupungin liikenneinsinööri Teppo Pasanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=teppo+pasanen kertoo, että pyörätie on tarkoitus toteuttaa samaan aikaan, kun Hämeentien remontti valmistuu.
Sitä vastoin toiseen suuntaan pyörätie on selvästi vaikeampi rakentaa.
Pasasen mukaan toiveissa on, että Kaisaniemen suunnasta pohjoiseen ajettaessa pyörätie jatkuisi Pitkältäsillalta suoraan Siltasaarenkatua kohti Hämeentietä, mutta suunnitelmia vielä hiotaan.
Metallitalon kohdalla uhkaa kuulemma tulla ahdasta. Siinä tapauksessa pyöräilijät ohjataan Hämeentielle John Stenbergin rantaa pitkin, jossa reitti kulkee nykyäänkin.
Vähintään yhtä merkittävä mutta vähemmän näkyvä liikennehanke on suunnitteilla Hakaniemen torin alle.
Vaikka yksityisautoilu käytännössä poistuu Hämeentieltä, kaupunki ja kaavamuutosta hakenut Antilooppi uskovat, että Hakaniemeen kuljetaan jatkossakin autolla – sekä töihin että asioimaan.
Siksi Antilooppi on hakenut kaavamuutosta, joka mahdollistaisi 450-paikkaisen toriparkin louhimisen kallioon torin alle.
Helsingin kaupungin projektinjohtaja Sirpa Kalliohttps://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+kallio kertoo, että uuden pysäköintilaitoksen asemakaavamuutos valmistunee vuonna 2020. Rakentaminen voisi siten käynnistyä vuonna 2021.
Rakentaminen ei vaikuttaisi torin toimintaan. Sekä torikojut että tilapäinen kauppahalli palvelisivat rakentamisen ajan nykyisillä paikoillaan.
Nyt käynnissä olevien hankkeiden jälkeen näkyvimmät uudistukset tapahtuvat Hakaniemenrannassa ja Hakaniemensillalla. Niihin vaikuttavat ennen kaikkea suunnitelmat Kruunusiltojen rakentamisen aloittamisesta vuonna 2022.
Jo sitä ennen Hakaniemen päässä pitää tapahtua paljon.
Jotta siltoja pitkin kulkevat ratikat saadaan kulkemaan, nykyinen Hakaniemen silta pitää purkaa ja tilalle rakentaa uusi. Uuden sillan rakentaminen alkaa näillä näkymin vuonna 2021.
Vanha silta puretaan, kun uusi on valmis arviolta vuoden 2024 lopussa.
Samalla, kun vanhat ajorampit katoavat, vapautuvat Hakaniemenranta ja Sörnäisten rantatien Hakaniemensillalle vievä alue rakentamiseen.
Hakaniemenrantaan tulee muun muassa asuntoja. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen joulukuussa.
Asunnot toteutuvat todennäköisesti nopeammin kuin rantaan suunniteltu hotelli, josta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Elokuussa valitus kaatui hallinto-oikeudessa.
Pitkänsillan päässä Siltasaarenkatu 1:ssä kohoaa punatiilinen funkisrakennus, joka tunnettiin aikaisemmin Wärtsilän entisenä pääkonttorina.
Vuonna 1939 valmistunut Yngve Lagerbladin https://www.hs.fi/haku/?query=yngve+lagerbladinsuunnittelema tehdasrakennus rakennettiin alun perin konepajayritys John Stenbergin toimitaloksi.
Kuin varkain on kiinteistön seinään ilmestynyt sellaisten yritysten nimiä kuin Quru, Salomaa, SEK ja Whim.
Ja siellä, missä ennen luki isolla Wärtsilä, lukee nyt john s. Se on Varman omistaman kiinteistön uusi nimi.
Entisen konepajan tilalle on tullut konsultointia, markkinointia, viestintää, startupia ja digiä. Luovan alan yritykset ovat löytäneet Pitkänsillan pohjoispuolelle perinteisiin ammattiliitto- ja työläiskortteleihin.
Tuomas Sahi ja Sirpa Kallio ovat molemmat sitä mieltä, että itäinen kantakaupunki yleensä ja Hakaniemi erityisesti tarjoavat yrityksille jotain muuta kuin niistä kivenheiton päässä sijaitseva ydinkeskusta.
Kallio sanoo, että Hakaniemi on itse asiassa elävämpi kuin ydinkeskusta, jossa sijaitsee edelleen paljon virastoja.
Ja se, että Hakaniemi nyt muuttuu niin paljon, on vain johdonmukaista.
”Onhan koko Kallion aluekin muuttunut viime vuosina paljon. Tämä on taas uusi vaihe Hakaniemen kehityksessä”, Sirpa Kallio sanoo.
Oikaisu 4.1 kello 10.55: Ratikat eivät palaa Hämeentien reitille keväällä 2020, vaan vasta syksyllä 2020. Keväällä ratikat alkavat liikkua Helsinginkadulla. Kruunusiltojen arvioidaan valmistuvan aikaisintaan vuonna 2026, ei vuoden 2024 loppuun mennessä kuten artikkelissa aiemmin virheellisesti kerrottiin. Oikaisu 7.1. kello 14.08: Jutussa kerrottiin ensin, että Kulttuurisaunan kohtalo olisi auki. Sauna on kuitenkin jatkamassa nykyisellä paikallaan.
Kommentit