HS:n jääveistos Kansalaistorilla juhlistaa sananvapautta, joka tutkijan mukaan vaatii tekoja kestääkseen: ”Meillä on kaikki elementit, mutta ne ovat vajaakäytössä” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

HS:n jääveistos Kansalaistorilla juhlistaa sananvapautta, joka tutkijan mukaan vaatii tekoja kestääkseen: ”Meillä on kaikki elementit, mutta ne ovat vajaakäytössä”

Sananvapautta ei pidä ajatella itsestään toteutuvana asiana, tutkija, tietokirjailija ja Kansalliskirjaston entinen ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm muistuttaa.

Kai Ekholm tunnetaan muun muassa sananvapauden ja sensuurin tutkijana, tietokirjailijana ja Kansalliskirjaston entisenä ylikirjastonhoitajana. Kuva: Mikko Suutarinen / HS

Julkaistu: 5.1. 19:27, Päivitetty 6.1. 10:21

Helsingin kansalaistorilla seisova, Helsingin Sanomien tilaama Sananvapauden leijona -jääveistos juhlistaa sananvapautta ja sen roolia demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tammikuun lauhassa säässä nelimetrisen sananvapausleijonan on arvioitu pysyvän paikallaan noin viikon. Mutta mitä kuuluu suomalaiselle sananvapaudelle, onko se leijonan lailla sulamassa?

Historian valossa sananvapaus on aina jäänyt voitolle, sanoo tutkija ja tietokirjailija, entinen Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm. Mutta samalla jokainen hetki on sananvapaudelle uusi, kun ihmiset ja yhteiskunta ympärillä muuttuvat.

Viime vuosikymmeninä sananvapaus on siirtynyt pois pelkän lehdistön, professorien ja poliitikoiden kaltaisen eliitin käsistä, Ekholm muistuttaa akateemikko Oiva Ketosen ajatuksiin viitaten.

”Tänä päivän olemme häkellyttävässä tilanteessa, kun sananvapauden rajat määrittelevät sen vastustajat. Se on meille haaste”, hän sanoo.

Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään, Kotimaisten kielten keskus määrittelee. Tällä hetkellä sananvapautta haastamaan on suomalaiseen yhteiskuntaan, arkipäivään ja kielenkäyttöön sananvapautta ja sensuuria tutkineen Ekholmin mukaan ujuttautunut passiivis-aggressiivisuus: viha.

”Historia osoittaa, että passiivis-aggressiivinen viha jää harvoin teoreettiseksi. Se konkretisoituu usein esimerkiksi vähemmistöjen kohtelussa.”

”[Sananvapauden kaventumisen] seuraukset eivät ole pitkään aikaan olleet näin uhkaavia ja konkreettisia”, hän arvioi.

Ekholmin johtama työryhmä sai vuonna 2017 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon Tiellä sananvapauteen -verkkoteoksestaan. Vuonna 2018 Ekholmille myönnettiin kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen Penin sananvapauspalkinto.

Julkisen keskustelun kärjistymisestä ja vihamielisyydestä puhui uuden vuoden puheessaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lue lisää: Niinistö esittää uudenvuoden puheessaan huolensa ilmapiirin kiristymisestä Suomessa: ”Vihan kulttuuri ei kauas kanna”

Kahden suomalaisen sananvapauden kulmakiven, vapaan lehdistön ja kirjastolaitoksen välissä sijaitseva Sananvapauden leijona katsoo kohti eduskuntataloa, Suomen politiikan keskeisintä näyttämöä.

Poliitikkojen tulisi Ekholmin mukaan palauttaa mieliinsä sananvapautta kannattelevat hyvinvointivaltion peruselementit: lehdistönvapaus, koulut, sairaalat ja kirjastot, Ekholm sanoo.

”Meillä on kaikki nämä elementit, mutta ne ovat vajaakäytössä. Olemme tulleet sokeiksi perusasioille”, hän sanoo.

Jokainen voi kuitenkin Ekholmin mukaan harjoittaa sananvapautta arkipäivässään: tuntea historiaa, keskustella kanssaihmisten kanssa, kysyä perusteluita ja kirjoittaa mielipidekirjoituksia, näin esimerkiksi.

Sananvapautta ei voi kuitenkaan valtuuttaa kenellekään toiselle, Ekholm muistuttaa.

”Ei pidä ajatella, että sananvapaus on abstrakti asia, joka ikään kuin toteutuu ihan itsessään. Lähestymistapani on, että sananvapautta pitää testata, jotta se tulee konkreettiseksi”, hän sanoo.

Myös median tulisi harjoittaa enemmän mediakritiikkiä sekä kuunnella enemmän lukijoitaan, Ekholm sanoo.

”Ihmisen identiteetti syntyy lukemalla, keskustelemalla ja argumentoimalla. Lukijoiden sananvapaus ja maailmankuva ei ole koskaan valmis, vaan sitä täytyy kalibroida joka päivä.”

Sananvapauden suhteen on helppo olla passiivinen, mutta 2020-luvulle tultaessa sananvapaus tarvitsee jokaista käyttäjäkseen, Ekholm sanoo.

”Kutsun tätä [sananvapautta] ryhmäkuvaksi, jossa on helppo hymyillä mukana tekemättä mitään. Mutta sananvapaus on aina tekoja: ne jotka ovat määritelleet rajalinjoja, ovat jääneet sen historiaan.”

Sananvapauden leijona on yksi osa Lux Helsinki -valotaidefestivaalin oheisohjelmaa. Veistoksen toteutti jääveistäjä Kimmo Frosti avustajineen. Sen on tilannut Helsingin Sanomat, jonka leijonalogosta Eduskuntataloa kohti tuijottava jääleijona on saanut inspiraationsa.

Video näyttää, kuinka Oodin viereen nousi nelimetrinen jääleijona

Niinistö esittää uudenvuoden puheessaan huolensa ilmapiirin kiristymisestä Suomessa: ”Vihan kulttuuri ei kauas kanna”

Seuraa uutisia tästä aiheesta