Kaupunki

”Eivät opettajat oikeastaan näe minua, ne näkevät kaikki aiemmat hölmöilyni” – Kuusi yläkoululaista poikaa kokoontuu Malmilla joka viikko yhteen keskustelemaan tunteistaan

Poliitikkojen tälle kaudelle luoma massiivinen syrjäytymisen vastainen ohjelma alkaa näkyä Helsingin kouluissa.

”Eivät ne opettajat oikeastaan näe minua. Ne näkevät kaikki minun aiemmat hölmöilyni”, sanoo yksi pojista.

Ollaan Malmin peruskoulussa tavallisena tiistaiaamuna, luokassa tuoksuu mandariineilta ja energiajuomalta. Kuuden yläkoululaisen porukka kokoontuu joka viikko yhteen, syö aamiaista ja keskustelee tunteistaan.

Tänä aamuna keskustelu on lähtenyt liikkeelle aiemmin yhdessä katsotusta Joker-elokuvasta, liukunut sitten kiusatuksi tulemiseen ja yksinäisyyteen ja siihen, että onko ketään kelle puhua oikeasti tärkeistä asioista. On, ei, oma äiti ainakin. Nyt sitten mietitään, että millaista omassa koulussa on, jos pyytää johonkin apua.

”Niin, se on eri asia millainen olet ihmisenä. Ja millainen rooli sinulle on koulussa muodostunut”, sanoo ohjaaja Miika Mehmet. Muutkin aikuiset vakuuttavat, että jeesiä saa, kun sitä tarvitsee. Jos ei muualta niin täältä.

Tämä Malmi-ryhmä on yksi jo täysillä toimiva osa Helsingin tällä valtuustokaudella lanseeraamaa Mukana-ohjelmaa, jolla olisi tarkoitus torjua lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Osa ohjelman ideoista vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, toisia kokeillaan ensin yhdessä koulussa pienelle porukalle kerrallaan.

Miten siis murrosikäiset pojat saa puhumaan jostain niin henkilökohtaisesta kuin tunteet?

”Jokaisella ihmisellähän on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. On vähän vaarallinen stereotypia, että pojat ilmaisisivat itseään vain toiminnan kautta”, sanoo toinen ohjaajista, Me-koulun kehittäjä Sami Seppilä. Hän on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja erityisopettaja. Seppilä tekee parhaillaan vähän samantyyppistä työtä muidenkin helsinkiläisten lasten ja nuorten kanssa.

Me-koulu on Me-säätiön kehittämä malli syrjäytymisen vähentämiseksi koulussa. Malmi on yksi Helsingin kolmesta Me-koulusta.

Malmilla koululla mietittiin yhdessä keväällä, mitä uutta voitaisiin Mukana-ohjelman kautta kokeilla. Opettajat ajattelivat, että he haluaisivat erityisesti suojata niitä nuoria, joilla on suuri riski pudota kokonaan koulutuksesta pois. Jollain konstilla ihan kaikille pitäisi luoda sellainen tunne, että he kuuluvat porukkaan, tänne kouluun.

”Niin kuin yläkoulussa yleensä, nuori on joka viikko monen aineenopettajan tunnilla. Ryhmänohjaajalla on koko ryhmälle aikaa viisitoista minuuttia viikossa. Tällaiselle rauhalliselle tilalle on selvä tarve”, sanoo erityisopettaja Olli Leppikangas.

Kolmas ohjaaja Miika Mehmet pyydettiin mukaan kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Koululla oli jo ennestään havaittu hyväksi, että kokemusasiantuntijat kävivät puhumassa nuorille vakavista aiheista, mutta nyt haluttiin joku, joka olisi pysyvästi osa ryhmää.

Sitten valittiin mukaan pääsevät pojat ja päätettiin alkaa kokoontua kerran viikossa pari tuntia kerrallaan. Osa pyysi itse saada tulla, toisille erityisopettaja suositteli ryhmää. Porukassa on nuoria, joilla on esimerkiksi paljon poissaoloja ja nelosvaroituksia tai joiden käytöksestä ollaan oltu koulussa tai vapaa-aikana huolissaan.

Ensimmäisellä kerralla syksyllä miehiä vähän jännitti. Oli sovittu, että Mehmet kertoisi alussa omasta rankasta taustastaan, mutta jatko oli pojista kiinni. Heistä riippuisi, mistä oikeasti keskusteltaisiin.

”Kundit olivat aika hiljaisia sillä ensimmäisellä kerralla, tarina selvästi teki vaikutuksen. On vaikea tai mahdoton saada luottamusta, jos jää etäiseksi ammattilaiseksi. Jokaisella nuorella iskevät silloin defenssit päälle”, Seppilä sanoo.

”Rehellisyys ja avoimuus on ainoa mahdollisuus. Tällä tunnilla ei voi vain opettaa asioita”, sanoo Leppikangas.

Poikia ei ryhmässä pakoteta puhumaan. Aikuiset haastavat ja analysoivat, mutteivät saarnaa tai tuomitse. Läpänheitto on sallittua, mutta yhtään kertaa aamukerhossa ei ole tarvinnut puuttuu asiattomaan käytökseen.

Miehillä on ollut etukäteen mietittynä joitain teemoja mistä puhua, niin kuin nyt vaikka päihteet tai ihmissuhteet tai tulevaisuus. Liikkeelle lähdetään vaikka edellisen viikonlopun tapahtumista, mutta siitä edetään herkästi johonkin muuhun. Esimerkiksi tänään Mehmet kertoo välillä yksinäisyyttä koskevasta tutkimuksesta ja havainnollistaa, miten yksinäisyys ei aina näy ihmisestä päälle.


Mutta keskustelun suunnan määräävät tosiaan pojat itse.

”Vähän aikaa sitten he esimerkiksi alkoivat puhua isäsuhteesta. Oltiin että okei, mitähän tästä tulee. Se olikin monelle todella tärkeä aihe, keskustelu meni nopeasti todella syvälle”, Seppilä kehuu.

”Minulle tämä on viikon kohokohta, kun saan olla kundien kanssa nämä kaksi tuntia. On hyvä, että kaikki kolme ohjaajaa voivat tuoda tähän tilaan vähän erilaista osaamista”, Mehmet sanoo.

Malmi-ryhmä on kokeilu. Ensi vuoden puolella siitä tulee siinä mielessä vakiintuneempi osa koulun toimintaa, että mietitään tarkemmin, miten kaksituntinen saadaan sopimaan poikien lukujärjestyksiin. Erityisopettaja Leppikangas sanoo, että toimintaa olisi muutenkin helpompi suunnitella, jos kaikki ei olisi väliaikaista eivätkä vetäjät eri hankkeista.

Miehet nimittäin ovat sitä mieltä, että ryhmä toimii, vaikka tunne- ja vuorovaikutustaitoja ei voi lyhyessä ajassa suoraan mitata. Pojilta tulee jatkuvasti hyvää palautetta. He myös tulevat jokainen uskollisesti paikalle joka viikko, vaikka tunneille tuleminen muuten tuottaa edelleen vaikeuksia.

Itse pojat sanovat, että ryhmä tuottaa iloa.

”Täällä pääsee purkamaan kaikkea.”

”Olen oppinut uusia sanoja. Ja tiedän enemmän toisista, siitä, millaista niiden arki on ja mitä ne ajattelevat.”

”Tässä oppii ymmärtämään toisia paremmin.”


Jokaiselle helsinkiläislapselle kaveri ja turvallinen aikuinen – näin se aiotaan tehdä

Malmi-ryhmä on yksi kymmenistä esimerkeistä, joita Helsingissä on tällä valtuustokaudella kehitelty ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Mukana-ohjelmassa etsitään tällaisia konsteja torjua esimerkiksi yksinäisyyttä, kiusaamista, eriarvoisuutta ja mielenterveyden haasteita.

Ohjelmalla on tutkimuspohja. Konsteja kokeillaan ensin pienesti kaupunginosa tai koulu kerrallaan, mutta myöhemmin niistä olisi tarkoitus tulla pysyvä osa toimintaa koko kaupungissa. Hanke on toimialojen yhteinen, mutta sitä johtaa kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

”Yritämme tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret niin, että heitä pystytään tukemaan hyvissä ajoin”, kuvaa projektipäällikkö Katja Rajaniemi.

Isoja tavoitteita on neljä.

Jokaisella helsinkiläislapsella ja -nuorella pitäisi olla vähintään yksi turvallinen aikuinen, jolle uskaltaa puhua huolistaan. Useinhan se on vanhempi, mutta aina ei.

Jokaisella pitäisi olla kaveri ja tunne siitä, että kuuluu johonkin porukkaan.

Kaikilla pitää olla mahdollisuus opiskella ainakin toisen asteen loppuun.

Perheen köyhyys ei saa liikaa rajoittaa lapsen tai nuoren mahdollisuuksia.

Osa jo alkaneesta toiminnasta on aluksi hyvin paikallista kuten Malmilla. Toiset koskettavat heti hyvin suurta joukkoa helsinkiläisiä.

Paikallisesti on esimerkiksi etsitty uusia tapoja tarjota kaikille avoimia ja maksuttomia harrastuksia Vesalassa. Koululla on tarjolla todella laajalti harrastusmahdollisuuksia, samoin välipalaa, jotta lapset jaksaisivat harrastaa.

Kannelmäessä toisessa Me-koulussa samaa teemaa on lähestytty kehittämällä vertaisvalmennusta. Siinä ideana on, että vanhemmat oppilaat pääsevät yhdessä aikuisen kanssa opettamaan pienempiään jossain omassa harrastuksessaan. Koululle on näin syntynyt esimerkiksi jiujitsu-kerho ja cheerleading-kerho.

Malmin lisäksi esimerkiksi Laakavuoren koulussa Mellunmäessä on keskitytty tunteisiin, siellä Me-koulu tarkoittaa esimerkiksi säännöllisiä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin keskittyviä tunteja kaikille lapsille. Niillä mietitään yhdessä esimerkiksi ristiriitatilanteiden, kuten kiusaamisen tai rasismin, ehkäisemistä.

Muutamilla kouluilla on testattu uusia keinoja kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. On esimerkiksi lisätty vapaamuotoista toimintaa vanhemmille. Siis vaikka isänpäiväkahveja tai liikuntatapahtumia.

Muutamalla alueella on tehty koululaisille kyselyjä, joissa on haettu kouluterveyskyselyä tarkempaa tietoa esimerkiksi lasten toiveista ja peloista ja kokemuksista sekä perheiden tavasta toimia esimerkiksi kotiintuloaikojen suhteen.

”On tarkoitus kokeilla niin sanottua Islannin mallia. Kokoamme vanhempia yhteen ja mietimme, mitä esiin nousseille asioille voitaisiin tehdä. Siis otetaan esimerkiksi vaikka tilanne, että lapset kokevat alueen niin turvattomaksi, että eivät uskalla kulkea harrastuksiin”, Rajaniemi kertoo.

Koko kaupunkia koskee kiusaamisen vastainen ohjelma, jossa on haettu kaupunkiin yhtenäistä tapaa toimia.

Samoin kulttuurin kummilapset, jossa jokin iso kulttuuritoimija tarjoaa vaikka kaikille tiettynä vuonna syntyneille lapsille ilmaisia kulttuurielämyksiä. Ensi vuonna syntyvät helsinkiläisvauvat pääsevät perheineen kaupunginorkesterin konsertteihin, 2021 syntyvät taas teattereihin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    2. 2

      Tiedot Isisin uudesta johtajasta tarkentuvat: ”Professorilla” on yliopistotutkinto ja järjestön johtohahmoksi harvinainen tausta, kertoo The Guardian

    3. 3

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    4. 4

      Osalla ihmisistä lihakset eivät kasva kuntosalilla, osalla ne kasvavat hämmästyttävän hyvin: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    5. 5

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    6. 6

      Lähtöisin lepakoista ja lähellä sarsia: Tällainen on Kiinassa leviävä koronavirus

    7. 7

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    8. 8

      Radiojuontaja joutuu ottamaan Pukki-tatuoinnin takapuoleensa, löysi kuitenkin lupauksestaan porsaanreiän

    9. 9

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    10. 10

      ”Mähän asun paratiisissa” – Somessa innostuttiin luettelemaan asioita, jotka suomalaisessa arjessa toimivat: yksi nuppi hanassa, ilmainen wifi, katujen siivous...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    4. 4

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    5. 5

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    6. 6

      Auto teki hätäjarrutuksen Tomi Lamminperän 3-vuotiaan pojan eteen: Nyt isä vaatii kävelyteillä kaahailtavaa ”rallia” kuriin Martinlaaksossa

    7. 7

      Verkossa yllytetään tekemään lastensuojelu­ilmoituksia rasismin vastustajasta – tämä perättömästä ilmoituksesta seuraa

    8. 8

      The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys

    9. 9

      Lihasten meneminen maitohapoille on myytti, sanoo tutkija – Hapotuksen tunne voi kuitenkin kertoa olennaisen asian treenaajan kunnosta

    10. 10

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    11. Näytä lisää