Tungos iskee Helsingin lukioihin: Lähivuosina moneen lukioon tulee satoja oppilaita lisää, keskiarvorajat voivat nousta - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Tungos iskee Helsingin lukioihin: Lähivuosina moneen lukioon tulee satoja oppilaita lisää, keskiarvorajat voivat nousta

Lukioikäisten määrä on juuri kääntynyt Helsingissä kasvuun, ja kasvu jatkuu tämän vuosikymmenen. Lisäksi nuorista entistä suurempi osa haluaa nimenomaan lukioon ja oppivelvollisuusikää on tarkoitus nostaa.

Mäkelänrinteen lukiota peruskorjataan ja laajennetaan. Viereen nousee myös uusi urheilun harjoitushalli ja asuinkerrostalo opiskelijoille. Kuva: Kimmo Penttinen

Julkaistu: 10.1. 2:00, Päivitetty 10.1. 10:03

Helsingin lukioihin pitää saada lähivuosina tilaa sadoille uusille opiskelijoille. Kaupungin omista lukioista monen opiskelijamäärä kasvaa yli yhdeksänsadan, mikä kiihdyttää uusien tilojen rakentamista ja vanhojen kunnostamista.

Ensimmäinen ja tärkein syy on väestömatematiikka. Peruskoululaisten määrä on kasvanut Helsingissä jo vuosia. Myös toista astetta käyvä ikäluokka on alkanut kasvaa, ja kasvu jatkuu vuosikymmenen. Syksyllä 2020 lukioiden aloituspaikkoja lisätään kahdellasadalla.

Se on vasta alkua: vuonna 2032 Helsingissä ennustetaan olevan 5 600 nuorta enemmän 16–18-vuotiaiden ikäluokassa.

Toiseksi helsinkiläisnuorista yhä suurempi osuus tahtoo nimenomaan lukioon, mikä näkyy jo ryntäyksenä kymppiluokille ja jatkuvana keskiarvorajojen nousuna. Kolmanneksi hallitusohjelmassa on linjattu oppivelvollisuuden jatkamisesta kahdeksaantoista ikävuoteen saakka, mikä vaikuttaa sekä lukioihin että ammatilliseen koulutukseen.

Hyvä uutinen on, että lukioihin pystytään taikomaan tilaa. Vielä vähän aikaa sitten kaupungin omat lukiorakennukset olivat toinen toistaan kehnommassa kunnossa. Nyt rakennustöitä on valmistunut, meneillään tai alkamassa monessa kaupunginosassa. Suurin on Mäkelänrinteen lukion yhteyteen rakentuva Urhea-kampus, toinen iso Ressu lisärakennuksineen.

”Kun Mäkelänrinteen tilat valmistuvat, siellä on tilaa tuhannelle lukiolaisille. Aivan mahdottoman suuria jättilukioita me emme Helsinkiin suunnittele, opiskelijoita on tarkoitus jakaa tasaisesti moneen lukioon”, sanoo Arja Kukkonen, joka johtaa Helsingin toista astetta ja vapaata sivistystyötä.

Suomen suurimpana lukiona säilynee siis edelleen Tikkurilan lukio Vantaalla.

Moni helsinkiläislukio kuitenkin kasvaa sadoilla opiskelijoilla. Kokonaan uutta rakennusta tehdään ainakin Myllypuroon siirtyvälle kielilukiolle, Kumpulaan yliopiston kampukselle siirtyvälle Luonnontiedelukiolle ja Vuosaaren lukiolle. Ressun lisäksi Medialukiota laajennetaan reilusti nykyisestä.

Helsingin lukioverkko on siitä poikkeuksellinen, että huomattavan osan lukioista muodostavat yksityiskoulut. Kaupungin pitää siis tehdä niiden kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta kullekin peruskoulun päättävälle ikäluokalle löytyy varmasti tarpeeksi paikkoja. Osa tosin onkin perusopetuksen puolella sopimuskouluja, jotka toimivat osana kaupungin kouluverkkoa ja usein myös kaupungin tiloissa.

Yksityiskouluista monella on lähivuosina haaveita tai tarkempia suunnitelmia laajentua. Monessa niistä on kuitenkin lukion lisäksi yläkoulu, joka tarvitsee lisää tilaa lukiota kovemmalla kiireellä.

Lukiolaisten kohdalla suunnitelmista puhutaan vielä varoen, joskin ainakin Kulosaaren yhteiskoulun ja Helsingin uuden yhteiskoulun lukioissa mietitään lukiolaisten määrän kasvattamista sadalla.

Omien lukioidensa paikkamäärästä kaupunki päättää itsenäisesti. Ammatillinen koulutus sen sijaan on valtion säätelemää siinä mielessä, että koulutusta järjestetään sen verran kuin on lupa.

Tähän asti Helsingin linja on ollut, että lukiopaikka pitää varata 60 prosentille ja ammatillisen koulutuksen paikka 40 prosentille ikäluokasta. Nyt siis esimerkiksi kymppiluokkien tilanne antaisi viitteitä siitä, että lukioon olisi halu päästä tätä suuremmalla osalla nuorista.

Lukion suosio on pääkaupunkiseudulle tyypillinen ilmiö, joskin kaupunkien välillä on erojakin. Espoossa vastaavaa lukiopaikkojen osuutta nostettiin vasta 64 prosenttiin, Vantaalla se on 50.

”Työvoiman saatavuuden kannalta on ongelma, jos liian harva hakeutuu ammatilliseen koulutukseen”, sanoo Kukkonen. Hänestä on tärkeää, että jokainen nuori löytää paikkansa, mutta hän ei usko Helsingin lähitulevaisuudessa puuttuvan näihin prosentteihin.

”Yksi selitys ilmiölle on myös vanhempien sosioekonominen asema. Siis jos vanhemmista entistä isompi osa on korkeasti koulutettu, he haluavat lapsilleen samaa.”

Kukkonen korostaakin, että ammatillisen koulutuksenkin kautta voi jatkaa korkeakouluun. Koulutuksen tasa-arvoisuutta seurataan tarkasti, ja eroja pyritään hänen mukaansa tasoittamaan. Kukkonen esimerkiksi mainitsee, että maahanmuuttajien lapset hakeutuvat toiselle asteelle samoin kuin muutkin nuoret.

Lukioita ei pidetä samalla lailla alueellisena palveluna kuin vaikka peruskoulutusta. Mutta Helsingissä on edelleen tavoite, että lukioita olisi eri puolilla kaupunkia.

Arviota lukiolaisten osuudesta ikäluokassa ei siis olla nostamassa juuri nyt. Tilanne voi muuttua, jos helsinkiläisnuoren alkaa olla liian vaikea päästä lukioon.

Helsingissä on paljon yli yhdeksän keskiarvoa vaativia lukioita tai muuten korkeita sisäänpääsypisteitä vaativia erityislukioita. Kesällä 2019 kaupungissa oli silti vielä monta lukiota, joihin pääsi seitsemällä alkavalla keskiarvolla.

Helsingissä ei ole tehty poliittista päätöstä siitä, miten korkealle keskiarvo saa nousta. Tilannetta kuitenkin seurataan jatkuvasti.

Tähän vaikuttaa myös veto muualta Helsinkiin. Pääkaupungin lukioissa kolmannes opiskelijoista tulee muista kunnista, mutta määrä ei ole juuri heilahdellut viime vuosina. Ei edes viime syksynä, kun kaupunki kokeili osittain maksutonta toista astetta.

Ikäluokan koko sen sijaan kasvaa hyvin suurella todennäköisyydellä koko ensi vuosikymmenen ainakin syntyvyyden perusteella. Muuttoliike voi aina aiheuttaa lisää yllätyksiä.

Sitten on vielä hallituksen tavoite nostaa oppivelvollisuutta kahdeksaantoista ikävuoteen saakka syksystä 2020 alkaen. On vielä epäselvää, missä määrin se vaikuttaa suoraan lukiokoulutuksen määrään Helsingissä.

”Jokaiselle nuorelle pitää totta kai luvata opiskelupaikka. Mutta ehkä enemmän kyse on siitä, että pitää tukea edellytyksiä opiskella toisella asteella. Siis esimerkiksi kehittää erilaisia valmentavia koulutuksia”, Kukkonen arvioi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoo, että osaajia tarvitaan edelleen. Ammatillisen koulutuksen vetovoima näyttäisi hiukan hiipuneen, mutta oppivelvollisuuden laajentaminen voi olla tilaisuus jälleen lisätä sitä.

”Ei ehkä pidä jakaa koulutusta yhtä tiukasti ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Opintoja pitäisi pystyä suorittamaan entistä joustavammin ja yhdistämään toisiinsa vapaammin kuin perinteisessä kaksoistutkinnossa.”

10.1. oikaisu: korjattu hakukoneesta oikeaksi kaupunginosa, jossa Apollon yhteiskoulun lukio sijaitsee.

Mäkelanrinteen lukion aula joulukuussa. Lukiosta kasvaa vähitellen yli tuhannen oppilaan oppilaitos. Kuva: Kimmo Penttinen

HS-analyysi|Oppivelvollisuuden laajentamisessa yhä isoja kysymyksiä auki – kauanko maksutta voisi opiskella ja miten kalliita välineitä saisi käyttöön

Helsingin ja Vantaan lukioihin oli tänä vuonna niin tiukka seula, että kymppiluokille piti lisätä reilusti paikkoja

Kysely: Maksuttomat kirjat vaikuttivat lukion valintaan Helsingissä

HS Helsinki|Lukiot hälyttävässä tilassa Helsingissä: Vain kaksi lukiorakennusta hyvässä kunnossa

Seuraa uutisia tästä aiheesta