Kilpilahden hukkalämpö voi kohta lämmittää pääkaupunkiseudun koteja – liki miljardin euron urakassa rakennettaisiin 40 kilometrin yhdysputki Porvoosta Helsinkiin - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Kilpilahden hukkalämpö voi kohta lämmittää pääkaupunkiseudun koteja – liki miljardin euron urakassa rakennettaisiin 40 kilometrin yhdysputki Porvoosta Helsinkiin

Pääkaupunkiseudun energiayhtiöt etsivät kivihiilen korvaajaa, ja Kilpilahden hukkalämmöllä voisi kattaa neljänneksen seudun lämmön tarpeesta.

Kilpilahdessa syntyy hukkalämpöä vuoden aikana valtavat määrät. Sen valjastaminen pääkaupunkiseudun lämmitykseen on 700–1 000 miljoonan euron hanke. ”Kyllä laskua yritetään saada lähemmäksi haarukan alareunaa”, sanoo Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Julkaistu: 17.1. 2:00, Päivitetty 17.1. 6:32

Pääkaupunkiseudun lämmityksestä roima osuus eli noin neljännes voi muutaman vuoden kuluttua perustua Porvoon Kilpilahden satama- ja teollisuusalueelta saatavaan hukkalämpöön.

Kilpilahden eli Sköldvikin toimijat Neste, Borealis Polymers sekä energiayhtiöt Helen, Fortum ja Keravan Energia ovat päättäneet jatkaa selvityksiään siitä, miten öljynjalostuksen ja muovituotteiden valmistuksessa syntyvä mittava hukkalämpö saataisiin valjastettua hyötykäyttöön.

Hankkeen ajurina on laki, joka kieltää kivihiilen polton vuodesta 2029.

Porvoon Energia ja Vantaan Energia jättäytyvät tässä vaiheessa pois valmistelusta. Vantaan Energia kykenee luopumaan kivihiilen polttamisesta omin toimin. Yhtiö valmistelee parhaillaan jätevoimalan laajentamista.

Kilpilahdessa syntyvä hukkalämpö on 25–35-asteista. Se ohjataan tällä hetkellä mereen. Näin on tapahtunut jo vuosia, koska matala-arvoista hukkalämpöä ei ole aiemmin pystytty järkevästi hyödyntämään.

Syntyvän hukkalämmön teho on noin 1 000 megawattia, mikä vastaa ydinvoimalan tuotantotehoa.

Vuodessa hukkalämpöä kertyy Kilpilahdessa kahdeksan terawattituntia. Määrä on valtava, kun sitä vertaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Kirkkonummen lämmöntuotantoon, joka on 10–11 terawattituntia.

Borealiksen energiajohtaja Jari Salosen mukaan tavoitteena on valjastaa ainakin kolme terawattituntia Kilpilahden hukkalämmöstä pääkaupunkiseudun lämmöntarpeeseen. Kilpilahteen sovitellaan alustavasti kahta pumppulaitosta, joissa hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön lämpötila nostettaisiin lähelle sataa astetta. Pitkää siirtomatkaa Helsingin Hanasaareen ei pidetä ongelmana.

”Lämpöhävikki olisi siirtoputkessa noin pari astetta”, Salonen sanoo.

Korkea lämpötila tekee siirron kustannustehokkaaksi, koska siirtoputkien koko on pienempi.

Helen ja Fortum ovat tilanteessa, jossa kivihiilen korvaajaa on etsittävä useilla eri keinoilla. Niille Kilpilahden hukkalämpö olisi yksi isoimmista yksittäisistä investoinneista kohti hiiletöntä energiantuotantoa.

”Helenille tämä on erittäin merkittävä hanke. Meillä on nyt suunnitelmia Hanasaaren voimalan korvaamiseksi. Mutta sen päälle pitää löytää keinoja korvata Salmisaaren voimalan kivihiilen polttoa”, sanoo Helenin kehityshankeyksikön päällikkö Janne Rauhamäki.

Helsinkiläiskodeista valtaosa eli 90 prosenttia lämpenee kaukolämmöllä. Kaupungin kasvu tuo energiayhtiölle yhä enemmän asiakkaita. Pelkästään vuonna 2018 kaukolämpöön liittyi uusia asiakkaita niin paljon, että heidän ostamansa kaukolämmön teho oli ennätykselliset 80 megawattia. Kasvu oli isompaa kuin 1970-luvun ennätysvuosina.

Kevään ja kesän aikana energiayhtiöt laskevat hankkeen kannattavuutta. Samaan aikaan tehdään teknisiä selvityksiä toteutuksesta. Noin 40 kilometrin yhdysputki, lämpöpumppulaitokset Kilpilahdessa ja kaukolämpöverkkojen kytkennät joudutaan selvittämään perin pohjin ennen kuin on edellytyksiä tehdä toteutuspäätöstä.

Helenin ja Fortumin kaukolämpöverkoilla on yhdysputki Vermossa, ja yhtiöt käyvät jo nyt keskinäistä kauppaa sen avulla. Yhdysputki voi kuitenkin olla liian pieni tulevaisuuden tarpeisiin.

Tässä vaiheessa investoinnin hinta on vielä isossa haarukassa eli 700–1 000 miljoonaa euroa.

”Kyllä sitä yritetään saada lähemmäksi haarukan alareunaa”, sanoo Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa.

Kannattavuuden kannalta aivan olennainen asia on teollisen tason lämpöpumppulaitosten verotuskohtelu. Tällä hetkellä omakotitalon lämpöpumpun ja tuhansia talouksia hyödyttävien lämpöpumppulaitosten verokanta on sama. Energiayhtiöt ovat esittäneet verokannan alentamista teollisen mittakaavan lämpöpumpuille jo pitkään.

”Kun kivihiilestä on luovuttava, ja pyritään pois biomassan polttamisesta, lämpöpumput ovat pääasiallisin ratkaisu”, luonnehtii Rauhamäki.

Kannattavuuteen vaikuttaa myös kaukolämmön tarpeen kausittainen luonne. Talvikaudella lämpöä tarvitaan kymmenkertainen määrä kesäkauteen verrattuna. Jatkoselvityksissä pitäisi ratkaista, mitä Kilpilahden hukkalämmölle tehdään kesäisin.

Sekä Helen että Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella toimiva Fortum ovat jo tehneet päätöksiä hankkeista, jotka korvaavat kivihiilen käyttöä osittain. Helen valmistelee muun muassa Mustikkamaan luolastoon jättimäistä lämpövarastoa ja investoi Sörnäisissä Katri Valan pumppulaitokseen uuden lämpöpumpun, jonka avulla jäteveden lämpökuormasta saadaan lisää energiaa talteen.

Kuten Helen myös Fortum ottaa Espoossa jätevedestä talteen lämpöä, joka vastaa noin 15:tä prosenttia sen jakamasta lämmöstä. Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistuessa otetaan käyttöön kolmas lämpöpumppu, jolloin jäteveden osuus tuotannossa nousee jo 20 prosenttiin.

Nesteen ja Borealiksen näkökulmasta Kilpilahden hukkalämmön hyödyntäminen on ympäristöteko, arvioi Borealis Polymersin toimitusjohtaja Salla Roni-Poranen.

Timo Piispa Fortumilta sekä Borealiksen toimitusjohtaja Salla Roni-Poranen ja energiapäällikkö Jari Salonen keskustelivat hukkalämmön talteenotosta Porvoon Kilpilahdessa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Jos hanke menee maaliin, rakennustyöt on mahdollisesti tahdistettava siten, että varsinaiset kytkennät uusista lämpöpumppulaitoksista tehdään Nesteen ja Borealiksen huoltoseisokkien aikaan. Huoltoseisokkeja on viiden vuoden välein.

Nesteen huoltoseisokki on tänä keväänä ja Borealiksen seuraava huoltoseisokki vuoden 2022 keväällä. Roni-Poranen arvioi, että aikaisintaan vuonna 2025 voisi hanke olla siinä vaiheessa, että kytkennät olisi mahdollista tehdä.

Myös Nesteen öljytuotteiden liiketoimintayksikön johtaja Marko Pekkola pitää 2020-luvun puoliväliä todennäköisenä ajankohtana kytkennöille. Hän kuitenkin toivoo, että selvitystyössä varaudutaan siihenkin, ettei hukkalämmön siirron kytkentöjä tarvitsisi rytmittää isojen huoltokatkosten yhteyteen.

”Jos hukkalämpö siirtyisi vedessä, se ei häiritsisi meidän primääriprosessejamme”, Pekkola sanoo. Nesteen näkökulmasta Kilpilahden hanke olisi oiva tapa osallistua ilmastotalkoisiin tuomalla hyötyä pääkaupunkiseudun asukkaille.

Mahdolliset investointipäätökset voisivat syntyä ensi vuonna, jos kesällä valmistuvat jatkoselvitykset sitä tukevat.

Energiayhtiöt ovat keksimässä keinon lämmittää helsinkiläisten kodit ilman kivihiiltä: ”Lämpöä tulee niin paljon”

Seuraa uutisia tästä aiheesta