Uimareita odotti haiseva yllätys Lauttasaaressa: viemärivettä johdetaan toistuvasti suoraan mereen

Joulukuun lopulla Lauttasaaren Vaskiniemessä saunovan Saunaseuran jäsenet törmäsivät epämiellyttävään yllätykseen: Tutun uimapaikan vesi oli muuttunut ruskeaksi ja haisi kamalalta. Osa uimareista kääntyi portailla takaisin hajun takia. Osa kastautui vain kaulaa myöten.

Yksi uimareista oli Anne Laaksohttps://www.hs.fi/haku/?query=anne+laakso, joka avasi aiheesta keskustelun myös Twitterissä. Selvisi, että vesi on ollut sameaa muuallakin. Laakso sai Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta Twitterissä vastauksen, jossa kerrottiin, että jätevesiä joudutaan välillä ylijuoksuttamaan mereen.
Kyseisten päivien ajalta ei kuitenkaan löytynyt tietoa ylijuoksutuksista.

Laakso epäilee, ettei vedenlaatua haluttu tutkia.

”Se mikä alkoi huolettamaan on, että meitä talviuimareita on aika paljon, että jos meille ei tiedoteta. Esimerkiksi sinileväseuranta kesällä on ihan aktiivista.”

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan johtava ympäristötutkija Jari-Pekka Pääkkönenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jari-pekka+paakkonen vahvistaa, että tällaisia ylivuotoja tapahtuu aika ajoin.

”Lähtökohtaisestihan viemäristä ei mereen pitäisi mennä, tai saakaan mennä jätevettä”, Pääkkönen sanoo.

Välillä niin kuitenkin tapahtuu.

Vessanpöntöstä voi hänen mukaansa päätyä mereen tavaraa kahdessa tapauksessa. Tyypillisimmin näin käy rankkasateella. Pääkaupunkiseutu on täynnä ongelmallisia sekavesiviemäreitä, joissa sadevesi ja jätevesi sekoittuvat. Kovalla sateella viemärit täyttyvät niin, ettei puhdistuslaitoksen kapasiteetti enää riitä. Silloin puhdistamolta joudutaan johtamaan esiselkeytettyä jätevettä mereen.

Sekavesiviemäreiden rakentaminen on nykyään laitonta, mutta niiden vaihtaminen on hidasta ja aikaa vievää puuhaa.

Jätevesiviemäreistä, joihin sadevettä ei pääse, likavettä päätyy mereen ainoastaan häiriötapauksissa, esimerkiksi tukoksissa.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) verkostopäällikkö Sami Sillstén https://www.hs.fi/haku/?query=sami+sillstenei paljasta, missä ylivuotopaikat tarkalleen sijaitsevat. Niitä on kuitenkin hänen mukaansa kymmenittäin ja ne on sijoiteltu ympäri kaupunkia.

”On aina mahdollista, että jostain voisi päästä jätevettä myös uimapaikalle”, Sillstén sanoo.

Pääkkösen mukaan valvottujen uimarantojen rakentamisessa on kiinnitetty huomiota siihen, etteivät ne ole tällaisten ylivuotopaikkojen välittömässä läheisyydessä. Kaikki uimapaikat eivät kuitenkaan ole valvottuja, eikä niillä mitata veden laatua samalla tavalla kuin valvotuilla uimarannoilla. Tällöin on uimarin vastuulla arvioida voiko vedessä uida.

Ihmiselle tai ympäristölle ei Pääkkösen mukaan pitäisi olla ylivuodoista isompaa haittaa, mutta riski on aina olemassa.

”Jos jätevettä päätyy jonnekin puroon tai pieneen merenlahteen, niin sellaisessa tapauksessa ne bakteerimäärät saattavat olla koholla pidempiä aikoja”, Pääkkönen sanoo.

Hän suosittelee uimisen kohdalla terveen järjen käyttöä ja omiin havaintoihin luottamista.

Eniten ylivuotoja tapahtuu tyypillisesti keväällä lumien sulaessa. Sateinen talvi on kuitenkin lisännyt ylivuotojen riskiä.

Pääkkösen mukaan ylivuotoja tapahtuu suhteellisen harvoin, noin muutaman kerran vuodessa. Sateella suurin osa ylivuotavasta vedestä on myös lähinnä sadevettä, jolloin vuotojen bakteeripitoisuus jää yleensä pieneksi.

Pääkkönen vakuuttaa, että kaikki ympäristöviranomaisille tulleet ilmoitukset mahdollisista ylivuodoista tutkitaan.

”Jos on kyse isommasta päästöstä, tilannetta ruvetaan seuraamaan ja otetaan vesinäytteitä”, Pääkkönen sanoo.

Vastuu viemäriverkoston vioista tiedottamisesta on HSY:llä. Kaupunkiympäristö taas tiedottaa ympäristövaikutuksista ja mahdollisten ylivuotojen terveysvaikutuksista yleisillä uimarannoilla.

Oikaisu 20.1. kello 14.35: Otsikkoa muutettu niin, ettei Lauttasaaren hajua varmuudella yhdistetä ylijuoksutukseen.