Keskusroskis

Helsingissä raivattiin viime vuonna 137 laitonta kaatopaikkaa. Raivaus pitää tehdä nopeasti, sillä roska kerää roskaa. Jätteitä riittää Keskuspuistossakin.

Satunnainen päiväretkeilijä ei saa aikaan tällaista sotkua.

Täällä, viheriäisillä sammalmättäillä metsän siimeksessä, on joko pidetty oikein isot hipat tai asuttu pitempään.

Helsingin Keskuspuiston eteläosat ovat paikoin erittäin siivottomassa kunnossa. Hakamäentien kupeesta lähtevältä metsäosuudelta löytää läjittäin roskaa, kun sattuu astumaan syvemmälle kuusikkoon.


Juhlaan viittaa heinikkoon unohtunut muovinen kuohuviinilasi, yöpymiseen puolestaan mädäntymispisteessä olevat lakanat. Tennistossut ja hattu ovat jääneet keskelle polkua, mutta ryteikön keskelle silmiltä piiloon on kerätty pussikaupalla roskaa.

Kuusikkojen alla on roskapusseja mutta myös kasaantunutta irtoroskaa, kuten muoviastioita, wc-paperia, styroksisia ruokapakkauksia ja juomapulloja. Roskattu alue on kivenheiton päässä metsäaluetta halkovasta hiekkatiestä, sivupolkujen varrella.


Kaatopaikka ei varmaankaan ole syntynyt satunnaisten päiväretkeilijöiden jätteistä, arvelee metsäpalvelupäällikkö Mikko Vuohelainen rakentamispalveluliikelaitos Starasta.

Näyttääkin siltä, että paikalla on ollut leiri: varvikon keskeltä löytyy kuihtunut nurmialue, joka on painunut kasaan laajalta alueelta. Kuusikossa on viritelty ohuita oksia yhteen jonkinlaiseksi majaksi.

Tällaiset laittomat leirit eivät ole aivan harvinaisia, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön projektinjohtaja Johanna Hanhinen. Kaupunki purki viime vuonna yhteensä 36 laitonta leiriä eri puolilta kaupunkia.


Hanhinen ei osaa sanoa, millaisista leireistä oli kysymys ja keitä laittomien leirien pystyttäjät ovat. Todennäköisesti luku kuitenkin kertoo jostain muusta kuin satunnaistelttailijoiden osaamattomuudesta, sillä ennen leirin raivausta kaupunki jättää siirtokehotuksen ja antaa muutaman päivän aikaa poistua paikalta.

Ainakin kaksi leiriä on viime vuosina ollut juuri Keskuspuiston alueella. Etenkin Ilmalan lähistön metsäosuudet ovat olleet suosittuja leiripaikkoja.

”Näissä on tavallisesti joitain ruokailusta ja majoittumisesta jääneitä jälkiä. Arvokkaita tavaroita sinne on harvoin jätetty.”


Leirien ja laittomien kaatopaikkojen löytyminen on pitkälti niiden ihmisten varassa, jotka liikkuvat metsässä.

Helsingin kaupunki ei kohdista Keskuspuistoon tai muihinkaan metsäalueisiin säännöllistä valvontaa laittomien kaatopaikkojen tai leirien poistamiseksi. Joitain havaintoja tehdään yleensä muiden kunnostustöiden ja hakkuiden ohessa.

Laittomat kaatopaikat ovat yleisempiä kuin laittomat leirit. Viime vuoden aikana kaupunki siisti 137 laitonta kaatopaikkaa. Niissä on Hanhisen mukaan aluksi yleensä sohva tai muita huonekaluja, jotka alkavat pikkuhiljaa kerätä ympärilleen muuta roinaa.

Laittomat kaatopaikat kehittyvät yleensä muualle kuin Keskuspuiston metsiin, sillä alue ei ole helposti tavoitettavissa autolla, arvioi metsävastaava Vesa Koskikallio Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Koskikalliolla on tiedossa, että tietyt paikat ikään kuin houkuttelevat ihmisen roskaamaan. Yleensä nämä paikat eivät kuitenkaan sijaitse syvällä metsän siimeksessä.

”Ne ovat yleensä sellaisia paikkoja, joihin pääsee sopivasti autolla. Sellainen paikka voi olla esimerkiksi jonkin tien vieressä oleva syrjäinen parkkipaikka. Sellaisille paikoille tuodaan jopa ihan sähkölaitteita. Kaikki eivät ehkä tiedä, että ne saa viedä ilmaiseksi kierrätykseen.”


Jätteestä halutaan eroon mahdollisimman nopeasti – sillä on tapana lisääntyä nopeasti.

”Me pyrimme heti siivoamaan, jos vain tiedämme, että jossain on paljon roskaa. Roska kerää lisää roskaa”, Koskikallio sanoo.

Helsinki käyttää vuodessa 78 000 euroa laittomien kaatopaikkojen ja leiripaikkojen jättämän sotkun siivoamiseen.

Viime vuosikymmeninä on kuitenkin menty parempaan suuntaan, Staran Vuohelainen sanoo. Tietoisuus on lisääntynyt.

Suuri osa pääkaupunkiseudun asukkaista osaa palauttaa toimimattomat kodinkoneet jätteitä varten perustetuille Sortti-asemalle. Se on jopa helpompaa kuin metsän laitaan jättäminen: ei tarvitse piilotella ohikulkijoiden katseilta.


Vuohelaisen muistikuvien mukaan oli jokunen vuosikymmen aikaisemmin melko tavallista, että kotitaloudet siirsivät hankalimmat roskansa kaupungin maille.

”Saattoi ihan nähdä, missä kulki kaupungin ja yksityisen tontin raja, kun roskat oli kasattu kaupungin puolelle. Myös sähkölaitteiden jättäminen johonkin oli yleistä. Sitä on nykyään selvästi harvemmin.”

Myös metsään leiriytyminen on Vuohelaisen mukaan vähentynyt.

”Enää ei ole sellaisia metsien miehiä ja naisia kuin vielä 1980-luvulla. Ne olivat aika hurjan näköisiä leirejä. Mutta näitä ei enää oikeastaan ole lainkaan. Kantasuomalaisia metsänmiehiä ei siellä oikeastaan tapaa.”


Leirit, joita metsästä tätä nykyä puretaan, ovat Vuohelaisen mukaan yleensä Itä-Euroopan romanien pystyttämiä. Ei silti ole lainkaan varmaa, ettei metsään päätyisi kesäaikana majailemaan pitkiksi ajoiksi muitakin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää