Kaupunki

Tilastot paljastavat: kuljetusautojen päästöt kasvavat rajusti Helsingin seudulla

Hiilipäästöjen kasvu näkyy etenkin Vantaalla, mutta kasvua on myös Espoossa ja Helsingissä.

Liikenteen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat pääkaupunkiseudulla supistumaan päin, mutta paketti- ja kuorma-autoliikenteen päästöt ovat jyrkässä kasvussa.

Helsingin seudun ympäristön (HSY) lähes 30 vuoden seurannan mukaan kuorma-autojen aiheuttamat ilmastopäästöt ovat kasvaneet 38 prosenttia ja pakettiautojen 12 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Samalla ajanjaksolla henkilöautojen aiheuttamien ilmastopäästöjen määrä on koko pääkaupunkiseudulla vähentynyt 6 prosenttia. Koska henkilöautot ovat suurin liikenteen hiilipäästöjen lähde, liikenteen kokonaispäästöt ovat vähentyneet kaikkiaan 6 prosenttia.

Liikennepäästöjen laskenta on täsmentynyt vuosien saatossa, ja HSY:n kokoamia muutosprosentteja kannattaa lukea suuntaa-antavina. Ne kertovat kuitenkin pitkän aikavälin trendistä. Liikenteen tilastodataa tuottavat Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ja Väylävirasto.


Vaikka henkilöautojen päästöt ovat kokonaisuutena vähentyneet pääkaupunkiseudulla, tilanne ei ole kaikkialla yhtä ruusuinen.

Kuntakohtaiset erot ovat tilastoinnin perusteella suuria. Kun Helsingissä henkilöautojen hiilipäästöt näyttävät vähentyneen peräti 19 prosenttia, Espoossa ne ovat kasvaneet 10 ja Vantaalla 5 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Lukuja selittää seudun väkimäärän raju kasvu. Helsingin, Espoon ja Vantaan asukasluku on kasvanut yli 340 000:lla vajaassa 30 vuodessa. Tarve ja mahdollisuudet henkilöautoliikenteen kasvuun ovat Espoossa ja Vantaalla paremmat, eikä joukkoliikenne ole näissä kaupungeissa niin kattavaa kuin Helsingissä.

Päästötuloksiin vaikuttavat myös autojen tekniset ominaisuudet, liikennepolttoaineen koostumus ja autokannan uusiutumistahti.

Kuorma-autoliikenteessä hiilipäästöjen kasvu näkyy etenkin Vantaalla, jota halkoo neljä isoa moottoritietä. Vantaalla kuorma-autojen hiilipäästöt ovat kasvaneet yli 70 prosenttia, Espoossa yli 40 prosenttia ja Helsingissäkin 10 prosenttia.

Pakettiautoissa kehitystrendi ei ole yhtä lohduton, mutta niin Vantaalla kuin Espoossakin päästöjen kasvu on 20–30 prosentin luokkaa. Helsingissä pakettiautojen päästöt näyttävät vähentyneen hieman.


Liikenteen päästöistä yli puolet tulee henkilöautoliikenteestä. Onkin ymmärrettävää, että suurin julkinen mielenkiinto ja maan hallituksen keskeiset ilmastotoimet ovat kohdistumassa juuri siihen.

Paketti- ja kuorma-autojen hiilipäästöt ovat pääkaupunkiseudulla kuitenkin niin suuret, ettei silmiä voi ummistaa kuljetusliikenteenkään osalta. Vuonna 2018 paketti- ja kuorma-autojen päästöt olivat yli 400 000 tonnia, yli puolet henkilöautojen 756 000 tonnin päästömäärästä. Vielä huolestuttavampaa on, että päästökehityksen suunta on ilmastonmuutoksen kannalta täysin väärä.

Paketti- ja kuorma-autoilla on tärkeä rooli pääkaupunkiseudun lukuisilla rakennustyömailla. Näiden ajoneuvoluokkien päästöjen kannalta yksi keskeinen toimiala on jakeluliikenne. Se on myös hankalasti kätilöitävissä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, arvioi Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri.

”Joukkoliikenteen kasvu hillitsee henkilöautojen määrää, mutta jakeluliikenteeseen se ei heijastu. Tavaroiden jakelua ei voi samalla tavalla nostaa raiteille. Ihmiset haluavat tilaamansa tavarat kotiin ja kauppaliikkeisiin.”

Pasurin mukaan ratkaiseva kysymys onkin se, millä kalustolla tavarat tulevaisuudessa jaetaan.

Pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä sähköbussit ovat nopeasti valtaamassa markkinoita tarjouskilpailuissa, joita Helsingin seudun liikenne (HSL) ohjaa rautaisin ottein. Kuljetussektorilla ei ole nähtävissä vastaavaa yhteiskunnan ohjausta tai kannustusta. Jakeluliikenne ei ole sähköistymässä bussiliikenteen tavoin.

Jakeluliikenne on erittäin kilpailtu ala, jossa on paljon tilaajia. Näyttää kuitenkin siltä, että ilmastotavoitteet ovat parin viime vuoden aikana hiipineet tarjouspyyntöihin.

Suomen DB Schenkerin toimitusjohtaja Petteri Nurmi sanoo, että mitä isompi tilaaja, sitä varmemmin puhutaan ilmastotavoitteista. Asiakkaat ovat kiinnostuneita vastuullisuudesta, päästölaskelmista, energiasta ja Schenkerin tulevaisuuden suunnitelmista.

”Väitän, että jos ala ei olisi tehnyt niitä ilmastotekoja, joita se jo on tehnyt, päästötilanne olisi olennaisesti huonompi.”

Isot logistiikkayhtiöt ovat panostaneet kuljettajien taloudellisen ajon koulutukseen ja kuljetusreittien optimointiin, jotta vältettäisiin turhaa ajoa ja kuormat olisivat mahdollisimman täysiä.

Kuljetuksissa on opittu käyttämään auton tankissa sataprosenttista biodieseliä. Esimerkiksi Schenker pystyi Nesteen uusiutuvaa dieseliä käyttämällä vähentämään vuonna 2018 kasvihuonekaasupäästöjään 696 799 kilolla. Se vastaa Nesteen vertailulaskelmien mukaan 232 henkilöauton poistumista liikenteestä.


Nurmi ei usko, että seuraavien viiden vuoden aikana olisi juuri mahdollisuuksia kasvattaa esimerkiksi sähköisen kuljetuskaluston määrää merkittävästi. Schenkerin omistamista 170 kuorma-autosta yksikään ei ole sähkökuorma-auto, eikä yhteistyökumppaneiden pakettiautokantakaan ole sähköistynyt.

Sopimuskumppani Vähälä-yhtiöt on juuri hankkimassa kahta ensimmäistä sähköistä pakettiautoa Jyväskylän ja Oulun liikenteeseen.

Jakeluliikenteen sähköistymisessä on kolme perusongelmaa: latauspisteiden puute, kaluston kalleus ja ajoneuvojen toimintasäde. Sähköpakettiauton tyypillinen toimintasäde on Nurmen mukaan noin sata kilometriä.

Kun Vantaan Viinikkalasta on 25 kilometriä Helsingin keskustaan, pelkästään siirtymäajoon tarvitaan 50 kilometrin lataus.

”Jäljelle jäävä 50 kilometrin toimintasäde on jakelukierrokselle aika nafti”, Nurmi sanoo.

Jakelualan toive on jo pitkään ollut se, että valtiovalta osallistuisi latauspisteiden rakentamiseen ja jakaisi hankintatukea niille, jotka haluavat vaihtaa kalustoa. Norjan valtion hankinta-avustus on ollut 25 prosentin luokkaa, ja siellä yhteiskunta on huolehtinut pisteiden rakentamisesta.

Suomessakin kauppaketjut ovat rakentaneet sähköautoille latauspisteitä. Helsingin energiayhtiö Helen on juuri investoinut uusiin latauspisteisiin kantakaupungissa.

Omalla hybridiautolla ajava Nurmi sanoo todenneensa, että latauspisteissä on alkanut kilpajuoksu, jossa ei voi tietää etukäteen, onnistuuko lataaminen vai ei. Latauspisteitä ei ole seudulla riittävästi edes yksityisautoilijoita varten, ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tilanne on vielä huonompi.

Yksityishenkilö voi tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia, mutta logistiikkayrityksellä pitäisi olla varmuus latausmahdollisuuksista.

Schenkerille valmistuu heinäkuussa Lietoon uusi terminaali, jossa yhtiö varautuu ensi kertaa sähkökuorma-autojen lataukseen. Nurmi muistuttaa, että ne eivät ole mitenkään yleisesti saatavilla.

”Globaalisti täyssähkökuorma-autojen määrä lasketaan vasta muutamassa sadassa. DB Schenker käyttää Saksassa ja Ranskassa Ecanter-sähkökuorma-autoja, joita on valmistettu vajaat kaksisataa.”


Logistiikka on tyypillisesti pienikatteinen toimiala, jossa yritykset kilpailevat tilaajista joka päivä. Pöydän toisella puolella tahtia ovat määräämässä isot asiakkaat, joiden hankinnoista kuljetusyritykset kilpailevat.

Yksi suurimmista tavaroiden ja palveluiden ostajista on Helsingin kaupunki, joka järjestää vuosittain kymmeniä tarjouskilpailuja.

Helsingin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki todistaa oikeaksi Petteri Nurmen puheet vastuullisuustrendin kasvusta. Kaupunki on viime vuosina ujuttanut kaikkiin mahdollisiin tarjouspyyntöihinsä vaatimuksen vähäpäästöisestä kuljetuskalustosta.

Hyvä esimerkki on juuri ratkennut julkinen tarjouskilpailu kaupungin kahvi- ja juomavesiautomaateista. Sen lisäksi, että tarjouspyynnössä määritetään tarkasti, millaisia automaatteja kaivataan, niiden viikoittaisesta huoltoajosta on tarkat vaatimukset. Hankinnan arvo on yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Sähköistä tarjousta ei pystynyt edes jättämään, jos ei vastannut myöntävästi vähäpäästöisen liikenteen tarjontaan. Tarjouspyynnössä sai pisteitä siitä, että pystyi osoittamaan reittisuunnitelmalla vähentävänsä kuljetuksen haitallisia ympäristövaikutuksia.

Helsinki on iso toimija, joten tarjouspyynnöillä on merkitystä. Kuljetuksia tehostamalla ja autoilun tarvetta vähentäviä palveluja hyödyntämällä pienennetään liikenteen päästöjä.

Esimerkiksi vuonna 2018 jäi ajamatta yli 1,75 miljoonaa kilometriä, koska kuljetuspalvelut ovat pystyneet yhdistelemään asiakkaiden kyytejä aiempaa paremmin.

Ruokakuljetukset Helsinki kilpailutti vuonna 2018. Sen ansiosta kuljetuskalusto uudistui ja päästöt vähenivät merkittävästi.

Maailmalla on esimerkkejä siitä, että kaupungit ovat alkaneet rajoittaa jakeluliikennettä tai edellyttää sähköisiä jakeluautoja kaupunkien keskustoissa. Oslossa on tavoiteltu kaupungin liepeille yritysten yhteisiä logistiikkakeskuksia, joista vain vähäpäästöiset jakeluautot pääsevät ajamaan Norjan pääkaupungin keskustaan.

Suomen pääkaupunkiseudulla Kehä III:n varresta on tullut isojen logistiikkakeskusten kotipaikka. Lentoaseman tuntumassa kansainväliset ja kotimaiset toimijat ovat rakentaneet kaikki oman keskuksensa. Esimerkiksi Schenker muutti uuteen logistiikkakeskukseensa neljä ja puoli vuotta sitten.

HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalainen arvioi, että kaupunkiseuduille tarvittaisiin yhteinen tavaraliikenteen strategia, jossa pitäisi ottaa huomioon sujuvat kytkennät raideliikenteeseen ja logistiikan solmupisteet. HSY valmistelee parhaillaan kestävän kaupunkielämän ohjelmaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Asuminen tuottaa eniten ilmastopäästöjä


 Pääkaupunkiseudun vuosittaisista noin 4,77 miljoonan hiilitonnin kokonaispäästöistä tieliikenne aiheuttaa 29,1 prosenttia eli 1,39 miljoonaa tonnia.

 Suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja on lämmitys, 51,9 prosenttia. Sähkön osuus on 14,3 prosenttia.

 Jätteiden käsittely, työkoneiden osuus ja maatalous ovat pääkaupunkiseudulla pieniä päästölähteitä.

 Uusimmasta, vuotta 2018 koskevasta päästötilastosta ilmenee, että kokonaispäästöt ovat vähentyneet 16 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Lähde: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt (HSY)

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää