Pelko omasta pärjäämisestä huolettaa nuoria: ”Tulevaisuus ahdistaa vähän liikaakin” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Pelko omasta pärjäämisestä huolettaa nuoria: ”Tulevaisuus ahdistaa vähän liikaakin”

Keskusteluapua tarjoavalla Nuorten kriisipisteellä keskustellaan nuorten kanssa jatkuvasti stressistä ja paineista. Stressiä aiheuttavat muun muassa tulevaisuus, aikainen itsenäistyminen, vanhempien odotukset sekä opinnot.

Nuoria saatetaan hoputtaa tekemään päätöksiä turhan nopeasti, vaikka moni kaipaisi aikaa kypsytellä päätöksiä. Kuva: Nuorten ääni

Julkaistu: 3.2. 2:00, Päivitetty 3.2. 12:51

”Vanhemmat odottaa ihan sikana, että minusta tulee rikas arkkitehti ja kaikki tulee menemään hyvin, mutta en ole edes kertonut vielä, että suoritan lukion neljässä vuodessa”, kertoo Emilia, 16.

Emilia on helsinkiläinen lukiolainen. Hänen nimensä on muutettu asian arkaluontoisuuden vuoksi.

”Paineita aiheuttavat eniten vanhemmat ja ajatus siitä, mitä pitää olla aikuisena. Koen paljon paineita siitä, että vanhempani pettyvät minuun. Minusta tuntuu, että monella nuorella on samanlaisia ajatuksia”, Emilia kertoo.

Keskusteluapua tarjoavan Nuorten kriisipisteen tiimivastaava Taina Salovuori kertoo, että Emilian kokema stressi tulevaisuudesta on yleinen ilmiö nuorten keskuudessa. Kriisipisteellä keskustellaan nuorten kanssa jatkuvasti stressistä ja paineista.

”Arkielämän tuottamien opiskelu- ja työelämäkokemusten lisäksi nuoret tuovat esiin jatkuvan muutoksen ja pärjäämispaineiden kuormittavuuden”, Salovuori sanoo.

Itsekseen pärjääminen ja itsenäinen elämä aiheuttavat paineita nuorille.

”Olin aina ajatellut muuttavani omilleni 16-vuotiaana, mutta nyt panikoin, että herranjumala, joudunko oikeasti jossain vaiheessa maksamaan omat laskuni. Toisaalta sitten ainakin saan itse tehdä omat päätökseni”, Emilia pohtii.

Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta kertoo, että nuoret jäävät kysymystensä kanssa liian usein yksin.

”Meillä Suomessa muutetaan omilleen aiemmin kuin monissa muissa maissa ja nuorten odotetaan pärjäävän omillaan jo varhain”, Honkatukia sanoo.

Hänen mukaansa nuoria myös hoputetaan usein tekemään päätöksiä turhan nopeasti. Moni nuori kaipaisi aikaa kypsytellä päätöksiä rauhassa ja mahdollisuuksia kokeilla eri vaihtoehtoja.

”Nuoruudessa tehdään monia valintoja, kuten valitaan opiskelupaikka ja päätetään siitä, millaiselle työuralle suuntaudutaan. Nämä asiat ovat tärkeitä paitsi nuorille itselleen, myös yhteiskunnalle. Nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia ja veronmaksajia”, Honkatukia sanoo.

Usein ajatellaan, että vastuu sekä onnistumisista että epäonnistumista on nuorilla itsellään, sanoo Honkatukia.

”Ei siis ole mikään ihme, että tällä hetkellä monet nuoret kokevat paineita ja ahdistusta siitä, miten he pärjäävät”.

Emilia kertoo, että tulevaisuus ahdistaa häntä vähän liikaakin.

”Jossain vaiheessa tiesin tasan tarkkaan, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Nyt tulevaisuuden suunnitelmani ovat juuri sitä, mitä kaikki minulta odottavat. Minun odotetaan opiskelevan arkkitehdiksi ja käyvän töissä. Luultavasti en jaksa”, Emilia pohtii.

 ”Koen paljon paineita siitä, että vanhempani pettyvät minuun.”

Emilian väsymys vaikuttaa tällä hetkellä opintojen suorittamiseen.

”Vanhempani luulevat, että opiskelen pitkää matikkaa ja pitkää fysiikkaa, mutta oikeasti opiskelen matikan vasta ensi vuonna.”

Salovuoren mukaan stressin, paineiden ja niihin liittyvien teemojen vuoksi nuorten kriisipisteellä on useita satoja tapaamisia vuosittain. Keskusteluihin nousevat usein stressin tuottamat oireet, kuten jaksamattomuus, univaikeudet, keskittymis- ja muistivaikeudet ja itkuisuus .

”Tilanteeseen olisi tärkeää saada muutos ennen kuin stressin aiheuttamat moninaiset oireet muuttuvat pitkäkestoisiksi”, kriisipisteen Salovuori painottaa.

Nuorten kriisipisteellä stressiin ja paineisiin liittyvissä asioissa työskennellään yhdessä nuorten kanssa monella tavalla. Kriisipisteelle voi hakeutua juttelemaan tilanteestaan ilman ajanvarausta. Lisäksi stressiin ja paineisiin saa apua kriisipisteellä kehitetyistä Minä riitän -ryhmistä.

Miten aikuiset sitten voisivat tukea nuoria?

”On tärkeää nostaa esiin yksilöllisiä vahvuuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihin. Nuorten psyykkiseen hyvinvointiin kannattaa panostaa”, Salovuori kertoo.

Aikuisen saattaa Salovuoren mukaan olla vaikeaa ymmärtää, miten moninaisten tilanteiden keskellä nuoret tässä ajassa elävät ja miten monista suunnista paineet kertyvät.

”Nuoren rohkaistuessa kertomaan omista paineistaan on ensiarvoista asettua kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta”, Salovuori sanoo.

”Aikuisten tulisi ymmärtää, että nuoruus on elämänvaihe, jolloin voi tuntea itsensä epävarmaksi, vaikka sitä ei aina haluta tai osata ilmaista”, professori Honkatukia kertoo.

”Nuorille pitäisi jättää tilaa nuoruuteen. Meidän aikuisten pitäisi kuunnella nuorten ääntä ja lopettaa aikuisuuteen hoputtaminen”, sanoo nuorisotutkija Mikko Salasuo.

Emilia sanoo, ettei hän oikeastaan edes jaksaisi keskustella koulunkäynnistä tai stressistään.

”Aikuisille voisi selventää sen, että en tykkää, jos mummoni tai kuka tahansa aikuinen tulee kylään ja kysyy minulta, miten sinulla menee koulussa. Minulla menee huonosti koulussa. Asiasta kiinnostuneet saavat tietää sen sitten, kun olen valmistunut”, Emilia ilmoittaa.

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimituksesta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta