Lähijunien kilpailutusta on valmisteltu 16 vuotta – Miksi VR sai vain yhden haastajan? - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kommentti

Lähijunien kilpailutusta on valmisteltu 16 vuotta – Miksi VR sai vain yhden haastajan?

Vuosia valmisteltu kilpailutus kiteytyi kahden kaupaksi, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimittaja Marja Salomaa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat 81 lähijunaa yhteisen Junakalustoyhtiön kautta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 5.2. 20:14

Pää­kaupunki­seudun lähi­juna­liikenteen tarjous­kilpailuun tuli määräaikaan mennessä kaksi tarjousta, joista toisen ilmoitti tehneensä nykyinen operaattori eli VR. Toisen yhtiön nimeä ei kilpailun järjestäjä paljastanut.

Kieltämättä määrä tuntuu vähältä, kun miettii, millainen työ ja vaiva Suomen matkustajaliikenteen ensimmäisessä tarjouskilpailussa on ollut.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen kilpailutusta on valmisteltu tosissaan 16 vuotta eli siitä lähtien, kun erillinen Junakalustoyhtiö perustettiin.

Idea syntyi jo aiemmin eli Helsingin seudun liikenteen (HSL) edeltäjän YTV:n aikana, kun kaupungit tajusivat, miten veronmaksajien rahoja säästyi bussiliikennettä kilpailuttamalla.

Vasta vuonna 2017 kalustoyhtiö oli saanut hankittua niin paljon junia, että niillä pystyttiin ajamaan tarvittava liikenne. Tie oli auki tarjouskilpailulle.

VR sai silti kolmen vuoden jatkoajan sopimukseen 30 miljoonan euron hinnanalennusta vastaan. VR pullautettiin ulos Junakalustoyhtiöstä ja samaan aikaan väännettiin huoltotiloja Ilmalaan.

Tavoitteena oli saada muillakin toimijoille kuin VR:lle mahdollisuus kaluston huoltoon.

Helsingin seudun junakilpailutuksen tarjousneuvotteluihin osallistui seitsemän yhtiötä. Miksi viisi niistä jätti tarjoamatta?

Käsien ulottuvilla oli kuitenkin arvoltaan noin 60 miljoonan euron vuosittainen liikenne 10 vuoden sopimuksella. Päivittäisiä matkustajia on noin 200 000.

Vielä neuvottelu­vaiheessa tilanne näytti lupaavalta. Vieraita juoksi HSL:n kehitystapaamisissa kertomassa omista innovaatioistaan ja laadukkuudestaan.

Kaikilla yhtiöllä oli toimintaa Euroopassa, ja jopa Pohjoismaissa.

Esimerkiksi honkongilaisyhtiö MTR:n tytäryhtiö on jo vuosia hoitanut Tukholman metroa ja lähijunaliikennettä. Brittiyhtiö Go-Ahead taas voitti Norjan ensimmäisen matkustajaliikenteen kilpailutuksen Oslon ja Stavangerin alueiden junaliikenteestä.

MTR on tullut tunnetuksi siitä, että se yhdistää radanvarren kiinteistökehityksen junaliikenteen parantamiseen. Suomessa vieraillut neuvotteluryhmä oli erityisen kiinnostunut Turun ja Tampereen Tunnin juna -hankkeista.

Suomen hallitus­kokoonpanon vaihduttua Tunnin junien valmistelu on junnannut paikallaan. Hallitus myös veti maton alta matkustajaliikenteen kilpailuttamiselta pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Kansainvälisten toimijoiden silmiin voi näyttää siltä, että laajenemisen mahdollisuuksia ei Suomessa nyt ole. Voi myös olla, että yhtiöillä on kädet täynnä työtä aiemmin voitetulla toiminta-alueella tai uusi tarjouskierros menossa ennestään tutussa maassa.

Oli niin tai näin, vuosien valmistelu on nyt kiteytynyt kahden kaupaksi.

Päättyykö 158 vuoden monopoli? Helsingin seudun junakilpailuun kaksi tarjousta