Pääkaupunkiseudun vuokrat karkaavat edelleen muun Suomen tasosta – asuntopula on kuitenkin hellittänyt - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Pääkaupunkiseudun vuokrat karkaavat edelleen muun Suomen tasosta – asuntopula on kuitenkin hellittänyt

Vuokraturvan mukaan Lahdessa ei kaikkiin asuntoihin tahdo maltillisellakaan vuokralla löytyä vuokralaisia.

Rakentamista Helsingin Kalasatamassa kesällä 2019.

Rakentamista Helsingin Kalasatamassa kesällä 2019. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 6.2. 9:40, Päivitetty 6.2. 14:29

Asuntojen vuokrien eriytyminen Suomessa jatkuu. Samalla uusia vuokra-asuntoja on rakennettu paikoin jopa liikaa.

Tilastokeskuksen torstaina julkaistun tilaston mukaan vuokrat nousivat vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä 1,9 prosenttia vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Keskineliövuokra oli koko seudulla 19,78 euroa, Helsingissä 21,05 euroa.

Koko maassa nousua oli 1,1 prosenttia 13,10 euroon.

Kuvituskuva

Vuokra-asuntojen vilkas kysyntä ja sijoittajien kiinnostus hankkia asuntoja ovat näkyneet rakentamisessa viime vuosina.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on Suomessa nyt noin 600 000, kun niitä kymmenen vuotta sitten oli 400 000. Niistä pääkaupunkiseudulla on yli neljännesmiljoona.

”Vuokra-asuntopula on ainakin hetkellisesti väistymässä koko Suomessa”, sanoo asuntovälitysyhtiö Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Pienistä yksiöistä on yhä pulaa, koska niitä rakennetaan kysyntää vähemmän.

Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella vuokra-asuntopulan helpottaminen saattaa silti olla väliaikaista, koska väestö muuttaa juuri näihin kasvukeskuksiin.

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat edelleen nousseet, koska vanhoihin vuokrasopimuksiin tehdään yhä vuosikorotuksia.

Uusista vuokrasopimuksista poikkeuksellisen iso osa kohdistuu vastavalmistuneisiin asuntoihin, joiden vuokrataso on vanhaa asuntokantaa korkeampi. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Joissakin isoissa kaupungeissa on jo ongelmia vuokra-asuntojen ylitarjonnan kanssa. Ongelmallisin tilanne on vuokranantajan kannalta 120 000 asukkaan Lahdessa, jossa uusia vuokra-asuntoja on rakennettu kiivaammin kuin kaupunkiin on muuttanut uusia asukkaita.

Lahdessa ei kaikkiin asuntoihin tahdo maltillisellakaan vuokralla löytyä vuokralaisia. Vaatimattomien lähiöasuntojen tilanne on erityisen huolestuttava.

Pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa vuokra-asuntomarkkinat ovat vuodenaikaan nähden kohtalaisen vilkkaat. Asunnonvaihtajat tietävät, että talvi on vuokralaiselle parempi aika uuden asunnon etsimiseen kuin vuokramarkkinoiden sesonkiaika kesällä ja syksyllä.

Myös vuokrapyynnöt ovat talvella maltillisempia kuin sesonkiaikaan.

Kolmessa suurimmassa kasvukeskuksessa vuokra-asumisen suosiota lisää myös omistusasuntojen kallistuminen.

Perheasuntojen kysyntä on kasvanut lähes koko maassa, osin koska tarjontaa on paljon ja vuokratasot maltillisia. Nykyään on aiempaa yleisempää, että uudelle paikkakunnalle muuttava lapsiperhe muuttaa ainakin aluksi vuokralle.

Oikaistu 9.2. kello 17.53: Grafiikkaa korjattu. Aikaisemmin grafiikassa väitettiin 50-neliöisten kaksioiden vuokrien muutoksen koskeneen neliövuokraa. Muutos koskee koko asunnon vuokraa. Oikaisu 10.2. kello 17.05: Grafiikan ensimmäinen palsta kertoo neliövuokran muutoksen euroina, ei prosentteina.

Seuraa uutisia tästä aiheesta