Ammattitaidon vähättelyä, virheiden etsimistä vai tarkkaa työnjohtoa? Vai kenties politisoitunut kiista kaupungin sisällä?
Näitä asioita joutuu Itä-Uudenmaan käräjäoikeus punnitsemaan nyt, kun kaksiviikkoinen käräjöinti Vantaan kaupungin tytäryhtiön Vantin työpaikkakiusaamisasiassa päättyi perjantaina. Vantti vastaa kaupungin siivous- ja ateriapalveluista sekä kiinteistöhuollosta.
Vyyhdin taustalla on kolme vuotta sitten tehty tutkintapyyntö poliisille, jonka allekirjoittajina oli kolme Vantin keskijohdon työntekijää. Myöhemmin yksi heistä veti tutkintapyyntönsä takaisin ja toisen osalta syytettä ei nostettu.
Jäljelle jäänyt kolmas työntekijä oli tutkintapyynnön aikaan johtoryhmän jäsen. Syyttäjän haastehakemuksen mukaan hän oli kokenut lähiesimiehensä, Vantin toimitusjohtajan Liisa Sarjalan kohtelun epäasiallisena jo pitkään.
Oikeuskäsittelyn aikana ja poliisin esitutkinnassa on tullut esiin, että osa poliitikoista ja Vantin keskijohdosta halusi päästä eroon toimitusjohtajasta jo vuoden 2016 lopulla.
Yksi heistä oli Vantin hallituksen tuolloinen puheenjohtaja, valtuutettu Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen (sd), joka tämän asemansa vuoksi on syytettynä työturvallisuusrikoksesta. Vastuu kiusaamisasioiden tutkinnassa ja tilanteen korjaamisessa kuuluu yhtiön johdolle.
Muut syytetyt ovat Vantin entinen toimitusjohtaja Liisa Sarjala sekä Vantin hallituksen puheenjohtajanakin toiminut apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen.
Loppulausunnoissaan syyttäjä ja syytettyjen puolustusasianajajat olivat lähes täysin eri mieltä siitä, mitä Vantin johdossa oikeastaan tapahtui vuosina 2016–2017. Vantin poliitikkohallitus oli jakautunut kahteen riitaisaan leiriin, mikä vaikeutti tilannetta.
Toisaalta asianomistajan eli tutkintapyynnön tehneen keskijohdon jäsenen ja toimitusjohtajan välejä on kuvailtu tulehtuneiksi.
Syyttäjä ja asianomistaja katsovat, että Sarjalan johtamistyyli oli väheksyvää eikä siihen saatu muutosta missään vaiheessa.
Syyttäjän mukaan tutkintapyynnön tekijän subjektiivinen kokemus kiusatuksi tulemisesta oli merkitsevä. Todistajilla ei ollut asiasta yhtenevää käsitystä, mutta syyttäjän mukaan tämä oli inhimillistä.
Sarjalan ei todistettu missään tilanteessa korottaneen ääntään tai koskeneen työntekijään. Todistajat kuvailivat Sarjalan ja työntekijän välejä tulehtuneiksi.
Sarjalan asianajajan mukaan tutkintapyyntö tehtiin Sarjalan vahingoittamiseksi ja tämän työntämiseksi pois tehtävästään.
Osa työntekijöistä oli kokenut Sarjalan johtamistyylin pikkumaiseksi, kun hän esimerkiksi oli puuttunut eräiden työntekijöiden tapaan käyttää Vantin autoja ruokatuntimatkoillaan. Asianomistaja koki, että hänellä teetettiin toimenkuvaan kuulumattomia tehtäviä ja liian pikaisella aikataululla.
Puolustus katsoo, ettei oikeudenkäynnissä ole pystytty todistamaan yksilöityjä kiusaamistapahtumia tai sitä, että Sarjala olisi järjestelmällisesti ottanut asianomistajan hampaisiinsa.
Kun tutkintapyyntö oli tehty, yleisjaosto hajotti Vantin poliitikkohallituksen ja nimesi virkamieshallituksen puheenjohtajaksi Martti Lipposen. Tämän ensimmäinen ohje Sarjalalle oli kohdella tutkintapyynnön tekijöitä silkkihansikkain.
Vantissa keväällä 2017 tehdyt kaksi selvitystä eivät puoltaneet toimitusjohtajan vaihtamista. Sen sijaan asianomistaja sijoitettiin toisen esimiehen alaiseksi. Hän koki senkin jälkeen tulleensa Sarjalan kiusaamaksi, ja vaihtoi työpaikkaa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antaa tuomionsa helmikuun lopussa.
