Dramaattinen muutos keskellä Kalliota: Kaupungin tiiveimmin asutuissa kortteleissa puretaan toimistokolosseja ja aloitetaan räjäytykset metroradan päällä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Dramaattinen muutos keskellä Kalliota: Kaupungin tiiveimmin asutuissa kortteleissa puretaan toimistokolosseja ja aloitetaan räjäytykset metroradan päällä

Virastotalojen purkutyömaalla pitää ottaa huomioon naapurit, vilkas liikenne ja alapuolella kulkeva metro.

Hakaniemen virastotalot puretaan 1970-luvun toimistotalot. Toisella linjalla on toiminut muun muassa ravintola Silvoplee. Kuva: Jussi Helttunen

Julkaistu: 8.2. 2:00, Päivitetty 8.2. 6:39

Porthaninkadulla Helsingin Kalliossa on teipattu tiedote seinään.

”Ystävällisesti tiedotamme purkulupahakemuksen vireilletulosta. Purkulupahakemus koskee kaupunginosa 11 korttelin 306 ja korttelin 307 ja niiden tontteja 9–12. Alue on merkitty alla olevaan kuvaan”, lapussa lukee.

Tammikuun lopussa kenellekään ohikulkijalle ei liene epäselvää, että Porthaninkadulla on alettu purkaa.

Siltasaarenkadulta ei pääse läpi. Metron toinen sisäänkäynti on suljettu. Toiselta linjalta on suljettu työmaa-aidoin pitkä pätkä jalkakäytävää.

Keltaisiin turvaliiveihin sonnustautunut liikenteen ohjaaja opastaa Porthaninkadulla ratikkapysäkkiä etsiviä.

Porthaninkadun, Toisen linjan, Siltasaarenkadun ja Kolmannen linjan rajaamilla tonteilla alettiin tammikuun alussa purkaa Hakaniemen virastotaloina tunnettuja kahta kaupungin vanhaa virastotaloa.

Havainnekuva esittelee suunnitelmia metroaseman ympäristön tulevaisuudesta. Kuva: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit

Tammikuun lopulla Toinen linja 7:n sisältä on purettu kaikki ja runkopurkua käynnistellään.

Porthaninkadun puolella ollaan puolestaan aloittamassa sisätöitä. Paikat ovat vielä enimmäkseen alkuperäisessä kunnossa. Viraston käytävät ovat pitkiä ja työhuoneet pieniä. Huonekorkeus on matala. Lattia on sommiteltu sinivalkoisista laatoista.

Ylvan eli entisen HYY-Yhtymän rakennuttajapäällikkö Olli Olkkonen vitsailee, että 1970-luvun tyyli tulee varmasti jonain päivänä takaisin muotiin.

Seinällä olevasta kyltistä voi lukea, että täällä ovat toimineet ainakin rakennusvalvonta sekä varhaiskasvatusvirasto. Juhannukseen mennessä molemmat rakennukset on purettu maan tasalle.

Itse rakennusten purkamisessa ei ole mitään erityisen ihmeellistä. Tämän aikakauden talojen rakennussuunnitelmatkin ovat yleensä riittävän yksityiskohtaisia. Yllätyksiä ei pitäisi tulla vastaan.

Sitä vastoin työmaan sijainti liikenteellisesti vilkkaassa risteyksessä aiheuttaa isoja haasteita.

Purkutöitä tehdään liikenteen solmukohdassa. Kuva: Kuvat: Jussi Helttunen

Olkkonen kertoo, että purkamista on suunniteltu huolella HKL:n kanssa. Ennen purkamisen käynnistämistä ­alueella jouduttiin tekemään mittavia liikennejärjestelyjä.

Tilannetta ei helpota se, että kaupungilla on läheisellä Hämeentiellä käynnissä oma remonttinsa, jonka johdosta kaikki ratikat on ohjattu kulkemaan Porthaninkatua pitkin.

Sekin pitää ottaa huo­mioon, että kadun alla kulkee valtavasti kunnallistekniikkaa – sekä muun muassa metro.

Tontilta pitäisi rakentamisen edetessä räjäyttää 16 000 kuutiometriä kalliota. Siltasaarenkadun alla sijaitseva metron sähkönsyöttöasema sekä ympäröivät rakennukset asettavat kuitenkin rajat sille, kuinka paljon purkaminen saa aiheuttaa tärinää.

Ja metroliikennettä ei saa pysäyttää ollenkaan.

Siltasaarenkadun puolelta katsottuna toimistotalot näyttävät varsin massiivisilta. Todellisuudessa talojen runkosyvyys on kapea eikä niiden purkaminen ole erityisen vaivalloista.

Työmaan vastaavan mestarin Ilkka Venhon mukaan suurin vaiva on luoda edellytykset purkamiselle.

Venho esittelee isoa monttua, jossa vielä hetki sitten sijaitsi toimistotalojen parkkihalli. Pian kuoppaan ajetaan pitkäpuominen kone, joka alkaa purkaa talon runkoa.

Siltasaarenkadulla sijaitseva metron paineentasauskuilu on peitetty, jotta purkamisesta irtoava pöly ei leijailisi sinne sisään. Vieressä kourakauhainen kaivinkone siirtää purkujätettä lavoille.

Työmaan purkujätteet on lajiteltu siististi omiin kasoihinsa tontin reunalla: metalli, puu, betoni, kipsilevyt, lasi. Lähes kaikki työmaalta purettava saadaan kierrätykseen.

Purkujätteen korkea kierrätysaste oli Ylvalle keskeinen tavoite. Työmaalla ollaan ylpeitä korkeaksi nousevasta kierrätysasteesta.

Esimerkiksi puretusta betonista tehdään uutta maantäyttömateriaalia, ja betoniteräkset sulatetaan uudelleenkäyttöä varten.

”Olemme äärimmäisen tyytyväisiä. Työmaalla saadaan yli 90 prosenttia purkujätteestä kierrätettyä, mikä on tosi hyvin”, Olkkonen sanoo.

Entinen virastotalojen parkkihalli on purettu pois. Kuva: Jussi Helttunen

Virastotalojen purkutyömaa sijaitsee Helsingin tiiveimmin asutuissa kortteleissa. Esimerkiksi Toisella linjalla sijaitseva purettava talo on kiinni naapuriasuintalossa.

Olkkonen tietää, että naapurit ovat olleet paitsi kiinnostuneita työmaasta myös hieman huolissaan. Hän onkin juonut monet kahvit naapurustossa.

Rakennuttaja haluaa pysyä hyvissä väleissä naapureiden kanssa ja on siksi panostanut viestintään.

Maisemat ympärillä eivät ole muuttumassa ensimmäistä kertaa.

Kun ensimmäinen kaupungin virastotaloista vuonna 1965 valmistui, väljästi rakennetuilla tonteilla sijaitsi puutaloja. Kaupungin uusien virastotalojen rakentaminen tehosti tonttien käyttöä huomattavasti.

Toisen linjan ympäristö on muuttunut ennenkin. Kun ensimmäinen kaupungin virastotaloista vuonna 1965 valmistui, väljästi rakennetuilla tonteilla sijaitsi puutaloja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Nyt puolestaan virastotalot saavat väistyä vielä tehokkaamman rakentamisen tieltä.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva rakennuttaa paikalle Lyyraksi nimetyn kokonaisuuden, johon tulee muun muassa liiketiloja, toimistoja, kansainvälisiä tutkija-asuntoja sekä hotelli.

Kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti.

Vanhat virasto­talot väistyvät Lyyran alta

Helsingin Kalliossa sijaitsevat kaupungin vanhat virastotalot puretaan juhannukseen mennessä. Purkaminen kuului kaupungin vuonna 2017 järjestämän tonttikilpailun ehtoihin.

Kilpailun voitti Ylva, joka rakennuttaa paikalle kokonaisuuden nimeltä Lyyra. Lyyran on suunnitellut arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti.

Lyyraan tulee muun muassa liiketiloja, toimistoja sekä hotelli.

Kokonaisuus valmistuu vaiheittain vuoden 2022 loppuun mennessä, ja sen rakennusoikeus nousee 20 800 kerrosneliömetriin.

Hankkeen toteutusmalli on projektinjohtopalvelu. Päätoteuttajana toimii Haahtela Rakennuttaminen.

Rakennushankkeen arvo on yli 100 miljoonaa euroa.

Purettavista virastotaloista ensimmäinen valmistui Toiselle linjalle vuonna 1965 ja laajennusosa Siltasaarenkadulle vuonna 1981.

Seuraa uutisia tästä aiheesta