Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Garden Helsinki -hankkeen mahdollistavan asemakaavan muutoksen. Valtuuston keskustelu noudatti jotakuinkin eri elimissä aiemmin nähtyä pääjakoa: vasemmistoliitto ”ei”, muut ”kyllä”.
Vasemmistoliiton valtuutettu Mia Haglund teki asiassa hylkäysesityksen.
”Asemakaavan mahdollistama rakennus ei ole kokonsa puolesta sopiva arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Toteutuessaan se heikentäisi niin kulttuurihistoriallisia, maisemallisia kuin virkistysarvojakin”, Haglund kirjoitti esityksessään.
”Massiivinen rakennus uhkaisi Olympiastadionin maisemallista asemaa. Se haittaisi alueen kehittämistä virkistys-, ulkoilu- ja kulttuurialueena yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Ongelmallista on myös, että kaava sallii rakennuksen maanalaisten tilojen vaatimien kookkaiden ilmanvaihtorakennelmien rakentamisen Keskuspuiston alueelle.”
Hylkäysesitys hävisi äänin 70–12 ja kaksi äänesti tyhjää.
Näin uusi halli muuttaisi Töölön kaupunkikuvaa:
Pormestari Jan Vapaavuori (kok) muistutti keskustelun aikana hankkeen yksityisestä noin 700 miljoonan euron rahoituksesta.
Jan Vapaavuori Kuva: Markus Jokela / HS
”Mikä tahansa kaupunki olisi ikionnellinen tällaisesta [yksityisellä rahalla toteutettavasta] investoinnista. Aika, jona rakensimme pelkkää jäähallia, on ohi. Siihen liittyy, että hallin oheen rakennetaan muutakin”, Vapaavuori sanoi.
Keskiviikon valtuustossa keskustelu soljui lähinnä akselilla vasemmistoliitto vastaan muut.
Joitakin vastustavia kantoja hankkeelle kuultiin myös vasemmistoliiton ulkopuolelta. Muun muassa Maija Anttila (sd), Sinikka Vepsä (sd) ja Katju Aro (fp) ilmoittivat puheissaan, etteivät tue hanketta.
Illan ehkä kiitetyimmän puheen piti Laura Kolbe (kesk), joka totesi, että Helsingissä ja myös nyt päätöksenteossa olleessa Olympiastadionin ympäristössä on monia historiallisia kerroksia. Hän ei nähnyt syytä, miksi nyt pitäisi vastustaa jälleen uutta kerrostumaa.
Kolben tapaan Ville Jalovaara (sd) ihmetteli, mitä Helsinkiin olisi voitu rakentaa, jos aina olisi vastustettu uutta, esimerkiksi Olympiastadionin rakentamista.
”Rakennetaanko Helsinkiä ihmisten viihtyisyyden vai rahan ehdoilla? Hanketta on markkinoitu jäähallihankkeena, mutta kyse on aivan muusta. Tässä tuhotaan Keskuspuistoa tuomalla massiivinen määrä liiketilaa”, Anna Vuorjoki (vas) sanoi.
”Minulla ei ole mitään hallia vastaan. HIFK tarvitsee uuden hallin. Mutta halli on tässä vain sivutuote, jolla halutaan puskea maisemallisesti erittäin hengetöntä tuotetta tähän kaupunkiin”, Sami Muttilainen (vas) kommentoi.
Hannu Oskala (vihr) taas muistutti vuoden 2015 suunnitelmasta, jonka mukaisesti jättiareena olisi rakennettu Mäntymäelle Olympiastadionin eteläpuolelle. Nyt areena tulee sen pohjoispuolelle.
”Vaikutus kaupunkikuvaan on tosi paikallinen. Tämä ei kavenna Keskuspuistoa, se vie parkkipaikan. Tämä on 700 miljoonan yksityisen euron hanke, kun muut kaupungit joutuvat maksamaan vastaavat itse.”
Sirpa Asko-Seljavaara (kok) otti esiin kaupunkien välisen kilpailun suurtapahtumista.
”Menetämme kilpailukykymme Tamperetta ja Turkua kohtaan, jos meillä ei ole paikkaa, jossa tällaisia tilaisuuksia voidaan järjestää”, hän sanoi.
Maija Anttila (sd) taas moitti hanketta ”poikkeukselliseksi”.
”Olisin toivonut avoimempaa valmistelua ja Museoviraston kannan kuuntelemista. Siinä tuhotaan yksi merkittävä maisema”, Anttila sanoi.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki (vas) huomautti, että suurissa hankkeissa on aina hyviä ja huonoja puolia, joiden välillä pitää punnita.
”Hanke on merkittävästi muuttunut siitä, mitä meille yritettiin alun perin ajaa läpi. On hyvä, että massaa on pienennetty, mutta ei riittävästi”, Arhinmäki sanoi.
Arhinmäki tunnustautui olleensa Keskuspuiston puolustaja jo valtuutetunuraansa edeltävinä aikoina.
”Jos ja kun tämä menee läpi, pidän erittäin hienona asiana, että palloiluolosuhteet parantuvat. Tähän suunniteltuun paikkaan hanke on kuitenkin aivan liian massiivinen.”
Hylkäysesityksen lisäksi kokouksessa käsiteltiin myös toivomusponsia:
Björn Månsson (r): ”Hyväksyessään Garden-projektin valtuusto edellyttää että selvitetään kuinka harjoitusjäähallien verkostoa voidaan uudistaa ja laajentaa niin että se vastaa nykyisiä laatu- ja turvallisuusvaatimuksia.”
Ponsi hyväksyttiin äänin 50–1.
Otto Meri (kok): ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet rakennustöiden aikana turvata jääurheilun ja jalkapallon harrastamisen toimintaedellytykset kaupungissa.”
Ponsi hyväksyttiin äänin 65–1.
Paavo Arhinmäki (vas):”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet vanhan jäähallin toiminnan jatkamiseksi nykyisen mallin mukaisesti ainakin siihen saakka, kun rakennustyöt hallin tontilla ovat alkaneet.”
Arhinmäen ponsi hylättiin.
HIFK:n pitkäaikainen haave
Hallihanke on parhaiten jääkiekosta tunnetun urheiluseura HIFK:n pitkäaikainen unelma.
Oltuaan vuosia jäissä suunnitelma virkosi uudelleen vuosikymmenen puolivälissä. Lukuisten suunnittelu- ja päätöksenteon vaiheiden jälkeen asia on siis poliittisessa lopullisessa päätösvaiheessa valtuustossa.
Aiemmin hanke oli jo aiemmin saanut poliittisen siunauksen muun muassa kaupunkiympäristölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kummassakin elimessä jättihanketta vastustivat vain vasemmistoliiton kaksi edustajaa.
Poliittista myötätuulta on puhaltanut se, että hankkeella on yksityinen rahoitus. Investoinnin suuruudeksi on arvioitu 700–800 miljoonaa euroa.
Valtuuston esityslistassa ei avattu vanhan jäähallin kohtaloa kokonaan. Todennäköistä on, että se siirtyy hankkeen myötä Projekti GH:lle. Poliitikoille ei myöskään ole avattu GH:n rahoitusta.
Suuren kokonsa sekä arkkitehtoonisen tyylinsä sekä miljööseen sopimattomuutensa takia jättihallin rakentamista ovat lausunnoissaan ja julkisuudessa vastustaneet muun muassa Museovirasto, Suomen arkkitehtiliitto sekä jotkin, etenkin töölöläiset poliitikot.
Monitoimiareenaan mahtuu 11 000–16 000 katsojaa. Areenasta tulisi jääkiekkoseura HIFK:n kotihalli, jota Hartwall-areenan tapaan voidaan käyttää myös muiden urheilulajien tarpeisiin ja suurtapahtumien järjestämiseen.
Asuntoja on määrä rakentaa noin 350–400 asukkaalle, hotelli- ja majoitustiloja 21 000 neliötä sekä toimitiloja ja liiketiloja noin 42 000 neliötä. Maan päälle neliöistä asettuu 60 000 ja maan alle 96 800.
Havainnekuva jättihallin sisätiloista. Kuva: PES-Arkkitehdit
HS kertoi Garden Helsinki -hankkeesta viimeksi keskiviikkona. Helsingin Sanomien aiempia artikkeleita Garden Helsinki -hankkeesta sen eri suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa vuodesta 2015 on luettavissa tämän jutun perässä olevista linkeistä.
