Töölöläiset vanhukset nousivat vastarintaan, kun omistaja aikoi lakkauttaa heidän senioritalonsa - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Töölöläiset vanhukset nousivat vastarintaan, kun omistaja aikoi lakkauttaa heidän senioritalonsa

Sato suunnitteli Välskärinkadun Sandels-talon muuttamista tavalliseksi vuokrataloksi.

Omistaja Sato halusi lakkauttaa Töölön Sandelsin senioritalostatuksen. Lea Salovaara muutti taloon jo parikymmentä vuotta sitten. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 16.2. 2:00, Päivitetty 16.2. 6:25

”Kun senioritalo valmistui, muutin tänne parikymmentä vuotta sitten kotinurkilta Töölöstä. Silloin sanottiin, että täällä saa olla elämän loppuun asti. Nyt en tiedä, mihin tästä vielä joutuu”, murehti Lea Salovaara helmikuun alussa.

90-vuotias nainen avaa ovia painiketta painamalla ja sujauttelee rollaattorilla senioritalo Sandelsin käytävää pitkin. Yksiössä parhaalla paikalla seisoo maalausteline, ja värikkäät maalaukset peittävät seiniä. Lasitetun parvekkeen takaa häämöttää puita.

”Olen tuntenut oloni turvalliseksi, sillä talossa on paljon yhteistiloja”, Salovaara kertoo.

Tarjolla on pikkukirjasto, kerho- ja kokoushuoneita, kuntosali ja pieni uima-allasosasto. Kahvilaan voi poiketa ja tavata muita. Sieltä tuodaan aterioita asuntoihin.

Salovaaran niin kuin sadan muunkin asukkaan arjen täytti kaksi kuukautta sitten suuri huoli senioritalon tulevaisuudesta ja samalla omasta asumisesta. 70−90-vuoden ikäiset vuokralaiset saivat tietää joulukuussa, että rakennuksen omistaja Sato on ostanut yleistilat Kalliolan Setlementti ry:ltä.

Yhtiö ilmoitti aikovansa sulkea yhteistilat ensi kesänä. Sato kertoi suunnitelleensa asuntojen lisäämistä, jotta kahvilalle ja muille palvelulle tulisi lisää käyttäjiä. Samalla Sato aikoi hakea senioritalon statuksen poistamista.

Sara Sanaksenaho ja Paavo Hevossaari taistelivat Sandelsin senioritalon muutosaikeita vastaan Töölössä. Kuva: Kalle Koponen / HS

”Me ymmärsimme, että Sandelsista tehdään kovan rahan vuokratalo, jonne voi muuttaa kuka tahansa. Tuli sellainen käsitys, että uusia asuntoja olisi tulossa kahdeksan, jopa kymmenen”, kertoo Paavo Hevossaari, 80.

Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara pitää suuntausta huolestuttavana.

”On surullista, jos monisukupolvinen toiminta Töölössä menetetään. Senioritoimintamme on järjestänyt siellä koko talon historian ajan ryhmätoimintaa ja vuokraamme sieltä tilaa.”

Sandels syntyi keskusliiton aloitteesta. Yhteisöllistä asuinkorttelia ryhdyttiin kehittämään 1990-luvun lopulla. Raha-automaattiyhdistys tuki hanketta.

Helsingin kaupunki lohkaisi tontin Kivelän sairaalan alueelta Välskärinkadun varresta. Senioritalolta pääsi helposti vehreään puistoon, ja läheltä löytyi monipuolisia palveluja. Tontinvuokrasopimukseen merkittiin ehto, että tontilla on senioritalo.

Tavoitteena oli, että myös ympäristön asukkaat käyttäisivät esteetöntä senioritaloa ja sen yhteisiä tiloja. Monet töölöläiset tuntevatkin Sandelsin ja käyvät siellä säännöllisesti esimerkiksi kuntopiireissä. Uima-altaassa näkee vesijumppaajia ja vauvoja vanhempineen. Kirjallisuuspiireihin kokoontuu asukkaiden lisäksi muitakin. Kesäisin kahvila levittäytyy terassille.

Välskärinkadun Sandels-senioritalossa on myös suosittu uima-allas. Kuva: Kalle Koponen / HS

Yhteisöllinen Sandels oli Lausvaaran mielestä aikaansa edellä. Arkkitehti Pekka Helinin suunnittelemaa viihtyisää taloa käytiin katsomassa Japania myöten.

”Kun ikäihmisten määrä kasvaa lähitulevaisuudessa voimakkaasti, yhteisöllisiä kortteleita senioritaloineen tarvitaan entistä enemmän.”

Vuodenvaihteen jälkeen Sandelsin asukkaat alkoivat taistella ainutlaatuisen asuinpaikkansa puolesta ja lähettivät kaupungille vetoomuksia.

”Helsingin kaupungin on huolehdittava ikääntyvistä ja pidettävä kiinni hyvistä vanhustenhoidon periaatteista. Ei pidä antaa periksi ruotsalaiselle miljardöörille Erik Selinille”, vaatii Hevossaari.

Selinin kiinteistösijoitusyhtiö Fastighets AB Balder osti Työeläkeyhtiö Varman omistamat Saton osakkeet joulukuussa 2016. Nyt yhtiöllä on osakkeista yli 54 prosenttia.

”Sato tekee kovaa bisnestä. Vuokralaiset ovat maksaneet asunnoistaan Satolle korkeaa vuokraa. Sen päälle heiltä on peritty korvausta yhteistiloista”, Hevossaari kertoo.

”Esimerkiksi 41 neliön yksiön vuokra nousee 1 228 euroon”, kuvaa Sara Sanaksenaho, 78, joka muutti taloon pari vuotta sitten.

Tilastot kertovat, että Helsinki on ikärakenteeltaan vanhin pohjoismaisista pääkaupungeista. Yli 75-vuotiaita helsinkiläisiä on jo 46 000. Joukko kasvaa 2020-luvulla 70 500:een. Ikääntymisestä tulee iso ilmiö etenkin esikaupungeissa. Niissä yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy saman verran kuin Mäntsälässä tai Haminassa on nyt asukkaita.

Ikääntyminen haastaa arkkitehti Ira Verman mielestä Helsinkiä, jossa on vannottu pitkään vanhusten kotona asumisen puolesta.

”Ei voi olla niin, että tarjolla on vain kaksi vaihtoehtoa, joko asua yksin telkkarin ääressä tai laitoksenomaisissa palvelutaloissa. Niiden välille tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja, joissa ikääntyvät pystyvät olemaan kanssakäymisissä muunkin ikäisten kanssa”, sanoo Aalto-yliopiston Sotera-instituutissa työskentelevä Verma.

Jos seniorit päättävät muuttaa vanhasta hissittömästä kerrostalosta tai omakotitalosta pois hissitaloon, tutkimusten mukaan he haluavat pysyä tutulla asuinalueella ja tavata ystäviä. Tuttu ympäristö tuntuu myös turvalliselta.

90-vuotias Lea Salovaara on yksi Sandelsin senioritalon ensimmäisistä asukkaista. Kuva: Kalle Koponen / HS

Saton aikeet eivät miellyttäneet Helsingin tonttipäällikköä Sami Haapasta.

”Olemme todenneet, että emme voi edetä Saton esittämien alustavien suunnitelmien mukaan. Tontinvuokrasopimuksessa on selvästi sanottu, että käyttötarkoitus on vanhusten asuminen.”

Maanantaina Sato lopulta tiedotti ratkaisustaan: se panee aikeensa jäihin.

”Emme ole edistämässä edellä mainittuja suunnitelmia ja olemme ilmoittaneet tästä asukkaille tänään.”

Sato kertoo, että tilat jäävät ennalleen, jos taloon löytyy palveluntarjoaja. Mikäli ratkaisua ei löydy tätä kautta, yhtiö ilmoittaa olevansa valmis käymään neuvotteluja asukkaiden kanssa ja kehittämään närkästystä herättänyttä suunnitelmaa. Se sisältää yhteistilojen muuttamisen uusiksi asunnoiksi.

Töölön ratkaisusta riippumatta ympäristöministeriössä on jo pidempään patisteltu kuntia kehittämään uusia ratkaisuja senioriasumiseen. Ministeriö julkistaa maaliskuussa ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman.

”Yksi malli on yhteisölliset korttelit, joissa asuu eri-ikäisiä. Jotkut kaupungit kuten Oulu ja Tampere ovat jo liikkeellä”, asuntoneuvos Raija Hynynen kertoo.

Oulussa rakennetaan uutta Lipporantaa, johon tulee kymmenen kerrostaloa. Kaikenikäisten korttelissa on tarjolla paljon kaikille yhteisiä tiloja kuten olohuone, vierashuone, kokous- ja juhlatila, kuntosali, sauna ja lasten leikkihuone. Tampereella Kotipirtti ry kehittää Käräjätörmän yhteisökylää Tesomalle.

”Enää ei riitä, että yhdistykset, säätiöt ja yritykset miettivät senioriasumiseen uusia malleja. Kaupungit ovat merkittävässä roolissa. Tavoitteeseen päästään, kun asuntotoimi, kaavoitus ja sosiaalitoimi tekevät tiivistä yhteistyötä”, Hynynen arvioi.

Hän toivoo myös Helsingin ryhtyvän räätälöimään ratkaisuja senioriasumiseen etenkin kaupunginosissa, joissa tiedetään iäkkään väestön määrän kasvavan lähivuosikymmeninä huomattavasti.

Seuraa uutisia tästä aiheesta