Miksi HSL:n junakilpailutus lässähti? HS kysyi yhtiöiltä, jotka eivät jättäneet tarjousta - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Miksi HSL:n junakilpailutus lässähti? HS kysyi yhtiöiltä, jotka eivät jättäneet tarjousta

Kaksikin tarjousta voi riittää, jos tarjoukset ovat hyviä, kommentoi kilpailuviraston johtaja.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen kilpailutukseen tuli vain kaksi tarjousta. Tarjouskilpailu ratkeaa toukokuussa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/ Lehtikuva

Julkaistu: 16.2. 2:00, Päivitetty 16.2. 7:55

Helsingin seudun liikenteen (HSL) vuosikausia valmistellun tarjouskilpailun nuiva sato voi osittain selittyä Suomesta riippumattomista asioista.

Määräaikaan mennessä HSL sai vain kaksi tarjousta 10 vuoden liikennesopimuksesta. Toinen tarjoajista on oman ilmoituksensa mukaan VR, joka operoi lähiliikennettä nytkin. Toisen tarjoajan nimi ei ole tiedossa.

HS tiedusteli kaikilta kuudelta kansainväliseltä yhtiöltä, että jos he eivät ole jättäneet tarjousta, mikä on ollut siihen syynä. Kysymyksen sai sekin yhtiö, joka on tarjouksensa jättänyt.

Markkinaneuvottelu­vaiheessa olivat mukana seuraavat yhtiöt: Arriva Sverige, The Go-Ahead Group, First Rail Holdings, MTR Nordic, Ruotsin valtiollinen rautatieyhtiö SJ ja Transdev Sverige.

Yhtiöt eivät mielellään kommentoi tarjouskilpailuja, vaikka eivät olisi tarjousta jättäneet. Sekä Go-Ahead, MTR Nordic että SJ vastasivat, että yhtiön strateginen linjaus estää heitä vastaamasta HS:n kysymykseen.

Arriva Sverige ei perjantaihin mennessä ollut kommentoinut kysymystä.

Brittiyhtiö First Rail Holdingsin viestinnän mukaan yhtiön kansainvälinen yksikkö arvioi useita eri tarjouskohteita ja tässä tapauksessa päätettiin, ettei tarjousta tehdä. First Rail on ottanut muut alueet strategisiksi kohteikseen tällä erää.

Transdev Sverigen markkinointi- ja viestintäjohtaja Eva Tiséus sanoo, että Helsingin seudun junaliikenteen tarjouskilpailua pidettiin erittäin mielenkiintoisena sopimuksena.

”Valitettavasti samaan aikaan järjestettiin Ruotsissa useita isoja tarjouskilpailuja, ja meidän oli pakko priorisoida niitä. Meillä ei ole mitään huomauttamista (HSL:n) tarjouspyyntöä kohtaan, mutta kuten sanottua, jouduimme jättämään tämän kierroksen väliin”, Tiséus kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Johtaja Valtteri Virtanen Suomen kilpailu- ja kuluttajavirastosta pitää valitettavana, että Suomen ensimmäiseen matkustajaliikenteen tarjouskilpailuun tuli vain kaksi tarjousta.

”Kilpailun kannalta toivoisi tietysti näkevänsä enemmän tarjouksia, mutta ei tilanne ole ihan niin yksiselitteinen. Jos ne kaksi tarjousta ovat aidosti hyviä ja kilpailukykyisiä, kaksikin tarjousta voi riittää”, Virtanen sanoo.

Hän huomauttaa, ettei julkisissa hankinnoissa kaksi tarjousta ole mitenkään tavatonta. Keväällä julkaistun tutkimustuloksen mukaan hankintailmoituksista noin puolet houkuttelee vain kaksi tarjousta. Kolmannekseen ei tule tarjouksia yhtään.

Tilanne ei Virtasen mukaan ole tarjouksia pyytävien tahojen kannalta edullinen. Yleisesti voidaan todeta, että kilpailun kannalta olisi hyvä olla vähintään neljä tarjousta.

Mutta ei tilanne Ruotsissa ainakaan joukkoliikenteen tarjouskilpailuissa ole kovin paljon parempi. Vuonna 2018 ilmestyneessä alakohtaisessa yhteenvedossa Ruotsin Konkurrensverket toteaa, että tarjoajien määrä on vähentynyt viime vuosina.

Ruotsissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana 44 prosentissa joukkoliikenteen tarjouskilpailuista jätetty kaksi tarjousta tai enemmän. Yli puolet tarjouskierroksista on tämän raportin mukaan sellaisia, että tarjouksia tulee yksi tai ei yhtäkään.

Konkurrensverket ei erittele junaliikenteen kilpailutuksen tuloksia tässä raportissaan. Ruotsin joukkoliikenteen vuosittaisista tarjouskilpailuista vain alle kymmenesosa kohdistuu joko juna- tai lentoliikenteeseen.

Bussiliikenteessä kilpailutilanne on Ruotsissa terhakka. Niiden tarjouskilpailuihin tulee keskimäärin 3,4 tarjousta.

Virtanen ei lähde spekuloimaan, mitkä voisivat olla tarjousinnokkuutta vähentäviä tekijöitä lähijunaliikenteessä.

”Tätä pitää kysyä yhtiöiltä itseltään”, Virtanen sanoo.

Yhdeksi syyksi on epäilty sitä, että HSL:n kierroksen lisäksi Suomessa ei ole lähiaikoina mitään muita tarjouskilpailuja, ei eteläisen Suomen lähijunaliikenteessä eikä kaukojunissa.

Helsingin seudun lähijunaliikenteessä uuden operaattorin ei tarvitse miettiä Euroopasta poikkeavaa raideleveyttä, koska junakalusto on tarjolla kuntien omistaman Junakalusto-yhtiön kautta.

Suomen muiden alueiden henkilöliikenteessä kalustoyhtiöitä ei ole, joten ulkopuolinen liikennöitsijä joutuisi miettimään kalustoa tosissaan.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen tarjouskilpailun voittaja selviää toukokuussa. Tarjolla on 10-vuotinen sopimus, joka alkaa vuoden 2021 kesäkuussa.

Kilpailutuksen alue ulottuu HSL:n koko tilausliikenteeseen rantaradalla, kehäradalla ja pääradalla aina Keravalle saakka. Tämä tarkoittaa käytännössä yli seitsemää miljoonaa junakilometriä vuodessa.

Lähiliikenteen arvo on noin 60 miljoonaa euroa vuosittain. Matkustajia on päivittäin noin 200 000.

Päättyykö 158 vuoden monopoli? Helsingin seudun junakilpailuun kaksi tarjousta

Lauantaivieras|Suomalaiset maksavat lääkkeistään liikaa, sanoo KKV:n Kirsi Leivo – näillä nopeilla keinoilla hän rajoittaisi apteekkien ylisuuria voittoja

Joka kolmanteen julkisen hankinnan kilpailutukseen ei tule tarjouksia lainkaan – Uuden tutkimuksen mukaan kilpailutus ei toimi

Kommentti|Lähijunien kilpailutusta on valmisteltu 16 vuotta – Miksi VR sai vain yhden haastajan?