Korkein oikeus (KKO) on pitänyt ennallaan hovioikeuden tuomion, jonka mukaan asemakaavasta valittanut mies syyllistyi törkeään kiskontaan. Tuomio on lainvoimainen.
Helsinkiläismies vaati vuonna 2013 helsinkiläistä kiinteistöyhtiötä maksamaan 62 500 euroa, jotta mies luopuisi tekemästään asemakaavavalituksesta. Kiinteistöyhtiö maksoi miehelle 24 800 euroa.
Helsinkiläismies sai kiskonnasta viisi kuukautta ehdollista vankeutta. Lisäksi hovioikeus tuomitsi vuonna 1951 syntyneelle miehelle 40 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen, joka tarkoittaa hänen tuloillaan 800:aa euroa. Miehen on myös palautettava helsinkiläiselle kiinteistöyhtiölle sen maksama 24 800 euron summa.
Tuomion taustalla on tapahtumasarja, joka alkoi vuonna 2013 Haagassa. Kiinteistöyhtiö Helsingin kiinteistökaari oli sopinut ostavansa asemakaava-alueelta kiinteistöomaisuutta Kodittomien tuki -nimiseltä yhdistykseltä sillä ehdolla, että kaavamuutos saa lainvoiman viimeistään helmikuun lopussa 2014. Asemakaava mahdollisti Haagassa sijainneiden toimisto- ja asuntolatilojen muuttamisen asunnoiksi.
Tuomion saanut mies kuitenkin valitti asemakaavasta. Tämä asetti kiinteistöyhtiön ja Kodittomien tuki -yhdistyksen kaupat vaakalaudalle. Vaarana oli, että jos valitus olisi edennyt hallinto-oikeuteen asti, se olisi viivästyttänyt kaavamuutoksen voimaan saattamista. Viivästys olisi aiheuttanut kiinteistöyhtiölle huomattavia taloudellisia tappioita.
Myös Kodittomien tuki -yhdistys tarvitsi kaupasta saatavia rahoja kipeästi.
Oikeuden arvion mukaan kaavavalituksen tehnyt mies oli tietoinen kaupan ehdoista. Miehellä oli ollut ennen valituksen tekoa rooli Kodittomien tuki -yhdistyksessä. Hän oli vaikuttanut yhdistyksen hallituksessa silloinkin, kun kiinteistökaupasta päätettiin.
Mies ja yhdistys olivat myöhemmin riitautuneet. Todistajana oikeudessa kuultu Kodittomien tuki -yhdistyksen hallituksen sihteeri arvioi, että syytetty valitti kaavasta tehdäkseen kiusaa yhdistykselle.
Käräjäoikeus antoi alun perin vapauttavan tuomion sekä helsinkiläismiehelle että tämän asianajajalle, jolle syyttäjä myös vaati rangaistusta. Käräjäoikeus katsoi, että kiinteistöosakeyhtiöllä oli todellinen ja varteenotettava vaihtoehto korvauksen maksamiselle. Hovioikeus päätyi toiseen ratkaisuun ja tuomitsi miehen törkeästä kiskonnasta mutta totesi asianajajan syyttömäksi.
Korkein oikeus piti tuomion voimassa. Korkeimman oikeuden mukaan kiinteistöyhtiö oli miehestä taloudellisesti riippuvainen tavalla, joka täyttää kiskonnan tunnusmerkistön. Sillä ei oikeuden mukaan ollut tuomion kannalta merkitystä, että kiinteistöyhtiö oli itse aloitteellinen neuvottelemaan korvauksesta helsinkiläismiehen kanssa.
