Tieto Oodissa esiintyvästä huumeiden käytöstä kantautui vasta nyt helsinkiläispoliitikkojen korviin. Täsmäratkaisuja kirjaston tilanteeseen ei välttämättä löydy, mutta ratkaisuja laajempaan ilmiöön on poliitikkojen mukaan ruvettava miettimään.
Oodissa sunnuntaina tapahtuneen väkivaltaisen välikohtauksen jälkeen kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara arveli, että kirjaston wc-tiloissa tapahtunut ryöstö saattaisi liittyä huumeiden tai päihteiden käyttöön.
Soininvaara kertoi, että kysymyksessä on jatkuva ongelma, eikä välikohtaus yllättänyt häntä.
Lue lisää: Oodin johtaja: Päihteiden käytöstä ja huumeiden piikittämisestä on tullut arkipäiväinen ongelma
”Tämä on tietenkin todella vakavaa.”
Tieto keskustakirjaston tiloissa tapahtuvasta huumeiden käytöstä kuitenkin yllätti muun muassa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyarin.
”Minun korviini ei ole kantautunut tietoa, että siellä olisi tällainen laajempikin ongelma.”, kommentoi Razmyar.
Razmyar pitää sunnuntaista välikohtausta surullisena. Hän painottaa, ettei vastaavaa pitäisi missään nimessä sattua Oodin kaltaisessa paikassa, ja kuinka yksikin tapaus on liikaa kävijöiden valtavasta määrästä huolimatta.
Turvallisuusasiat on Razmyarin mukaan otettu alusta alkaen huomioon kirjaston keskeisen sijainnin vuoksi.
”Alusta saakka on ollut nimenomaan sijainnin takia päivänselvää, että turvallisuus on keskiössä.”
Oodissa tapahtuvaan huumeiden käyttöön liittyvä ongelma vaatii Razmyarin mukaan keskustelua kirjastotoimen kanssa kaupungin sisäisen keskustelun lisäksi.
Muuten Razmyar ei toistaiseksi halua ottaa kantaa juuri Oodin tilanteeseen. Hänen mukaansa kyse on isommasta poliittisesta kysymyksestä.
”Tämä on sitten laajan poliittisen keskustelun paikka, että miten me toimitaan ja miten tuetaan ihmisiä, jotka valitettavasti ovat riippuvaisia huumeista”, Razmyar sanoo.
Hän pitää Oodia edelleen turvallisena paikkana, jossa henkilökunta on hyvin koulutettua.
Keskustakirjasto Oodi on niin kaupunkilaisten kuin turistienkin suosiossa. Kuva: Mika Ranta / HS
”Onhan se yleisesti tiedossa, että julkisten rakennusten vessoissa on käyttöä.”
Soininvaara kertoi HS:lle kannattavansa huumeiden käyttöhuoneita perustamista Oodin lähistölle.
Käyttöhuoneiden tarkoitus on mahdollistaa huumeriippuvaisten huumeiden käyttö puhtailla välineillä. Tällöin huumeita ei myöskään tarvitsisi piikittää esimerkiksi julkisissa wc-tiloissa.
Nykyään Suomen nykylainsäädäntö ei mahdollista huumausaineiden käytön sallimista kaupungin tiloissa. Helsingin kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt esittää valtioneuvostolle piikityshuoneiden perustamisen mahdollistavan erillislain säätämistä.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen on käyttöhuoneiden kannalla.
Hänellekään Oodin ongelmat eivät olleet entuudestaan tuttuja.
”En ole tästä tosiaan aikaisemmin kuullut, mutta onhan se yleisesti tiedossa, että julkisten rakennusten vessoissa on käyttöä ja siitähän on toki noussut tämä käyttöhuoneisiin liittyvä aloite”, Vanhanen sanoo.
Vanhanen peräänkuuluttaa myös matalan kynnyksen vieroitus- ja korvaushoitoja ja ihmisten pitämistä sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä.
”Minulla ei ole mitään täsmäratkaisuja”, Vanhanen kommentoi Oodin tilannetta.
”Ei tarvitse välttämättä keksiä pyörää uudestaan.”
Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Jenni Pajunen pitää viranomaisten välistä yhteistyötä tärkeänä. Tällaisesta toimivasta yhteistyöstä on kokemuksia hänen mukaansa myös Helsingissä.
”Siitähän on hyviä kokemuksia ympäri Helsinkiä. Esimerkiksi lähiöiden ostoskeskuksilla on yritetty tuoda eri alojen asiantuntijoita yhteen ja sitä kautta etsitty ratkaisuja”, Pajunen kertoo.
Oodin tapauksessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi poliisin, sosiaali- ja terveyspuolen, nuorisotyön ja Oodin johdon yhteistyötä.
Pajusen mieleen tulevat myös valvontakameroiden ja vartioinnin lisääminen, minkä lisäksi hän pitää siistiä ympäristöä tärkeänä. Se parantaa hänen mukaansa kävijöiden turvallisuudentunnetta.
Pajunen puhuu Oodista Helsingin lippulaivana, minkä takia nyt ilmennyt tilanne on hänen mielestään erityisen ikävä. Toisaalta hän ajattelee, että kysymys on laajemmasta ja kansainvälisestä ilmiöstä, joka heijastelee Suomeen.
”Kyllä minä näkisin, että tämä on kuitenkin isompi keskustelu”, Pajunen sanoo.
Pajusen mielestä myös ratkaisuehdotuksia voisi etsiä maailmalta.
”Ei tarvitse välttämättä keksiä pyörää uudestaan.”
