Helsinki-Vantaan lentokentän katveeseen rakennetaan kokonaista uutta ”kaupunkia” – Näin se tapahtuu - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Helsinki-Vantaan lentokentän katveeseen rakennetaan kokonaista uutta ”kaupunkia” – Näin se tapahtuu

Vantaa halajaa lentoaseman kylkeen käveltävää kaupunkia, asuntoja yli 20 000:lle ja työpaikkoja 40 000:lle ihmiselle.

Hotelli Clarion seisoo tällä hetkellä ylhäisessä yksinäisyydessään. Sen kylkeen on kuitenkin suunnitteilla mittavaa rakentamista. Ilmailumuseo on siirtymässä pois hotellin läheisyydestä. Vantaa on ehdottanut museolle kahta eri tonttivaihtoehtoa Aviapoliksen alueella. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Julkaistu: 23.2. 2:00, Päivitetty 23.2. 11:02

Helsinki-Vantaan lentokentän vieressä on 3,5 neliökilometrin alue, jossa juuri nyt epämääräiset metsiköt vuorottelevat harmaiden varastotilojen ja kuin samasta muotista rakennettujen uusien toimistotalojen kanssa. Niiden välissä kulkee vilkas autoliikenne.

Yleisvaikutelma on läpiajoa suosiva: hajanainen, jäsentymätön ja hieman epäsiisti.

Vantaalla aluetta kutsutaan Aviapolikseksi. Jos lukuisat eri hankkeet toteutuvat, jo muutaman vuoden kuluttua alueelle nousee hotelleja, asuntoja, puistoja ja toimistotaloja, ja mahdollisesti myös mukavia kävelyreittejä.

Parinkymmenen vuoden kuluessa Kehä III ja lentoaseman välimaastosta tulee koti yli 20 000 asukkaalle ja uusi työpaikka noin 40 000 ihmiselle.

”Muutos alkaa toimistorakentamisen ohella hotellihankkeilla. Jos Flamingon juuri valmistunut laajennus otetaan huomioon, hotellihankkeita on nyt tiedossa kuusi”, sanoo Aviapoliksen projektijohtaja Arja Lukin.

Vanhasta Veromiehen kaupunginosasta on sukeutumassa uuden ajan lentokenttäkaupunki, vaikka sen nimi kaavakartoissa säilyykin entisellään eli keskiaikaisen kylän nimenä. Kaupunkisuunnittelulautakunta tyrmäsi virkamiesten ehdottaman nimenmuutoksen Aviapolikseksi helmikuun alussa. Markkinointinimi Aviapolis kattaa myös Kehä III:n eteläpuolisia alueita.

Muutos nykytilaan on huomattava. Asukkaita koko Veromiehen alueella on tällä hetkellä 630 ja työpaikkoja noin 15 000.

Rakentamisen puitteet luo lentomelukäyrä, joka myötäilee lentoasemarakennuksia yllättävän lähellä. Tämän 55 desibelin melurajan ulkopuolelle on mahdollista rakentaa asumista ehkä enemmänkin kuin tähän mennessä on kuviteltu.

”Tuo 20 000 uuden asukkaan numero elää suunnittelun tarkentuessa. Voi olla, että asukkaita tulee jopa 25 000, mutta pitkän aikavälin kuluessa”, sanoo Aviapoliksen aluearkkitehti Johanna Rajala.

Ensimmäiset pioneeriasukkaat ovat jo muuttaneet Perintötien suurkortteliin, jota rakentaa YIT. Pioneereja he ovat Arja Lukinin mukaan siinä mielessä, että he tietävät rakentamisen jatkuvan lähiympäristössään vielä pitkään.

Perintötien molemmin puolin sijaitsevat korttelit valmistuvat 3–5 vuoden kuluessa. Asuntoja tulee yhteensä 2 000 ihmiselle.

Seuraavassa aallossa uusia asuntoja on tulossa Aviapoliksen juna-aseman eteläisen sisäänkäynnin ympäristöön Tikkurilantien ja Aviabulevardin kainaloon. Uuteen liike-, toimisto- ja asuinkortteliin on kaavailtu rakennusoikeutta yli 45 000 kerrosneliötä.

Uusia asuntoja on siellä luvassa noin tuhannelle ihmiselle. Kaavaehdotus on menossa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn maaliskuussa, ja mahdollisesti Vantaan valtuustoon ennen kesälomia.

Toinen jo maaliskuussa lautakuntakäsittelyyn etenevä hanke on Rälssitien varsi Kehä III:n pohjoispuolella. Viihdekeskus Flamingoa vastapäätä on nousemassa uusi hotelli- ja elämyskeskus sekä toimistoja. Suurkorttelin muita kohteita on määrä rakentaa myöhemmin.

Rälssitie on merkityksellinen, koska se kulkee Kehä III:n ali kohti kauppakeskus Jumboa ja Flamingoa. Sitä pitkin on linjattu reitti Vantaan ratikalle.

Uusi pikaraitiotie kulkee Tikkurilasta Tikkurilantietä pitkin, kurvaa Rälssitietä kehätien ali Jumbon luokse ja koukkaa uudestaan kehätien ali Osuustietä pitkin Aviapoliksen juna-aseman luo kenties 2020-luvun lopulla.

”Pikaraitiotie toimii alueen sisäisen liikenteen runkona. Se myös edellyttää alueelle riittävän paljon asukkaita”, sanoo Rajala.

Rälssitien itäpuolelle Annefredin kortteliin on tulossa uusia asuntoja yhteensä 1 300 asukkaalle. Sinne on sijoittumassa yksi uuden Aviapoliksen uusista kouluista. Atomiksi nimettyyn monitoimirakennukseen on tulossa 900 oppilaan koulun lisäksi päiväkoti ja muita palveluita.

Veromiehen alueelle on tulossa 4–5 koulua ja 8–10 päiväkotia. Vantaa aikoo myös sijoittaa sinne kaupungin neljännen lukion, jota on kaavailtu kansainväliseksi. Sen tarkkaa sijaintia ei vielä ole päätetty.

Kaikkiaan Aviapolis-alueella on vireillä toistakymmentä kaavamuutosta, joissa ovat mukana lähes kaikki isot rakennusliikkeet. Näyttää siltä, että Finavian mittava terminaalilaajennus on poikinut lukuisia rakennushankkeita, joita kaupungin ratikkasuunnitelmat tukevat.

Perintötien työmaalla rakennusyhtiö YIT rakentaa isoa asuinkorttelia aivan kehätien tuntumaan. Seuraavien vuosien aikana Perintötien molemmin puolin on nousemassa asuntoja yhteensä 2000 ihmiselle. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Jotta kokonaisuus pysyisi kasassa, Vantaa edellyttää kaikilta rakennushankkeilta tiettyjä suunnitteluperiaatteita. Tavoitteena on ”käveltävä” kaupunki, ”tunnistettava” kaupunki ja hiilineutraali kaupunki.

Tunnistettavuuden ja kävelyreittien parantaminen sekä palvelujen puute tulivat ilmi jo haastattelututkimuksesta, jonka professori Max Hirsh kokosi asuttuaan Clarion-hotellissa viikon verran vuonna 2018. Hirshin havaintojen mukaan alueen opastukset ovat puutteellisia, joukkoliikenne ja kävelyreitit ovat etenkin ulkomaalaisille vaikeasti hahmotettavia.

Clarionista on kävelymatkaa nykyiseen T2-terminaaliin vain 1,9 kilometriä, mutta reitti Tietotietä pitkin on ankea.

”Eivät kaikki turistit halua kävellä kentältä hotelliin, mutta joillekin se sopii. Se edellyttää, että reitti on helposti hahmotettavissa ja siellä on mielenkiintoisia kohtia matkan varrella”, Lukin sanoo.

Runsaat kolme vuotta vanhasta Clarionista on tullut ainakin hetkeksi koko alueen maamerkki. Sen lähiympäristöön on jo nousemassa uusia toimistotaloja, ja tuota pikaa myös rakennusyhtiö NCC:n uusi hotelli.

Vantaan kaupunki pystyttää sen kylkeen ensi kesäksi pienen siirrettävän paviljongin, jota esimerkiksi alueen yritykset, kaupunki tai tapahtumajärjestäjät voivat käyttää.

Clarion kuuluu uuden Aviapoliksen ytimeen, joka kurkottaa lentoaseman terminaalirakennuksiin saakka. Tätä ydinaluetta suunnitellaan noin 3 000–4 000 asukkaan asuinalueeksi, jossa julkiset palvelut, luonto, toimistot ja liiketilat limittyvät toisiinsa.

Ideakilpailun voittajan arkkitehtitoimisto C. F. Møllerin toimiston kuvissa on hyödynnetty paikallisista puustoa siten, että talojen välissä on nurmikoiden sijaan varjoisia metsäaukioita. Suunnitteluvaiheessa taloja on soviteltu maastoon ideakilpailusta poiketen ja kalliomuodostelmia säästäen.

Aviapoliksen isoja vielä avoinna olevia kysymyksiä on Suomen Ilmailumuseon tilaratkaisu. Arja Lukinin mukaan museolle on tarjolla kaksi eri tonttivaihtoehtoa Aviapoliksessa.

Vantaan kaupungin tavoitteet hiilineutraalista kaupungista näkyvät Aviapoliksen suunnittelussa eri tavoin. Yksi käytännön esimerkki on Tikkurilantien ja Markkatien kainaloon jäävä korttelialue.

Korttelin lämmitys hoituu kahden kilometrin syvyisellä maalämpökaivolla ja sähköntuotanto aurinkopaneeleilla.

”Jopa 20 prosenttia Aviapoliksen sähköntarpeesta on mahdollista hoitaa paikallisella tuotannolla”, sanoo Lukin.

Ei edes paikkaa, josta ostaa vessapaperia – Viikon Vantaalla asunut lentokenttäprofessori lyttää Helsinki-Vantaata ympäröivän ”lentokenttäkaupungin”, mutta uskoo alueen mahdollisuuksiin